Yleistä
Valtioneuvoston kirjelmässä ehdotetaan, että Suomi liittyy jäseneksi Euroopan meribiologian keskus — eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio EMBRC-ERICiin (European Marine Biology Resource Center, jälj. EMBRC-ERIC). EMBRC-ERIC on hajautettu tutkimusinfrastruktuuri meribiologiselle tutkimukselle. Sen tarkoitus on tarjota tutkijoille ja yrityksille pääsy meriekosysteemeihin ja -organismeihin sekä niiden tutkimiseen tarkoitettuihin laitteistoihin. Tavoitteena on edistää muun muassa tieteellisiä löytöjä, kokeellisten mallien käyttöä tieteessä ja meren luonnonvarojen hyödyntämistä kestävästi sekä syventää ymmärrystä meriekosysteemeistä ja organismeista. Suomi on tällä hetkellä isäntämaana kahdessaICOS ERIC System (Integrated Carbon Observation) ja ACTRIS ERIC (Aerosols Clouds and Trace Gases). ja jäsenenä neljässäAnaEE (Analysis and Experimentation on Ecosystems), EISCAT (European Incoherent Scatter Association), EURO-ARGO (European Contribution to the ARGO Program) ja GBIF (Global Biodiversity Information Facility). ympäristöalan kansainvälisessä infrastruktuurissa. Jäsenyydet erilaisissa ympäristöalan tutkimusinfrastruktuureissa täydentävät toisiaan ja tarjoavat merkittävän tuen alan kansallisen ja kansainvälisen huippututkimuksen, osaajien kouluttamisen, yksityisen sektorin sekä yhteiskunnan tarpeisiin.
Sivistysvaliokunta puoltaa valtioneuvoston kantaa liittyä EMBRC-ERIC-konsortioon ja korostaa, että tiedeyhteisön verkostomainen toimintatapa on Suomelle pienenä maana keskeinen keino varmistaa tutkimuksen korkea taso. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman (kohta 5.3) mukaan korkeakouluja kannustetaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä jatkamaan profiloitumista. Asiantuntijalausunnon mukaan EMBRC-ERIC on tärkeässä asemassa esimerkiksi Helsingin yliopiston profiloidessa toimintaansa bio- ja ympäristötieteiden aloilla.
EMBRC-ERICin jäsenyyden rahoitus ja merkitys
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitean näkemyksen mukaan Suomen jäsenyys EMBRC-ERICissä täyttää Suomen kansainväliselle tutkimusinfrastruktuurijäsenyydelle asetetut laatuvaatimukset, ja se on suosittanut Suomen liittymistä jäseneksi EMBRC-ERICiin. Tutkimusinfrastruktuurikomitea on varautunut maksamaan EMBRC-ERICin jäsenmaksun ensimmäisen kolmen vuoden ajalta vuosina 2023—2025 edellyttäen, että Suomen Akatemian hallitus kohdentaa tutkimusinfrastruktuurikomitealle vähintään 20 miljoonan euron vuosittaisen valtuuden vuosina 2023—2025. Jäsenmaksun suuruus on 63 633 euroa vuodessa. Konsortiossa mukana olevat yliopistot ja tutkimuslaitokset saavat rahoituksellista hyötyä muun muassa eurooppalaisiin T&K-hankkeisiin pääsyn myötä. Tutkimusinfrastruktuurin jäsenyydestä aiheutuvat taloudelliset panostukset ovat kannattavia myös siksi, koska jäsenyydet kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa auttavat kotiuttamaan huomattavan määrän EU:n T&K-rahoituksesta.
Tutkimusinfrastruktuureilla on tärkeä rooli toimeenpantaessa tavoitetta nostaa Suomen T&K-toiminnan rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotuksen ja Orpon hallitusohjelmakirjauksen (kohta 5.3) mukaisesti. Ajantasaisilla ja korkeatasoisilla tutkimusinfrastruktuureilla saadaan houkuteltua Suomeen T&K-toiminnan osaajia ja investoijia.
EMBRC-ERIC-tutkimusinfrastruktuuritoiminnassa kansallisia isäntäorganisaatioita olisivat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Turun yliopisto ja Åbo Akademi, joiden hallinnoima kansallinen merentutkimuksen FINMARI-tutkimusinfrastruktuuri tuottaa kokeellisia EMBRC-toiminnan kanssa yhteensopivia palveluja. EMBRC-ERICin kansalliseksi yksiköksi on tarkoitus nimetä Helsingin yliopisto.
Valiokunta toteaa, että Suomella on merentutkimuksen huippuosaamista, jolla on paljon annettavaa EMBRC-ERICille. Esimerkiksi suomalainen merentutkimuksen infrastruktuuri FINMARI voi tarjota tutkijoille pääsyn Itämeren ainutlaatuiseen ekosysteemiin ja sen pitkäaikaisiin seuranta-aineistoihin, joita yhdessä Itämeren tilasta saadun kokeellisen tiedon kanssa on mahdollista hyödyntää luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Jäsenyys EMBRC-ERICissä kytkee Suomen merentutkimuksen erityisosaamisen tiukemmin Eurooppaan Itämeren ollessa tärkeä koealue, eräänlainen tutkimuksellinen ”aikakone”, ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisessa.
Sivistysvaliokunta valtioneuvoston kantaan yhtyen katsoo, että Suomen liittyminen EMBRC-ERICiin vahvistaa suomalaisen tutkimuksen laatua ja kansainvälistä vaikuttavuutta, edistää meribiologian tutkimusta sekä tukee uusien innovaatioiden syntymistä. EMBRC-ERICin toiminta tukee kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan tavoitteita ja tehostaa tutkimusinfrastruktuureiden yhteiskäyttöä. Koordinoidusti käytössä olevien palvelukeskusten on arvioitu lisäävän Suomen vetovoimaisuutta ja avaavan uusia mahdollisuuksia niin tutkimuksen kuin elinkeinoelämän tarpeisiin.
Valiokunta korostaa EMBRC-ERICiin liittymisen mahdollisuuksia vahvistaa tutkijoiden urapolkujen pitkäjänteistä rakentamista. Johdonmukainen ja hyvin suunniteltu tutkimusinfrastruktuuritoiminta parantaa suomalaisen tutkimuksen laatua, uudistumista ja kilpailukykyä, lisää suomalaisten tutkimusympäristöjen kansainvälistä veto- ja pitovoimaa sekä edesauttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä investointeja.