Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia siten, että korkeakoulut voisivat omalla päätöksellään järjestää tutkintoihinsa sisältyvän kielten ja viestinnän opetuksen yhdessä tai hankkia opetuksen toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Korkeakoululla olisi näin toimiessaan oikeus luopua osittain tai kokonaan itse antamasta tutkintoon kuuluvan kielten ja viestinnän opetusta. Ehdotus ei koske kielitieteiden eikä viestinnän alan tutkintoihin johtavaa opetusta. Esityksen tavoitteena on korkeakoulujärjestelmän ja tutkimustoiminnan kustannustehokkuuden parantaminen sallimalla korkeakoulujen tiivistää yhteistyötään kielikoulutuksessa. 

Perustuslain 123 §:n 1 momentin mukaan yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaan lailla on tämän vuoksi säädettävä muun muassa yliopistojen tehtävistä, hallintoelimistä sekä niiden kokoonpanosta ja keskinäisistä suhteista, muutoksenhausta eri hallintoelinten päätöksiin samoin kuin yliopistojen kielisuhteista (ks. PeVL 11/2009 vp, s. 2/I—II ja siinä viitatut lausunnot). Yliopistojen itsehallinnon sisältöä ja ulottuvuuksia määrittelee myös perustuslain 16 §:n 3 momentti, jonka mukaan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. 

Arvioitavana olevassa hallituksen esityksessä yliopistoille ehdotetaan annettavaksi mahdollisuus järjestää niiden koulutusvastuuseen kuuluvaa kielten ja viestinnän opetusta hankkimalla opetusta suoraan toiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta luopuen samalla itse jonkin tutkinnon pakollisen osan opetuksesta. Tähän ei kuitenkaan olisi velvollisuutta. Yhteistyön vaatimat päätökset tekisi ja niistä vastaisi kussakin yliopistossa yliopiston johtosäännön ja yliopistolain mukainen toimielin. Esityksellä ei siten puututtaisi yliopiston sisäiseen päätöksentekoon eikä siirrettäisi päätöksentekoon liittyvää toimivaltaa yliopiston ulkopuolelle. Myös vastuu opetussisällöstä ja koulutuksen tavoitteiden saavuttamisesta on viime kädessä tutkinnon myöntävällä korkeakoululla. 

Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotuksen tavoitteet ovat hyväksyttäviä eikä ehdotettu toimintavapautta lisäävä sääntely ole ongelmallisessa suhteessa edellä mainittuihin valtiosääntöisiin näkökohtiin.