Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Puolustusvoimia koskevan uuden lain valmistelun (551/2007) yhteydessä kävi ilmi, että Maanpuolustuskorkeakoulua koskevat lakitasoa vaativat säännökset olisi tarkoituksenmukaista koota yhteen, eikä sisällyttää niitä enää puolustusvoimista annettuun lakiin. Tarvetta erillislain säätämiseen korosti myös se, että Maanpuolustuskorkeakoulua koskevia säännöksiä on paljon.

Maanpuolustuskorkeakoulu on esityksen mukaan puolustusvoimain komentajan alainen puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu. Korkeakoulu antaisi ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustuskoulutusta Suomessa. Esityksessä ehdotetaan, että mahdollisuus sotatieteiden maisterin ja sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamiseen avattaisiin myös opiskelijoille, joiden tutkinto ei johtaisi puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virkaan.

Uusien siviiliopiskelijoiden suorittama tutkinto olisi yliopistollinen perustutkinto, johon ei sisältyisi sotilasammatillista osuutta. Sivistysvaliokunta toteaa lausunnossaan, että uudet opiskelijaryhmät vahvistavat korkeakoulua kokonaisuudessaan ja sitovat sitä nykyistä enemmän yliopistokenttään. Puolustusvaliokunta yhtyy tähän arvioon ja toteaa, että vuosittain noin 10 siviiliopiskelijan määrä ei vaikuta Maanpuolustuskorkeakoulun perustehtävän hoitamiseen. Valiokunta toteaa, että siviiliopiskelijoille annettu opetus tuottaa turvallisuuteen, kriiseihin, sodankäyntiin ja asevoimien kehitykseen perehtyneitä asiantuntijoita.

Asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että Maanpuolustuskorkeakoulua koskevassa sääntelyssä pyrittäisiin ennakoimaan tässä vaiheessa valmisteltavana olevan uuden yliopistolakiehdotuksen mukaista sääntelyä. Maanpuolustuskorkeakoulua koskevaa lakia voidaan tarvittaessa täsmentää uuden yliopistolain tultua hyväksytyksi. Sivistysvaliokunta on omassa lausunnossaan esittänyt myös tämänsisältöisen kannan.

Palvelussitoumus

Lakiehdotuksen 29 §:ssä säädetään palvelussitoumuksista ja niiden kestosta. Upseerin virkaan johtaviin sotatieteellisiin ja sotilasammatillisiin opintoihin hyväksytyn samoin kuin puolustusministeriön, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa olevan on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän palvelee koulutustaan vastaavassa virassa säännöksessä erikseen määritellyn enimmäisajan.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että puolustusvoimat ja rajavartiolaitos kouluttavat itse tarvitsemansa sotilashenkilöstön. Eri kursseilla koulutetaan juuri se määrä henkilöitä, jotka puolustusvoimat tai rajavartiolaitos tarvitsee kyetäkseen täyttämään lain määräämät tehtävät. Puolustusministeriö tarkensi asiantuntijakuulemisissa sitoumusaikaperusteita tuoden esiin, että sitoumuksen pituuden ratkaisee viime kädessä koulutuksen sisältö eikä koulutusajan pituus.

Myös perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa tarkastellut sitoumusaikakysymystä. Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotettu palvelussitoumusjärjestely on ymmärrettävä, koska Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskeleville annetaan maksuttoman opiskelun ajaksi korvauksetta muun muassa opetus, majoitus, muonitus ja vaatetus. Palvelussitoumuksen kestosta ja sitoumuksen purkamiseen liittyvistä järjestelyistä on säädetty laissa riittävän täsmällisesti, joten säännös ei ole valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen.

Edellä kuvatun perusteella puolustusvaliokunta toteaa, että sitoumusaikajärjestelylle on olemassa hyväksyttävät perusteet. Järjestelyllä taataan osaltaan se, että puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tehtäviin saadaan riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Valiokunta korostaa, että Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden sitoumusaikojen pituuden osalta nykykäytäntöä ei tule muuttaa opiskelijoiden kannalta epäedulliseen suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa enintään 3 vuoden sitoumusaikaa sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen ja 2 vuoden sitoumusaikaa sotatieteiden maisterintutkinnon jälkeen. Valiokunta pitää lisäksi ensiarvoisen tärkeänä, että henkilöstön sitouttaminen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tehtäviin hoidetaan ensisijaisesti hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja vasta toissijaisesti erilaisin sitoumus- ja siirtojärjestelyin.

Mahdollisuus rahastotalouden harjoittamiseen

Saadun selvityksen mukaan vuoden 2007 alusta lähtien kaikilla yliopistolain määrittämillä yliopistoilla on ollut mahdollisuus niin sanottuun rahastotalouteen, joka ennen lakiuudistusta oli vain Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla. Mahdollisuus rahastotalouteen ei ole koskenut Maanpuolustuskorkeakoulua. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että Maanpuolustuskorkeakoulun kannalta olisi suotavaa, jos sillä olisi lailla säädetty mahdollisuus rahastotalouden harjoittamiseen.

Saadun selvityksen mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun rahastotalouden käyttöön liittyy huomattava määrä jatkoselvittelyä vaativia kysymyksiä, ennen kuin asiaa koskevia säännöksiä voidaan sisällyttää Maanpuolustuskorkeakoulua koskevaan lakiin. Maanpuolustuskorkeakoulu ei ole oma tilivirastonsa, vaan kuuluu puolustusvoimat-nimiseen tilivirastoon. Lisäselvitystä edellyttäviä kysymyksiä ovat muun muassa erityisrahastojen tai lahjoitusvarojen käyttäminen korkeakoulun rahoituksessa tai virkojen täytössä sekä rahastojen hallinnointi, valvonta ja kirjanpito. Valiokunta toteaa, että Maanpuolustuskorkeakoulun on mahdollista jo nykyisinkin vastaanottaa lahjoitus- ja testamenttivaroja ilman erillistä sääntelyä Maanpuolustuskorkeakoulua koskevissa säädöksissä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusministeriö, pääesikunta ja Maanpuolustuskorkeakoulu jatkavat yhdessä rahastotalouskysymyksen selvittämistä tarkoituksena mahdollistaa yhteiskunnassa valtiontalouden ulkopuolella saatavissa olevien resurssien käyttö erityisesti maanpuolustusta tukevaan tutkimukseen.

Maanpuolustuskorkeakoulun nimi

Maanpuolustuskorkeakoulu on osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää, ja sen tutkinnot ovat rinnastettavissa suomalaisissa yliopistoissa suoritettuihin tutkintoihin. Asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että hallituksen esitys vie perusteluineen toimintaa yhä enemmän yliopistomaisempaan suuntaan. Maanpuolustuskorkeakoulu muun muassa antaa kaikkia Bolognan prosessin mukaisia tutkintoja, myös tohtorin tutkintoja, mitä pidetään eräänä yliopiston tunnusmerkkinä.

Huolimatta yhteneväisyyksistä yliopistojen kanssa Maanpuolustuskorkeakoululla on merkittäviä vain sille tyypillisiä ominaispiirteitä. Erityisen merkittävä piirre on Maanpuolustuskorkeakoulun suhde autonomiaan. Lakiesityksen mukaan Maanpuolustuskorkeakoululla ei jatkossakaan tule olemaan perustuslain 123 §:n mukaista autonomiaa, vaan Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että korkeakoulun sisäinen sotilaallinen järjestys ja sotilaallisen käskyvallan alla toimiminen vaikuttavat siihen, ettei Maanpuolustuskorkeakoulu ole täysin rinnastettavissa muihin Suomen ylintä opetusta antaviin instituutioihin.

Muita seikkoja

Opetus- ja tutkintokieli

Lakiehdotuksen 8 §:n mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä. Opinnäyte laaditaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Perustuslakivaliokunta huomauttaa lausunnossaan, että esityksen perusteluista voi saada myös sellaisen kuvan, että kansalliskielen käyttö mainituissa tilanteissa jää Maanpuolustuskorkeakoulun harkintaan. Puolustusvaliokunta korostaa opiskelijan subjektiivista oikeutta käyttää suomea tai ruotsia opiskelijavalinnassa ja kokeissa sekä opinnäytteen laatimisessa.

Opetuksen maksuttomuus

Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen maksuttomuudesta säädetään 5 §:ssä. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että säännöksen yksityiskohtaiset perustelut ovat ns. JOO-opintoja koskevilta osin epätarkat. JOO-opinnot ovat tutkintoihin kuuluvien opintokokonaisuuksien ja osajaksojen suorittamista.Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että JOO-opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia.

Opiskelijan ylläpito ja opintososiaaliset etuudet

Opintososiaalisten etuuksien osalta esityksen perusteluissa todetaan, että oppilaskunnan jäsenellä olisi mahdollisuus käyttää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näiden palvelujen käyttöoikeus edellyttää kuitenkin ylioppilaskuntien ja YTHS:n välisten sopimusten tekemistä, joten esityksen perustelut ovat tältä osin epätarkat. Varsinaisessa säännöksessä (20 §) ei kuitenkaan ole täsmentämisen tarvetta.

Oppilaskunta

Lakiesityksen 35 §:ssä oppilaskunnan tehtäväksi mainitaan opiskelijoiden edustajien valinta Maanpuolustuskorkeakoulun monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistuminen korkeakoulun muuhun toimintaan. Esityksen perusteluissa tuodaan esiin, että oppilaskunnan keskeisenä tehtävänä olisi järjestää opiskelijoiden edustajien vaali Maanpuolustuskorkeakoulun monijäsenisiin hallintoelimiin. Valiokunta korostaa, että oppilaskunnan keskeinen tehtävä on opiskelijoiden edustajien valinta, ei vaalin järjestäminen. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan oppilaskuntaa koskeva säännös on tarkoitus arvioida uudestaan yliopistolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Henkilöstö

Ehdotuksen 13 §:ssä säädetään henkilöstön asemasta Maanpuolustuskorkeakoulussa. Esityksen perusteluissa todetaan, että korkeakoulun professorin virat ovat siviilivirkoja. Myös upseeri voidaan kuitenkin nimittää professorin virkaan tai valita määräaikaisesti tehtävää hoitamaan viransijaisena. Saadun selvityksen mukaan upseeri saa puolustusvoimilta Maanpuolustuskorkeakoulun professuurin hoitoajaksi virkavapauden ja pystyy professuurijakson päättymisen jälkeen palaamaan puolustusvoimien palvelukseen. Valiokunta pitää tätä järjestelyä hyvänä, ja se on saadun selvityksen mukaan toiminut ongelmitta. Nykysäännökset eivät sen sijaan mahdollista upseerin jäämistä suoraan sotilaseläkkeelle Maanpuolustuskorkeakoulun professorin tehtävästä. Tämä on valiokunnan mielestä epäkohta.

Valtion eläkelain 98 §:n mukaan upseerin tulee sotilaseläkkeen varmistaakseen olla vähintään kolme kalenterivuotta puolustusvoimien tehtävässä ennen eläkepäätöstä. Maanpuolustuskorkeakoulun professuurin kesto on viisi vuotta. Jos upseerin eläkeikä on esimerkiksi 60 vuotta, eivät kaikki professorin tehtävästä kiinnostuneet henkilöt voi sotilaseläkkeen varmistaakseen hakea professuuria. Etenkin kahden perättäisen professuurijakson hoitaminen tulee käytännön syistä vaikeaksi.

Valiokunnan mielestä on ristiriitaista, että upseereita kannustetaan kouluttautumaan yhä pitemmälle, mutta jatko-opintojen hyödyntämisessä saatetaan kohdata merkittäviä käytännön ongelmia. Lisäksi tehty linjaus karsii merkittävällä tavalla ylipäätään upseereiden mielenkiintoa hakeutua professorin tehtäviin Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Saadun selvityksen mukaan puolustushallinto on selvitettänyt upseereiden professuurikysymystä Maanpuolustuskorkeakoulussa aina 1990-luvun puolivälistä lähtien, mutta asiaan ei ole löydetty ratkaisua. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan professorin virkojen täyttöprosessi Maanpuolustuskorkeakoulussa on joka tapauksessa arvioitava uudestaan, koska yliopistolain uudistuksessa kumottaneen korkeakoulun professorien ja apulaisprofessorien viran täyttämisestä annettu laki (856/1991). Tässä yhteydessä tulee myös upseerien professuurikysymys pyrkiä ratkaisemaan puolustushallinnon sisäisin toimenpitein.