Ohjelman lähtökohdat ja tavoitteet
AgoraEU-ohjelman tarkoituksena on koota yhteen kulttuurille, audiovisuaaliselle alalle, uutismedialle sekä kansalaisyhteiskunnalle myönnettävä EU-rahoitus. Ohjelmaan ehdotetaan yhdistettäviksi nykyinen Luova Eurooppa -ohjelma sekä Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot (CERV) -ohjelma. Ehdotus korostaa siihen sisältyvien toiminta-alojen merkitystä EU:n arvoille, mikä puoltaa osaltaan nykyisten ohjelmien yhdistämistä synergiaetujen saavuttamiseksi. Sivistysvaliokunta on EU:n monivuotista rahoituskehystä vuosille 2028—2034 koskevaa ehdotusta käsitellessään (SiVL 11/2025 vp) todennut, että AgoraEU-ohjelman yhdistämisellä nykyisistä ohjelmista yhdeksi kokonaisuudeksi on mahdollista lisätä hallinnollista tehokkuutta ja synergioita kulttuurin, median ja kansalaisyhteiskunnan välillä.
AgoraEU-ohjelman perustamista koskevassa asetuksessa on tarkoitus vahvistaa ohjelman tavoitteet, talousarvio kaudeksi 2028—2034, unionin rahoituksen muodot sekä rahoitusta koskevat säännöt. AgoraEU-ehdotus sisältää kolme nykyisiä ohjelmarakenteita mukailevaa toimintalinjaa: 1) Luova Eurooppa — Kulttuuri (kulttuuriala ja luovat alat), 2) MEDIA+ (audiovisuaalinen ala ja uutismedia) sekä 3) CERV+ (demokratia, kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot). Sivistysvaliokunta keskittyy lausunnossaan toimialansa mukaisesti erityisesti kahteen ensiksi mainittuun toimintalinjaan.
Asetusehdotuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan ”Ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta sekä kulttuuri- ja kieliperintöä, vahvistaa kulttuurialan ja luovien alojen, erityisesti media- ja audiovisuaalisen alan, kilpailukykyä, suojata taiteellista ja tiedotusvälineiden vapautta sekä suojella ja edistää tasa-arvoa, aktiivista kansalaisuutta ja perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja arvoja ja näin lisätä demokraattista osallistumista ja yhteiskunnan selviytymiskykyä.” Asiantuntijalausunnon mukaisesti valiokunta pitää myönteisenä, että kulttuuriperintö mainitaan nimenomaisesti ohjelman tavoitteissa, mikä luo perustan kulttuuriperintöalan hankkeiden tukemiselle koko ohjelmakauden ajan. Valiokunta katsoo, että ohjelmaan olisi hyvä sisällyttää selkeä maininta aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön tukemisesta osana kulttuurista monimuotoisuutta.
AgoraEU-ehdotukseen sisältyvät painopisteet vastaavat suurilta osin nykyisen Luova Eurooppa ‑ohjelman painotuksia. Uusia avauksia ovat kulttuurin ja median vahvemmat kytkennät yhteiskunnalliseen selviytymiskykyyn ja yhteenkuuluvuuteen sekä nykyistä ohjelmakautta vahvempi tuki uutismedialle, journalismille, mediakasvatukselle ja disinformaation ehkäisylle. Ohjelma tukee osaltaan kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan talouden kasvustrategian tavoitteita ja toimeenpanoa.
Sivistysvaliokunta tukee valtioneuvoston kannan mukaisesti ohjelman painotuksia taiteen, kulttuurin ja median vapauden edistämiseksi ja korostaa valtioneuvoston kantaan kirjattua näkemystä siitä, että taiteen vapauden suojeluun liittyvien toimien näkyvyyttä ohjelman painopisteissä on syytä vahvistaa. Valiokunta painottaa taiteen autonomian varmistamisen tärkeyttä myös ohjelman toimeenpanovaiheessa. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä turvata jäsenmaiden mahdollisuudet vaikuttaa ohjelman toimeenpanoon komiteamenettelyn tai muun vastaavan rakenteen kautta.
Asiantuntijalausunnossa on huomautettu, että kuluvan ohjelmakauden aikana CERV-ohjelma on asettanut yhdeksi erityiseksi kohderyhmäkseen nuoret, mutta komission esitys ei nosta AgoraEU-ohjelmaan vastaavaa painotusta. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkoneuvotteluissa pyritään vaikuttamaan sen puolesta, että nuorten asemaa AgoraEU-ohjelman tavoitteissa ja painotuksissa vielä vahvistetaan.
Rahoitus
Komissio on esittänyt koko ohjelmakauden 2028—2034 budjetiksi 7,606 miljardia euroa vuoden 2025 hintatasossa. Ehdotettu budjetti on noin kaksinkertainen verrattuna Luova Eurooppa- ja CERV-ohjelmien tasoon vuosina 2021—2027. Luova Eurooppa — Kulttuuri ‑toimintalinjan osuus AgoraEU-ohjelman ehdotetusta rahoituksesta on ehdotuksen mukaan noin 21 prosenttia, MEDIA+ -toimintalinjan osuus noin 37 prosenttia ja CERV+ -toimintalinjan osuus noin 42 prosenttia rahoituksesta.
Suomalaisten osallistujien saanto nykyisen Luova Eurooppa -ohjelman kulttuuri- ja mediaosioista, mukaan lukien kansallisen yhteyspisteen rahoitus, on ollut vuosina 2021—2024 noin 17,1 miljoonaa euroa eli hieman yli 1,3 prosenttia rahoituksesta.
AgoraEU-ehdotuksen Luova Eurooppa — Kulttuuri- ja MEDIA+ -toimintalinjat kytkeytyvät tavoitteineen kulttuuri- ja luovien alojen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Myös EU:n monivuotista rahoituskehystä vuosille 2028—2034 koskevan ehdotuksen (E 73/2025 vp) osalta valtioneuvoston kannassa on tunnistettu luovien alojen merkitys kilpailukyvylle ja kokonaisturvallisuudelle. Sivistysvaliokunta korostaa lisäksi asiantuntijalausunnon tavoin, että satsaukset kulttuuriin eivät ole pois maanpuolustukselta, vaan tärkeä osa sitä ja suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Sivistysvaliokunta painottaa tarvetta säilyttää kulttuuri- ja luovien alojen omaleimaisuus ja niiden erityispiirteet ohjelman sisällä. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että näille aloille on unionin tasolla jatkossakin niiden erityispiirteisiin ja tarpeisiin vastaavaa rahoitusta. Valiokunta katsoo, että mahdolliset AgoraEU-ohjelman rahoitustason leikkaukset tulee kohdistaa ensisijaisesti CERV+ -ohjelmaan, jonka budjetin osuus on ehdotettu kulttuuri- ja mediaohjelmia suuremmaksi.
Asiantuntijalausunnossa on ehdotettu, että aina kun Euroopan komissio määrää suurille teknologiayhtiöille sakkoja, nämä sakot tulisi ohjata AgoraEU:n budjetin vahvistamiseen. Digipalvelusäädös (DSA), digimarkkinasäädös (DMA) ja tekoälysäädös (AI Act) antavat komissiolle valtuudet määrätä sakkoja EU:n digisääntelyn rikkomisesta.
Luova Eurooppa — Kulttuuri ja MEDIA+ -toimintalinjat
Sivistysvaliokunta pitää asetusehdotuksessa tärkeänä kirjauksena sitä, että kulttuuria koskeva erityistavoite on toteutettava taiteellista vapautta ja kulttuuri-ilmaisujen monimuotoisuutta kaikilta osin kunnioittaen ja siten, että edistetään taiteilijoiden ja kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten työolojen parantamista.
Kuten valtioneuvoston kannassa on todettu, Suomen on tärkeää korostaa pienenä kieli- ja kulttuurialueena pienten toimijoiden mahdollisuuksia päästä ohjelman tukimuotojen piiriin Suomen saannon turvaamiseksi myös uudessa ohjelmassa. Myös tulevassa MEDIA+ ‑toimintalinjassa ohjaavana periaatteena tulee olla monimuotoisen ekosysteemin edistäminen eikä tuen tule keskittyä vain suurimmille markkinoille tai merkittävimmille yhtiöille. AgoraEU-ohjelman jatkovalmistelussa on syytä vielä myös selvittää, voidaanko rahoituksen hakemiseen ja hankeraportointiin liittyvää hallinnollista taakkaa vähentää erityisesti pieniltä toimijoilta.
Valiokunta korostaa asiantuntijalausunnon tavoin, että kaupunkien ja kuntien tulee olla jatkossakin tukikelpoisia toimijoita, jotta voidaan saada aikaan laajempia alueellisia ja paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia parhaiten tukevia hankkeita, yhteistyötä ja toimenpiteitä.
Asiantuntijalausunnossa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että medialukutaito — mukaan lukien journalismin tunnistaminen ja sen merkityksen ymmärtäminen — on keskeinen väline disinformaation, tekoälyväärennysten ja tiedonmanipuloinnin havaitsemisessa ja torjunnassa sekä sitä kautta demokratian vahvistamisessa. Medialukutaidolla ei kuitenkaan ole ohjelmaluonnoksessa erityistä asemaa. Valiokunta pitää perusteltuna, että medialukutaito nostettaisiin AgoraEU-ohjelman jatkovalmistelussa omaksi painopistealueekseen.
Asiantuntijakuulemisessa on myös esitetty huolia MEDIA+ -toimintalinjan mahdollisesta kaventumisesta nykyiseen verrattuna, sillä esimerkiksi sanaa ”elokuva” ei löydy asetusehdotuksesta. Saadun selvityksen mukaan asetusta koskevissa neuvotteluissa ei ole ilmennyt, että kyse olisi sisällöllisestä linjanmuutoksesta, vaan todennäköisesti ennemminkin komission tavoitteesta virtaviivaistaa sääntelyä. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä huolehtia jatkoneuvotteluissa siitä, että MEDIA+ -toimintalinjassa säilytetään ne tukimuodot, jotka ovat aikaisemmilla ohjelmakausilla toimineet hyvin ja tuottaneet Suomeen merkittävää saantoa. Kuten asiantuntijalausunnossa todetaan, ovat audiovisuaalisten teosten kehittämisen ja levittämisen tukimuodot olleet suomalaisille elokuvatuotanto- ja levitysyhtiöille keskeinen EU-yhteistyön muoto ja niiden jatkuvuus tulee turvata.
Ohjelmayhteyspisteiden merkitys
Nykyisellä EU-ohjelmakaudella (2021—2027) Opetushallitus koordinoi Suomen Luova Eurooppa -yhteyspisteiden toimintaa ja vastaa Luova Eurooppa -ohjelman Kulttuurin alaohjelman tiedotuksesta ja neuvonnasta Suomessa. AgoraEU-ehdotuksessa on kuvattu ohjelmaan liittyvästä viestinnästä ja rahoitusneuvonnasta kansallisesti vastaavien yhteyspisteiden rooli nykyisiä ohjelma-asetuksia niukemmin.
Sivistysvaliokunta kannattaa valtioneuvoston näkemystä, että AgoraEU-ohjelmassa tulee varmistaa mahdollisuus tukea ohjelmasta eri toimintalinjojen mukaista kansallista yhteyspistetoimintaa ohjelman toimeenpanon jatkuvuuden ja Suomen saannon turvaamiseksi. Asiantuntijalausunnossa on tuotu esiin, että kansalliset yhteyspisteet ovat olennainen osa ohjelman käytännön toteutusta, sillä ne tarjoavat alan toimijoille neuvontaa, koulutusta ja mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen. Ohjelmassa ei ole ennalta määriteltyjä osallistujamaakohtaisia määrärahoja, eikä rahoitusta myönnetä organisaatioiden lähtömaan vaan hankkeiden laadun perusteella. Näin ollen maksutonta neuvontaa tarjoavien kansallisten yhteyspisteiden merkitys ohjelmien hyödyntämisen ja siten myös Suomen saannon tukemisessa kovassa eurooppalaisessa kilpailussa on keskeinen.
Sivistysvaliokunta toteaa, että ohjelmayhteyspisteet ovat tärkeitä erityisesti kapasiteetiltaan rajallisten pienten toimijoiden osallistumismahdollisuuksien edistäjinä. Tämän vuoksi on tärkeää turvata yhteyspisteiden toiminnan ja rahoituksen jatkuvuus. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä sitä, että yhteyspisteiden roolia täsmennetään ohjelma-asetuksessa. Valiokunta katsoo myös, että ohjelmayhteyspisteille on syytä taata riittävä autonomia työnsä suunnitteluun ja toteutukseen, sillä ohjelmaviestinnän ja neuvontatyön vaikuttavuus vahvistuu, kun toiminta suunnitellaan kunkin maan toimijakenttä ja sen toimintaedellytykset huomioiden.