Perustelut
Ansioeläkkeiden tarkistus
Uudistuksen tausta.
Kaikilla eläkkeensaajilla oli ennen 1.1.1996 oikeus
saada kansaneläkettä. Kansaneläkkeen
pohjaosa otettiin eläkepalkan suuruudesta riippuen huomioon
yksityisten ja julkisten alojen ansioeläkejärjestelmissä yhteensovitusrajaa
vähentävänä tekijänä eli
eläkkeen määrää alentavana
seikkana (pohjaosan yhteensovitus).
Kansaneläkelakia muutettiin vuoden 1997 alusta lukien
niin, että kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa
yhdistettiin kokonaan työeläkevähenteiseksi
kansaneläkkeeksi. Pohjaosaa alennettiin samasta ajankohdasta
alkaen kaikkiaan noin 420 000:lta pelkkää pohjaosaa
saaneelta eläkkeensaajalta uudistuksen siirtymäkauden
aikana asteittain siten, että vuoden 2001 alusta lukien pohjaosaa
ei ole enää maksettu lainkaan.
Muutokset ovat eräiden eläkkeensaajien osalta
johtaneet siihen, että ennen vuotta 1996 toteutetun yhteensovituksen
vuoksi heidän tuolloin saamansa kansaneläkkeen
pohjaosa vaikuttaa yhä työeläkettä alentavasti,
vaikka pohjaosan maksaminen on lopetettu.Perustuslakivaliokunta
ei nähnyt tälle vuoden 1996 uudistusta arvioidessaan
omaisuuden perustuslainsuojasta johtuvia esteitä (PeVL
12/1995 vp, s. 2/I): "Ansioeläkkeitä myönnettäessä on
em. yhteensovitussäännön
noudattaminen voinut johtaa enintään kansaneläkkeen
pohjaosan suuruisen vähennyksen tekemiseen. Tuota aikanaan
tehtyä vähennystä ei erikseen hyvitetä kansaneläkkeen
pohjaosaa koskevia muutoksia vastaavasti. ...Eläkejärjestelmien
uudistamisesta seuraavia tällaisia vaikutuksia ei näin
ollen voida arvostella valtiosääntöoikeudellisin
perustein, kunhan järjestelyin ei puututa maksettaviksi
jo erääntyneisiin eläke-etuuksiin." Tällaisia
eläkkeensaajia oli esityksen mukaan vuoden 2001 lopussa
noin 115 000.
Tarkistuksen kohdentaminen.
Esityksen tarkoituksena on tarkistaa kyseisten 115 000 henkilön ansioeläkettä niin,
että kansaneläkkeen pohjaosan ansioeläkettä vähentävä vaikutus
poistuu. Tarkistus toteutetaan tiettyjen laissa säädettävien
laskentakaavojen mukaisesti.
Kansaneläkkeen vanhan pohjaosan ansioeläkettä edelleen
vähentävä vaikutus on valiokunnan käsityksen
mukaan perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännösten
kannalta sellainen seikka, joka voidaan laissa säätää tarkistustoimenpiteiden
kohdetta määrittäväksi kriteeriksi. Valtiosääntöoikeudellista
ongelmaa ei näin ollen synny siitä, että tarkistuksen
ulkopuolelle jätetään esityksen mukaisesti
ne tapaukset, joissa kansaneläkkeen pohjaosan laskusääntö ei
ole vaikuttanut työeläkkeen määrään.
Ansioeläkkeen korotus on tarkistuksen seurauksena 5—50
euroa kuukaudessa. Julkisen sektorin eläkkeissä korotus
perustuu tiettyyn kaavamaisuuteen, kun taas yksityissektorilla eläkkeet
lasketaan uudelleen. Tästä ei ole valtiosääntöoikeudellisesti
huomauttamista esityksessä mainitut syyt huomioon ottaen.
Muita seikkoja
Asianomaiset eläkelaitokset tekevät tarkistuksen
6 §:n 1 momentin perusteella viran puolesta ilman hakemusta.
Eläkkeensaajan oikeusturvan vuoksi on valiokunnan mielestä selvää,
että hän voi saattaa asian vireille myös
omalla hakemuksellaan esimerkiksi silloin, jos tarkistusta ei ole tehty
laitoksen aloitteesta. Varsinkin tällaista tapausta silmällä pitäen,
mutta yleisemminkin on syytä arvioida myös sen
asianmukaisuutta, että pykälän 2 momentin
mukaan korotuksen maksamiseen ei sovelleta säännöksiä viivästyskorotuksesta.