Perustelut

Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa ehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Eduskunnan työjärjestyksen muutosehdotuksen tarkoituksena on muuttaa puhemiesneuvoston päätökseen perustuva vapaaehtoinen järjestelmä edustajien sidonnaisuustietojen keräämisestä pakolliseksi. Vaikka vapaaehtoinen järjestelmäkin on ollut toimiva, turvaa pakollinen järjestelmä tehokkaammin avoimuuden ja läpinäkyvyyden toteutumisen. Lisäksi muutoksella pannaan toimeen Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen (GRECO) Suomelle antama suositus edustajien sidonnaisuuksien ilmoittamisen muuttamisesta pakolliseksi. Ehdotus parantaa kaiken kaikkiaan kansalaisten ja tiedotusvälineiden mahdollisuuksia saada tietoa edustajien sidonnaisuuksista ja on siten omiaan vahvistamaan poliittisen järjestelmän legitiimisyyttä.

Sidonnaisuusselvityksen antamisen laiminlyönnistä on seurauksena puhemiehen ilmoitus täysistunnossa. Tämä on sanktiona kansainvälisessä vertailussa varsin kevyt, mutta sen voidaan katsoa soveltuvan hyvin poliittiseen järjestelmäämme ottaen erityisesti huomioon kansanedustajan työn luonne ja sen perustuminen kansalaisten vaaleissa antamaan luottamukseen.

Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluissa (s. 4—5) on käsitelty kysymystä kansanedustajan sidonnaisuussääntelyn oikeasta säädöstasosta. Perustuslakivaliokunta yhtyy puhemiesneuvoston arvioon siitä, että nyt ehdotetun sisältöisistä säännöksistä on luontevaa ja perusteltua säännellä eduskunnan työjärjestyksessä.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota työjärjestysehdotuksen sidonnaisuusrekisteriä koskevaan 76 b §:ään, jossa on säännökset myös tietojen julkisuudesta, yleisön saataville tallentamisesta ja tietojen rekisteristä poistamisesta. Sääntely on merkityksellistä perustuslain 10 §:n 1 momentin sen säännöksen kannalta, jonka mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että lain tasolla on säädettävä kattavasti ja yksityiskohtaisesti esimerkiksi rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä, niiden sallituista käyttötarkoituksista mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysajasta (ks. esim. PeVL 42/2014 vp, s. 2/I). Eduskunnan työjärjestystä tulee perustuslain esitöiden mukaan pitää normistatukseltaan asiallisesti lain tasoisena. Työjärjestyksen erikoisasema lakeihin nähden näkyy lähinnä vain työjärjestyksen sisällön rajoituksina: työjärjestyksessä säädetään valtiopäivillä noudatettavasta menettelystä sekä eduskunnan toimielimistä ja eduskuntatyöstä (PeVM 10/1998 vp, s. 17). Kun kysymys on eduskunnan pitämästä eduskunnan jäseniä koskevasta rekisteristä, täyttää asiasta eduskunnan työjärjestyksessä säätäminen valiokunnan mielestä perustuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun lailla säätämisen vaatimuksen.

29 §. Selvitykset sidonnaisuuksista (Uusi).

Eduskunnan työjärjestyksen 29 §:ssä säädetään valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista annettavasta selvityksestä ja siihen liittyvästä menettelystä. Säännöksen viimeisen virkkeen perusteella menettelyä sovelletaan myös silloin, kun muu kuin valtioneuvoston jäsen antaa lain nojalla eduskunnalle selvityksen sidonnaisuuksistaan. Tällä viitataan muun muassa oikeusasiamiehen, apulaisoikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisen tehtävään valitun antamiin sidonnaisuusselvityksiin (laki eduskunnan oikeusasiamiehestä 13 §). Kansanedustajien antamia sidonnaisuusselvityksiä ei sen sijaan ole tarkoitus käsitellä eduskunnan työjärjestyksen 29 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että 29 §:ään lisätään viittaussäännös, jonka mukaan edustajan sidonnaisuuksista annettavasta selvityksestä säädetään 76 a §:ssä.

76 a §. Edustajan sidonnaisuudet.

Valiokunta korostaa, että 76 a §:n 2 momentissa kysymys on selvityksen antamisesta nimenomaan sellaisista tuloista, jotka edustaja on saanut edustajantoimeen kuulumattomista tehtävistä tai elinkeinotoiminnasta ja joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa edustajana.

Voimaantulo.

Valiokunta ehdottaa, puhemiesneuvoston tavoin, että eduskunnan päätökset eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta tulevat voimaan vaalikauden 2015—2018 alusta. Seuraavien eduskuntavaalien tulos vahvistetaan 22.4.2015. Valiokunta on täydentänyt voimaantulosäännöksen niin, että muutokset tulevat voimaan samana päivänä.