Perustelut

Pääministeri Kataisen hallitus jatkaa talouspäätöksillään sivistyksellisen perustan murentamista. Kuntapalveluiden rahoitusta leikataan rajusti, ja kuntapalvelujen rahoituspohja heikkenee. Ensi vuonna toimeenpannaan vuosien 2012—2013 kehysriihien leikkauspäätökset, yhteensä 362 miljoonaa euroa. Kuntien peruspalveluiden valtionosuusprosentti alenee 30,96 prosentista 29,57 prosenttiin. Kuntien omavastuu lakisääteisten velvoitteiden rahoittamisesta on ensi vuonna 70,43 prosenttiyksikköä, joka on 4,54 prosenttiyksikköä enemmän kuin vaalikauden alussa. Hallituksen päätösten seurauksena kuntapalveluiden rahoitusleikkaukset vuosina 2012—2017 ovat yhteensä 6,6 miljardia euroa.

Hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä sovitut leikkaukset kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2014 nämä säästöt lisääntyvät 62 milj. euroa edellisvuodesta, mistä 41 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Keskusta ei näitä leikkauksia hyväksy.

Hallituksen esityksen mukaan esi- ja perusopetuksen rahoitus vähenee ensi vuonna 184 miljoonalla eurolla kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkausten myötä. Peruspalveluiden valtionosuuksista 1,4 miljardia euroa eli 16 prosenttia kohdistuu esi- ja perusopetukseen. Vaalikauden aikana rahoitus vähenee kaikkiaan 626 miljoonaa euroa. Tämä on kestämätöntä.

Hallitus ajaa kovalla valtionosuuksien leikkauspolitiikallaan eri kuntapalveluja tarvitsevia ryhmiä vastakkain. Näin rajut leikkaukset merkitsevät vääjäämättä lukio- ja kouluverkoston harventamista. Etäisyyksien muodostuessa kohtuuttomiksi jo peruskouluikäisillä oppivelvollisuuden suorittaminen kotoa käsin vaikeutuu. Valtiovalta on viime kädessä vastuussa siitä, että perustuslakiin kirjatut sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat yhdenvertaisina.

Pääministeri Katainen on jo väläyttänyt uusia leikkauspäätöksiä ensi keväälle. Kuntapalveluja eniten tarvitsevia lapsia, nuoria, sairaita ja vanhuksia ollaan surutta laittamassa hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan maksajiksi. Vaikutukset näkyvät kunnallisveron korotuksena, palvelujen karsimisena sekä henkilöstön, kuten opettajien, lomautuksina ja irtisanomisina. Samaan aikaan hallitus esittää kunnille lisää tehtäviä ja velvoitteita, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteuttaminen. Nämä on huomioitava kuntien rahoituksessa.

Keskustan valiokuntaryhmä vaatii, että ensi vuodelle ehdotetut kuntien valtionosuusleikkaukset on peruttava ja sivistykselliset perusoikeudet turvattava. Leikkaukset vastaavat ensi vuonna jopa liki 30 000 kuntien palvelualojen työntekijän vuotuisia palkkakustannuksia. Kuntalaisten tarvitsemat hyvinvointipalvelut ovat vakavassa vaarassa.

Perustelut

Hallituksen esitys HE113/2013 vp ei nykymuodossaan ota riittävästi huomioon kuntien haastavaa taloudellista tilannetta. Lisäksi esitettyjen uudistusten käytännön toteutus arveluttaa monelta osin sivistysvaliokunnan perussuomalaisia. Vuoden 2014 valtion talousarvioehdotuksessa esi- ja perusopetuksen rahoitusta esitetään vähennettävän 184 miljoonaa euroa kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien vähennysten myötä. Vähennyksistä jopa 16 prosenttia kohdistuu esi- ja perusopetukseen. Tätä silmällä pitäen kuntien valtionosuuksien leikkaamisen sekä vastuiden kasvattamisen suhteen tulisi harjoittaa erityisen perusteellista harkintaa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus on siirtämässä esi- ja perusopetuksen kustannukset kuntien vastuulle. Näin tehtäessä muutoinkin alijäämäiset kunnat joutuvat sopeuttamistoimissaan kohdentamaan leikkauksia myös esi- ja perusopetukseen. Käytännössä kuntatasolla tämä merkitsee pienten turvallisten ja laadukasta opetusta antavien koulujen lakkauttamista sekä koululaisten keskittämistä suurempiin kouluihin. Säästötoimet kohdistuvat luonnollisesti myös henkilöstöön, jos ei suoranaisiin irtisanomisiin niin ainakin jatkuviin ja suunniteltuihin lomautuksiin. Kiertävät lomautukset tulevat osaltaan vaikuttamaan opetusryhmien koon kasvamiseen, mutta ennen kaikkea koulurauhan eheyteen negatiivisella tavalla.

Kuntatalous on yleisesti tarkasteltuna jo tällä hetkellä erittäin tiukoilla, ja peruspalvelujen valtionosuusprosentin alentaminen kasvattaa kuntien omarahoitusosuutta entisestään. Monilla kunnilla on tällä hetkellä harteillaan valtavat säästöpaineet, jotka ovat johtaneet peruspalvelujen saatavuuden ja laadun heikkenemiseen. Kuntien valtionosuuksien lisäleikkaukset vallitsevassa taloustilanteessa ovat kuntalaisille tarjottavien peruspalvelujen näkökulmasta huolestuttava asia. Luonnollisesti leikkaukset kohdistuvat myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen ja tätä kautta toiminnan laatuun sekä tarjontaan. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutukset kohdistuvat puolestaan suoraan kyseiseen hallinnonalaan. Hallituksen esitys HE 113/2013 vp ei tältä osin huomioi riittävästi vallitsevaa taloustilannetta kuntakentällä. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ovat tulevaisuuden talouskasvun kannalta avainasemassa. Kirjastot ovat puolestaan suomalaisen sivistyksen tasa-arvon kulmakivi. Myös kulttuuripalvelujen ja taiteen opetuksen edes jossain määrin tasapuolisen tarjonnan turvaamisessa kunnat ovat avainasemassa. Perussuomalaiset eivät ole valmiita karsimaan näistä palveluista, koska uskomme niiden merkitykseen paremman tulevaisuuden rakentamisessa.

Koulutus tulee nähdä investointina tulevaisuuteen, ei pelkkänä pakollisena menoeränä. Oppilas- ja opiskelijahuolto on tärkeässä roolissa oppilaitosten toiminnassa. Se on verrattavissa työterveydenhuoltoon, jonka tehtävä on pitää työntekijät työkykyisinä. Yleinen hyvinvointi on myös opiskelussa ehdoton perusedellytys. Oppilas- ja opiskelijahuolto tähtää nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, ja tätä tehtävää ei voida laiminlyödä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiesityksen tavoitteet ovat hyviä, mutta sen käytännön vaikutusten arvioinnissa on puutteita. Lakiuudistuksen kunnille aiheuttamat kustannukset saattavat nousta arvioita korkeammiksi. Lisäksi opetushenkilökunnan tehtäväkentän laajentaminen uudistuksen myötä vaikuttaa osaltaan käytännön toimintaan kouluissa. Opiskelijahuollon palvelujen järjestämisvelvoitteen tulisi kattaa myös muiden kuin kunnallisien koulutuksenjärjestäjien toiminta. Tältä osin rahoituslaskelmat tulee tarkastaa uudemman kerran.

Valtionosuuksien leikkauksista johtuvien talousvaikeuksien vuoksi opetusala on kärsinyt jo useista lomautuksista ja irtisanomisista. OAJ:n lausunnon mukaan ammattikorkeakoulussa on irtisanottu 170 opettajaa ja aikuiskoulutuksesta 450 henkilöä. Kolmetoista kuntaa on lomauttanut opetushenkilöstöään, ja lomautusten piirissä on peräti 3 000 opettajaa sekä 45 000 lasta ja nuorta. On vaarana, että opettajia lomauttavien kuntien määrä kasvaa vielä vuoden 2013 aikana.

Lomautustilanteessa yksi opettaja saattaa huolehtia monesta luokasta, samoin kuin opettajan sairastuessa niissä kunnissa, joissa sijaista ei palkata. Tämä saattaa lapsijoukon tilanteeseen, jossa he työskentelevät itsenäisesti ilman aikuisen valvontaa, mikä on perussuomalaisten mielestä huolestuttava turvallisuusriski, sekä oppituntien että välituntien aikana. Sama koskee päiväkoteja ja esiopetusryhmiä, mikäli kunnat säästävät sijaisen palkkaamisesta. Lakisääteiset rajoitukset yhden pätevän aikuisen vastuulla olevista lapsista ylittyvät vaarallisesti, jos normaalisti 21 lapsen ryhmässä työskentelevistä kolmesta työntekijästä yksi on pois. Näin syntyy useita riskitilanteita, joissa voi olla kyse jopa ihmishengistä. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä päiväkotien tai koulujen henkilökunnan määrään kohdistuvia leikkauksia millään tasolla.

Kymmenet kunnat ovat jättäneet hakematta valtiolta korvamerkittyä määrärahaa luokkakokojen pienentämiseen. Tämä on perussuomalaisten mielestä huolestuttavaa ja kertoo siitä, että opetusryhmiä halutaan todellisuudessa kasvattaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää valtionavun saajilta, että ryhmiä todella pienennetään, opettajia ei lomauteta ja jakotunteja tai erityisopetusta lisätään. Suurissa opetusryhmissä lapsen ongelmat saattavat jäädä huomiotta ajan ja resurssien puutteen vuoksi. Tämä tulee lisäämään kustannuksia pitemmällä aikavälillä —erityisopetuksen tarvetta, psykiatrisen sairaanhoidon tarvetta tai lisääntyvää oppilashuollon tarvetta.

Perussuomalaiset ovat huolissaan siitä, että perusopetuksessa leikataan jakotunteja, jotka mahdollistavat rauhallisen ja yksilöllisen oppimistilanteen ja ovat olennaisessa asemassa erityisesti äidinkielessä ja matematiikassa. Jakotunnille osallistuminen säästää erityisopetuksen kustannuksia. Kun kuitenkin erityisopetuksestakin leikataan, erityiskouluja ja -luokkia lakkautetaan, ollaan sietämättömässä tilanteessa. Jokaisen lapsen ja nuoren oikeus on saada oman tasoistaan opetusta, jossa hän voi saada onnistumisen kokemuksia, oppia ja kasvaa.