Perustelut

Tuomioistuin voi 1. lakiehdotuksen 11 luvun 3 b §:n mukaan toimittaa tiedoksiannon vastaanottajalle myös puhelimitse. Puhelintiedoksiantoa voidaan käyttää, jos se soveltuu tiedoksiantoon asiakirjan laajuuteen ja laatuun nähden. Puhelimitse ei voida antaa tiedoksi haastetta muussa kuin riidattomassa velkomusasiassa. Vastaanottajalle on ilmoitettava asiakirjasta asia, vaatimus tai velvoite ja sen pääasiallinen peruste, määräaika ja uhka sekä muut vastaavat tarpeelliset seikat. Pykälän 2 momentin mukaan puhelintiedoksianto edellyttää vastaanottajan suostumusta, paitsi jos tiedoksianto toimitetaan asiassa siinä tuomioistuimessa puhevaltaa käyttäneelle asianosaiselle.

Säännösehdotus on merkityksellinen perustuslain 21 §:n kannalta. Jokaisella on pykälän 1 momentin mukaan oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet turvataan pykälän 2 momentin mukaan lailla. Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on turvattu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa ja Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklassa.

Tiedoksiannolla on olennainen vaikutus siihen, miten asianosaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuu. Tiedoksianto on tehtävä siten, että vastaanottaja saa oikeuksiensa käyttämiseksi tarvitsemansa tiedot selkeästi, hänelle ymmärrettävinä ja riittävän ajoissa. Pykäläehdotuksen 2 momentissa edellytetään muun muassa, että vastaanottaja epäilyksettä saa puhelimitse tiedon asiakirjasta ja ymmärtää tiedoksiannon merkityksen. Puhelintiedoksiannon onnistuminen säännöksen mukaisesti edellyttää käytännössä vastaanottajan myötävaikutusta tiedoksiantoon ja valmiutta tiedon vastaanottamiseen, eikä säännöksen suostumusedellytyksellä ole siten valiokunnan mielestä sinänsä itsenäistä merkitystä.

Puhelimitse tiedoksi annettu asiakirja on 3 momentin mukaan lähetettävä kirjeenä tai sähköisenä viestinä vastaanottajan ilmoittamaan osoitteeseen, jollei se ole erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Säännöksen perusteluissa todetaan, että lähettämisen on tapahduttava heti puhelintiedoksiannon jälkeen. Puhelintiedoksiannon toimittaa haastemies tai asianomaisen tuomioistuimen virkamies. Hänen on laadittava tiedoksiannosta todistus, josta ilmenee muun muassa tiedoksiannon ja vahvistuksen lähettämisen päivämäärä, tiedoksiannon vastaanottaja ja toimittaja.

Puhelintiedoksiannon soveltamisala, edellytykset, toteuttamistapa ja sisältö on lakiehdotuksessa määritelty täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Valiokunta katsoo, ettei suostumusedellytyksen poistaminen pykälän 2 momentista heikennä valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisella tavalla asianosaisen oikeutta tulla kuulluksi tai muita oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeita, kun puhelintiedoksianto toteutetaan muutoin esityksessä ehdotetuin tavoin. Valiokunta esittää, että 3 momenttiin lisätään maininta siitä, että asiakirjat on lähetettävä välittömästi vastaanottajalle puhelintiedoksiannon jälkeen. On myös syytä arvioida, pitäisikö puhelintiedoksiannot tallentaa asianmukaisesti.