(1) Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin (612/2021) säännökset hyvinvointialueen velvollisuudesta antaa virka-apua Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Pohjois-Atlantin liitolle sekä velvollisuudesta varautua laissa tarkoitettuihin poikkeusoloihin ja niissä asevoimien tukemiseksi tarvittavan terveydenhuollon järjestämiseen.
(2) Hyvinvointialue on ehdotetun 53 a §:n 1 momentin mukaan velvollinen normaaliolojen häiriötilanteissa ja valmiuslain mukaisissa muissa kuin sotilaallista voimankäyttöä tai sen uhkaa tarkoittavissa poikkeusoloissa antamaan Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle sekä Puolustusvoimien pyynnöstä Pohjois-Atlantin liitolle, sen jäsenmaiden asevoimille ja muille Suomen liittolaisille niiden tarvitsemaa virka-apua terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Ehdotus ei koske sotilaallisesta voimankäytöstä tai sillä uhkaamisesta johtuvia poikkeusoloja. Näissä tapauksissa hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien yhteistyötä johdetaan ja koordinoidaan salassa pidettävin menettelyin.
(3) Hyvinvointialueella on oikeus saada korvaus sille aiheutuneista välittömistä kustannuksista virka-apua pyytäneeltä tai sitä saneelta.
(4) Ehdotetun 53 b §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialue on velvollinen varautumaan valmiuslain 3 §:n 1 (so. Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys) ja 2 kohdassa (so. Suomeen kohdistuva huomattava aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista) tarkoitettuihin poikkeusoloihin ja niissä tapahtuvaan Puolustusvoimien ja Naton ja sen jäsenmaiden asevoimien tukemiseksi tarvittavan terveydenhuollon järjestämiseen laissa säädetyillä ja valtioneuvoston päätöksellä tarkemmin määrätyillä tavoilla.
(5) Hyvinvointialue on lisäksi velvollinen osallistumaan valtioneuvoston päätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla yhteiseen suunnitteluun, koulutukseen ja harjoitteluun Puolustusvoimien ja Naton kanssa poikkeusoloihin varautumiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi ja tarvittavan osaamisen varmistamiseksi.
(6) Valtio vastaa poikkeusoloihin varautumisesta ja niissä tarvittavan terveydenhuollon järjestämisestä hyvinvointialueille aiheutuneista kustannuksista.
(7) Esityksen taustalla on Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristön perustavanlaatuinen ja pitkäaikainen heikentyminen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lisäksi taustalla vaikuttavat Suomelle Naton jäsenyyden myötä asetetut suorituskykyvaatimukset sekä Ukrainan sodan kautta kertyneet kokemukset siviiliyhteiskunnan suojaamisen tarpeesta.
(8) Sota Ukrainassa on osoittanut, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon kyvykkyys hoitaa ja kuntouttaa potilaita vaikuttaa merkittävästi maan puolustuskykyyn. Siksi on välttämätöntä huolehtia myös terveydenhuollon kestävyydestä ja toimintakyvystä sekä lääkehuollon huoltovarmuudesta kriisitilanteissa. Maanpuolustus edellyttää tiivistä yhteistyötä puolustusvoimien, siviiliviranomaisten ja terveydenhuollon toimijoiden välillä.
(9) Valiokunnan mielestä on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä uudistetaan muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja huomioimalla maanpuolustuksen tarpeet. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamis-, ohjaus- ja muiden järjestelyjen tulee muodostaa kansallinen kokonaisuus.
(10) Ehdotetulla sääntelyllä huolehditaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen yhteensopivuudesta Naton jäsenyysvelvoitteiden kanssa. Naton jäsenenä Suomi on velvollinen tarjoamaan Suomessa harjoitteleville ja toimiville liittokunnan joukoille samanlaiset terveydenhuollon palvelut kuin Suomen Puolustusvoimien joukoille. Tätä niin sanottua isäntämaatukea annetaan niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa.
(11) Valtioneuvoston päätös tehtävien ja rahoituksen tarkemmasta kohdentamisesta valmistellaan lakiehdotuksen 53 c §:n 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien kanssa. Valiokunnan mielestä puolustusministeriö tulisi myös mainita säännöksessä yhtenä päätöksen valmisteluun osallistuvana sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyökumppanina. Puolustusministeriön rooli päätöksen valmistelussa on tärkeä erityisesti kansainvälisten joukkojen kanssa tehtävään yhteistoimintaan kytkeytyvissä asioissa.
(12) Puolustusvaliokunnan mielestä olisi selkeyden vuoksi aiheellista täydentää puolustusvoimista annettua lakia (551/2007) nyt ehdotettuun lainsäädäntöön viittaavalla informatiivisella säännöksellä siitä, että hyvinvointialueen velvollisuudesta antaa virka-apua Puolustusvoimille ja muille nyt ehdotetussa sääntelyssä tarkoitetuille säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa.
(13) Lainsäädäntöä toimeenpantaessa on erityistä huomiota valiokunnan mielestä kiinnitettävä hyvinvointialueiden resurssointiin. Niillä tulee olla riittävä ja asianmukaisen koulutuksen omaava henkilöstö huolehtimaan hyvinvointialueille säädettävistä poikkeusolojenkin tehtävistä. Selvää on, että asianmukaisesti hajautettujen toimintojen ja toimitilojen järjestäminen edellyttää suunnittelua ja investointeja. Valiokunnan mielestä on aiheellista selvittää myös jo olemassa olevien, mutta hyvinvointialueilla normaalioloissa käyttämättä jäävien tilojen mahdollinen käyttökelpoisuus. Varautuminen edellyttää keskushallinnon toimien lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.