Perustelut

Yleistä

Käsiteltävinä olevat kertomukset ovat rakenteeltaan pääosin aiemmin annettujen kertomusten kaltaisia. Kertomukset sisältävät oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot laillisuusvalvonnassa esille tulleista ajankohtaisista aiheista, katsaukset kertomusvuosien toimintaan, havaintoja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen ongelmista, telepakkokeinojen käyttöä koskevat jaksot sekä asiaryhmittäiset kuvaukset oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnasta. Valiokunta on aiemminkin katsonut, että tällaisen rakenteen avulla saadaan esitetyksi hyvä kokonaiskuva oikeusasiamiehen toiminnasta.

Kanteluasiat muodostavat valtaosan oikeusasiamiehen kansliassa käsiteltävistä asioista. Muina laillisuusvalvonta-asioina pidetään eri viranomaisten (myös eduskunnan valiokuntien) oikeusasiamiehelle esittämiä lausunto- ja kuulemispyyntöjä sekä oikeusasiamiehen omasta aloitteesta vireille tulleita asioita. Kertomusvuoden 2001 alusta toteutettiin uudistus, jonka mukaan varsinaisiksi kanteluasioiksi ei enää kirjata ns. sekalaisia kirjoituksia, kuten tiedusteluluonteisia kansalaiskirjeitä, eikä myöskään selvästi perusteettomia, oikeusasiamiehen valvontavaltaan kuulumattomia tai sisällöltään puutteellisia kanteluita. Nämä ohjataan kanslian neuvontalakimiehille, joiden tehtävänä on antaa niihin välittömästi ns. pikavastaus. Uudistuksen avulla on arvioitu voidun tehostaa ja nopeuttaa kanslian asiakaspalvelua ja keskittää voimavaroja kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta merkittäviin laillisuusvalvonta-asioihin.

Mainitun uudistuksen vuoksi vuoden 2001 tilastot kanteluasioiden määrästä eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin nähden. Vuonna 2001 kirjattiin uusia varsinaisia kanteluja 2 473 ja 497 ns. sekalaista kirjoitusta, kun edellisenä vuonna kirjattiin saapuneeksi 2 701 kantelua. Vuonna 2001 ratkaistiin 2 319 kanteluasiaa ja annettiin 489 pikavastausta sekalaisissa asioissa. Ratkaistujen kantelujen määrä oli 2 677 vuonna 2000. Ns. toimenpideratkaisujen osuus kaikista ratkaistuista asioista oli noin 15 prosenttia vuonna 2001, kun vastaava prosenttiosuus oli 12 edellisenä vuotena. Kaikkien laillisuusvalvonta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli kumpanakin kertomusvuonna 8,7 kuukautta. Vuoden 1999 vastaava luku oli 8,8 kuukautta, joten käsittelyajat ovat lyhentyneet vain vähäisesti.

Valiokunta ei ole erikseen arvioinut oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja ja kannanottoja.

Perus- ja ihmisoikeudet sekä telepakkokeinot ja peitetoiminta

Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa hallitusmuotoon lisätyn säännöksen mukaan eduskunnan oikeusasiamies valvoo tehtäviään hoitaessaan myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tämä valvontatehtävä on säilytetty uuden perustuslain 109 §:n 1 momentissa.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt vuoden 1995 uudistuksen hengen mukaisena, että oikeusasiamiehen vuotuiseen kertomukseen sisällytetään jakso perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta (PeVM 25/1994 vp, s. 6/II). Sisäasiainministeriön on annettava vuosittain oikeusasiamiehelle kertomus telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä pakkokeinolain nojalla ja poliisilakiin perustuvasta teknisestä kuuntelusta. Poliisilain 1.3.2001 voimaan tulleen muutoksen mukaan sisäasiainministeriö antaa kertomuksen myös poliisin peitetoiminnan käytöstä. Lisäksi puolustusministeriön tulee antaa oikeusasiamiehelle kertomus teknisen kuuntelun käytöstä.

Vuotta 2000 ja 2001 koskevissa kertomuksissa tehdään vakiintuneeseen tapaan selkoa perus- ja ihmisoikeusasioista sekä telepakkokeinojen käytöstä niille varatuissa pääjaksoissa. Vuoden 2001 kertomuksessa käsitellään myös peitetoimintaa, jota ei kuitenkaan ole käytetty kertaakaan kertomusvuonna.

Valiokunta on kuullut näistä jaksoista valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita vuoden 2000 kertomuksen käsittelyn yhteydessä, mutta tämä ei ole ollut aikataulusyistä mahdollista vuoden 2001 kertomusta käsiteltäessä. Valiokunta kuitenkin korostaa olevan tärkeää, että perus- ja ihmisoikeusasioita sekä telepakkokeinoja ja peitetoimintaa käsitellään yhtenäisesti kertomuksessa, että valiokunta voi kuulla tästä jaksosta asiantuntijoita ja että oikeusasiamiehellä on mahdollisuus kommentoida kuulemisessa esille tulleita seikkoja. Valiokunnan tarkoitus on jatkaa menettelyä.