Perustelut

Yleistä.

Perustuslakivaliokunta on vuoden 2006 valtiopäivillä antamassaan mietinnössä PeVM 10/2006 vp esittänyt ne syyt, joiden nojalla valiokunta puolsi lepäämässä olevien laki- ja säädösehdotusten hyväksymistä. Samoilla perusteilla valiokunta on edelleen niiden hyväksymisen kannalla seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti mainitussa mietinnössään huomiota siihen, että tarkastusvaliokunnassa voi valiokunnan toimialan laajuuden vuoksi tulla esille myös eduskunnan jonkin muun erikoisvaliokunnan toimialaan muutoin kuuluvia asioita (PeVM 10/2006 vp, s. 4/II). Tämän johdosta ja eduskunnan päätöksenteon johdonmukaisuuden takia tarkastusvaliokunnan toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota muiden erikoisvaliokuntien työhön ja valiokuntien työnjakoon etenkin tarkastusvaliokunnan harkitessa asian ottamista käsiteltäväksi omasta aloitteestaan. Tarkastusvaliokunnan tulee pitää sen käsiteltävinä olevissa asioissa sopivin tavoin yhteyttä asianomaisiin erikoisvaliokuntiin (PeVM 10/2006 vp, s. 4—5).

Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on perustuslain 74 §:n mukaan antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Muun valiokunnan tulee eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 2 momentin perusteella pyytää lausunto perustuslakivaliokunnalta, jos muussa valiokunnassa valmistelevasti käsiteltävän lakiehdotuksen tai muun asian perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä. Perustuslain ja eduskunnan työjärjestyksen näistä säännöksistä johtuu, että tarkastusvaliokunnan tehtäviin tai toimialaan ei kuulu arvioida sen käsiteltävänä olevien asioiden perustuslainmukaisuutta tai suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain muutos.

Eduskunta hyväksyi vuoden 2006 valtiopäivillä lepäämään myös tuolloiseen hallituksen esitykseen sisältyneen 11. lakiehdotuksen laiksi yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 2 §:n muuttamisesta (EV 202/2006 vp, PTK 125/2006 vp). Eduskunta on sittemmin samoilla valtiopäivillä hyväksynyt toiseen hallituksen esitykseen (HE 254/2006 vp) sisältyneen saman pykälän muutoslain (EV 286/2006 vp), joka on vahvistettu tulemaan voimaan 1.7.2007 (SSK 347/2007). Muutetun lain 2 §:n 2 momentissa ei kyseisen muutoslain takia ole enää mainintaa Kansaneläkelaitoksesta. Tuolloin hyväksyttyä ja niin ikään 1.7.2007 voimaan tulevaksi vahvistettua lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (SSK 334/2007) sovelletaan siksi myös Kansaneläkelaitokseen (ks. HE 254/2006 vp, s. 90/II ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 4 §:n 1 mom.). Nyt käsiteltävänä oleva lepäämään hyväksytty muutoslaki sisältää edelleen maininnan Kansaneläkelaitoksesta ja on siten ristiriidassa heinäkuun alussa 2007 voimaan tulevan lainsäädännön kanssa.

Lepäämään hyväksytty lakiehdotus on perustuslain 73 §:n 1 momentin mukaan hyväksyttävä ensimmäisillä eduskuntavaalien jälkeisillä valtiopäivillä "asiasisällöltään muuttamattomana". Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa tekniset korjaukset lakiehdotukseen samoin kuin vanhentuneiden viittausten ja lakiehdotusten mahdollisten voimaantulosäännösten muuttaminen (HE 1/1998 vp, s. 124/I). Saman sisältöinen säännös eduskunnan muutosmahdollisuuden rajoista on alunperin otettu perustuslakiin vuonna 1987. Rajausta "asiasisällöltään muuttamattomana" on perustuslakivaliokunnan tuolloisen kannan mukaan tulkittava hyvin suppeasti. Muutosmahdollisuus voi tulla kysymykseen vain silloin, kun on kiistatonta, että muutoksilla ei voi olla mitään vaikutusta lakiehdotuksen asiasisältöön (PeVM 12/1986 vp, s. 2). Näitä periaatteita on valiokunnan mielestä sovellettava myös nyt käsiteltävänä olevan kaltaisiin, teknisesti lepäämään hyväksyttyihin lakiehdotuksiin.

Käsiteltävänä olevan muutoslain tarkistaminen vastaamaan eduskunnan sittemmin hyväksymää ja voimaan tulevaksi vahvistettua toista, saman lainkohdan muutoslakia ei tässä tapauksessa valiokunnan mielestä ole vastoin perustuslaissa säädettyä rajoitusta eduskunnan mahdollisuudelle muuttaa lepäämään hyväksyttyä lakia. Nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen asiasisältö liittyy keskeisesti perustuslain muutoksella toteutettavaan valtiontilintarkastajien lakkauttamiseen ja siihen, ettei laissa ole enää tarpeen mainita valtiontilintarkastajia. Kansaneläkelaitosta koskevan maininnan poistaminen lakiehdotuksesta on käsillä olevassa tilanteessa lainsäädännön muista muutoksista johtuva tekninen tarkistus. Valiokunta on muuttanut lakiehdotusta poistamalla siitä maininnan Kansaneläkelaitoksesta.

Lainsäädäntöteknisistä syistä valiokunta on tarkistanut lakiehdotuksen johtolausetta siten, että nyt käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa tarkoitetut muutokset kohdistuvat yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 2 §:n 2 momenttiin sellaisena kuin se on 1.7.2007 voimaan tulevaksi vahvistetussa laissa (SSK 347/2007).

Voimaantulo.

Perustuslain muutos sekä tarkastusvaliokuntaa ja valtiontilintarkastajien lakkauttamista välittömästi koskevat lait (hallituksen alkuperäisen esityksen 1.—7. ja 10. lakiehdotus) on eduskuntatyön käytännön järjestämisestä johtuvien seikkojen vuoksi syytä vahvistaa tulemaan voimaan 1.6.2007. Valtiontilintarkastajien kansliaa koskevat lait (hallituksen alkuperäisen esityksen 8., 9. ja 12. lakiehdotus sekä puhemiesneuvoston ehdotuksen 2. säädösehdotus) on sen sijaan budjettiteknisistä syistä tarpeen vahvistaa tulemaan voimaan 1.7.2007. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 2 §:n muuttamisesta (hallituksen alkuperäisen esityksen 11. lakiehdotus) on kuitenkin vahvistettava tulemaan voimaan aikaisintaan 2.7.2007, jotta muutokset kohdistuvat edellä tarkoitetulla tavalla 1.7.2007 voimaan tulevaan lakiin.