Kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit ovat luonteeltaan suuria kokonaisuuksia, joiden tehokas käyttö ja hallinnointi edellyttävät hyvää yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Usean valtion yhteisten tutkimusinfrastruktuureiden etuna on se, että niiden avulla voidaan laajapohjaisesti edistää korkeatasoisen tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä.
Ajantasaiset ja kilpailukykyiset tutkimusinfrastruktuurit luovat alustan, jossa tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta voivat kohdata ja kehittyä. Eurooppalainen ja kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuriyhteistyö turvaa suomalaiselle tutkimusyhteisölle korkealaatuiset ja ajantasaiset tutkimuksen työkalut ja osaamisen jakamisen. Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että Suomen ei ole yksin mahdollista ylläpitää infrastruktuurien kokonaisuutta vastaavaa tutkimusympäristöä. Korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuuripalvelut lisäävät suomalaisen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuutta ja kansainvälistä vetovoimaa.
Suomen on tarkoitus liittyä perusteilla olevaan geenimuunneltujen hiirimallien tutkimusinfrastruktuurikonsortio INFRAFRONTIER ERICiin. Jäseniksi alkuvaiheessa liittyvät maat ovat isäntämaa Saksa sekä Kreikka, Ranska, Tšekki ja Suomi.
INFRAFRONTIER ERIC on olemassa olevista tutkimusyksiköistä muodostuva hajautettu tutkimusinfrastruktuuri, joka tarjoaa palveluita biolääketieteen tutkimukselle. INFRAFRONTIER-tutkimusinfrastruktuurin tavoite on parantaa ihmisten terveyttä lisäämällä ymmärrystä sairauksista sekä niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta. INFRAFRONTIER ERICissä Suomea edustava taho olisi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka nimeäisi edustajat INFRAFRONTIER ERICin yleiskokoukseen. INFRAFRONTIER ERIC -tutkimusinfrastruktuuritoiminnassa kansallisia isäntäorganisaatioita ovat Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto.
Jäsenyys INFRAFRONTIER ERICissä tarjoaa suomalaisille toimijoille koordinoidusti välittömän pääsyn ainutlaatuisiin hiiri- ja tautimalleihin, bio- ja lääketieteen tietovarantoihin ja tutkimusalustoihin kansainvälistä kilpailukykyä edistäen. INFRAFRONTIER ERIC tarjoaa erityisasiantuntemusta, jonka avulla lisätään kansallista bio- ja lääketieteen osaamista uusien diagnostiikka- ja hoitomuotojen kehittämisessä. Valiokunta asiantuntijalausuntoon viitaten toteaa, että jäsenyys INFRAFRONTIER ERIC -tutkimusinfrastruktuurissa tuo Suomeen myös erityisosaamista ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen sekä uusien kaupallisten tuotteiden kehittämisen. Lisäksi INFRAFRONTIER ERIC -jäsenyys parantaa kansainvälisen tutkimus- ja yritysyhteistyön mahdollisuuksia.
INFRAFRONTIER ERICin perussäännön mukaisesti Suomen tulee maksaa jäsenmaksu, joka on viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana arviolta 50 000 euroa vuodessa. Lisäksi Suomen tulee tukea tarkoituksenmukaisesti kansallista INFRAFRONTIER ERICin toimintaan liittyvää tutkimusympäristöä.
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on sitoutunut vastaamaan Suomen jäsenmaksusta tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen varatuista määrärahoista vuosina 2022—2026. Kansallisten toimijoiden tulee vastata muista kustannuksista keskenään sopimallaan tavalla. Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurikomitea päättää mahdollisesta jatkorahoituksesta tarkemmin käytössään olevien määrärahojen sekä Akatemian rahoitusosuuden enimmäismäärän huomioiden.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä Suomen aktiivista toimijuutta INFRAFRONTIER ERICissä. Sen toiminta tukee kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan tavoitteita ja tehostaa tutkimusinfrastruktuureiden yhteiskäyttöä. Koordinoidusti käytössä olevat palvelukeskukset lisäävät Suomen vetovoimaisuutta ja avaavat uusia mahdollisuuksia niin tutkimuksen kuin elinkeinoelämänkin tarpeisiin.
Valiokunta valtioneuvoston tavoin katsoo, että Suomen liittyminen INFRAFRONTIER ERICiin vahvistaa suomalaisen tutkimuksen laatua ja kansainvälistä vaikuttavuutta, edistää bio- ja lääketieteellistä tutkimusta sekä tukee uusien innovaatioiden syntymistä.