Yleistä
Kehyspäätöksen mukainen menolinjaus
toteuttaa hallituksen talousstrategiaa, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten
hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden
tuntuvalle kohenemiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle.
Sivistysvaliokunta korostaa, että talouspolitiikan toimissa
osaamisen kehittäminen on yksi keskeinen tavoite.
Opetusministeriön hallinnonalalla määrärahakehykset
ovat vuonna 2009 6 686 miljoonaa euroa ja kasvavat 6 988 miljoonaan
euroon vuoteen 2012. Kehyksen ulkopuolisista varoista veikkausvoittovarojen
arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia kunakin kehysvuonna.
Opetusministeriön hallinnonalan kehykseen sisältyy
monia myönteisiä koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä menolinjauksia.
Yliopistojen kehittämiseen panostetaan tuntuvia lisämäärärahoja
ja perusopetuksessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvia
säästöjä kohdennetaan perusopetuksen
laadun parantamiseen. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden
valtionosuus kasvaa noin 17 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 mennessä,
kun valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta
lasketaan kunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodon toteutuneiden kustannusten perusteella.
Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että myös
lakisääteisen valtionosuuden ulkopuolella oleville
ryhmille turvataan riittävä rahoitus.
Valiokunta pitää tärkeänä myös
kehykseen sisältyvän lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvoinnin politiikkaohjelman toteuttamista.
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen
Hallitusohjelmassa kehyksen ulkopuolisen matalapalkkatuen laajentamiseen
varattu 50 miljoonaa euroa kohdennettiin vuoden 2008 talousarvion
yhteydessä nuorten työllistymisedellytysten parantamiseen,
vammaisten palkkatukeen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävän
lisäkoulutuksen laajentamiseen. Nämä toimet
rahoitetaan kehykseen luettavilta momenteilta. Kehyskaudella työ-
ja elinkeinoministeriön pääluokkaan uudelleenkohdennetusta
nuorten matalapalkkatuen määrärahasta
siirretään vuositasolla yhteensä 15 miljoonan
euron osuus opetusministeriön hallinnonalalle tukemaan
työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien
ongelmien ratkaisua. Ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen
lisäkoulutuksessa olevien määrää on
lisätty jo vuonna 2008 niin, että ammatillisen
peruskoulutuksen opiskelijamäärää
on lisätty 2 200 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksena
järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen
opiskelijamäärää 2 100 opiskelijalla
yhteensä 27 100 opiskelijaan. Lisäksi matalapalkkatuen
määrärahasta siirretään
edelleen osa opetusministeriön pääluokkaan
nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin.
Valiokunta pitää oikeina hallituksen toimenpiteitä,
joilla pyritään vahvistamaan työvoiman
tarjontaa ja helpottamaan kohtaanto-ongelmaa kannustamalla työurien
pidentämiseen sekä lisäämällä edellytyksiä työvoiman
ammatilliselle ja alueelliselle liikkuvuudelle. Valiokunta pitää oikeana
ratkaisua, että 2,5 miljoonaa euroa on kohdennettu etsivään
nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. Valiokunta
pitää tärkeänä erityisesti
ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen
lisäämistä niin, että kukin
opiskelija voi löytää itselleen sellaisen
opiskelupaikan, jossa hän voi opiskella motivoituneena
ja sijoittua työelämään koulutuksen
jälkeen. Ilman opiskelupaikkaa jäänyt
nuori on muita helpommin vaarassa syrjäytyä.
Sivistysvaliokunta käsittelee parhaillaan nuorten syrjäytymisen
ehkäisemiseksi tarvittavia toimenpiteitä valiokunnan
omana asiana (SIO 2/2008 vp)
Valiokunnan mielestä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen
lisäys on suunnattava hallitusohjelman mukaisesti alueellisen
työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Esimerkkinä ammatillisen
koulutuksen aloituspaikkavajeesta valiokunta toteaa, että Helsingin
seudulle tehdyn ennakointilaskelman mukaan nuorten koulutuksen aloituspaikkavaje
on noin 2 400 paikkaa. Lisäksi pääkaupunkiseudulla
on välitön tarve lisätä myös
aikuisille suunnattuja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen
paikkoja. Edelleen valiokunta pitää välttämättömänä,
että ammatillisen erityisopetuksen opiskelijapaikkoja on
riittävästi.
Tärkeää on myös kohdentaa
määrärahoja ammatillisen peruskoulutuksen
ja peruskoulutuksen valmistavaan koulutukseen maahanmuuttajille
sekä opetushenkilökunnan lisäkoulutukseen.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen,
että maahanmuuttajien koulutus sekä romanien koulutus
vaativat lisäpanostuksia.
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät
lisääntyvät, mikä edellyttää myös
lisävoimavaroja. Toisin kuin perusopetuksessa ja lukiossa
ammatillisessa koulutuksessa ei ole erikseen tuettu suomen tai ruotsin
toisena kielenä ja oman äidinkielen opetusta ammatilliseen
koulutukseen valmistavaan opetukseen. Maahanmuuttajien koulutus
on kalliimpaa muun muassa kielten opetuksen moninaisuuden, lisätuen
ja ohjauksen tarpeen sekä yhteiskuntaan ja työelämään
perehdyttämisen vuoksi. Ammattitaidon hankkiminen on kuitenkin
oleellisen tärkeää ehkäistäessä syrjäytymistä ja
myös siihen liittyvien kustannusten lisääntymistä tulevaisuudessa.
Yliopistojen rahoitus
Yliopistolaitos ja yliopistoissa tehtävä opetus-
ja tutkimustyö ovat keskeisiä tekijöitä Suomen kansainvälisessä menestymisessä ja
kansallisesti tasapainoisen alueellisen kehityksen edistäjinä.
Yliopistokenttä on pitkään toivonut taloudellisen
autonomian lisäämistä. Hallitusohjelmassa tähän
on sitouduttu mahdollistamalla yliopistoille julkisoikeudellisen
oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön
asema. Samanaikaisesti uudistetaan yliopistojen hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää.
Valiokunta pitää nyt valmisteltavaa yliopistouudistusta
välttämättömänä.
Selonteon linjaukset yliopistojen rahoituksesta tukevat uudistuksen
toteuttamista. Valiokunnan mielestä on keskeistä toteuttaa
hallitusohjelmassa yliopistoille koulutukseen ja tutkimukseen sekä innovaatiokyvyn
parantamiseen kohdistetut tavoitteet. Tämä edellyttää,
että yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen perusrahoitus vastaa
yliopistoille asetettuja opetuksen ja tutkimuksen kehittämisvaatimuksia.
Huoli monialaisten yliopistojen perusrahoituksesta koskee muun muassa
perusluonnontieteitä, lääketieteitä,
hoitotieteitä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja
taidealoja. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että suomalaisten sivistysyliopistojen asema ja laadun
kehittäminen turvataan riittävällä perusrahoituksella.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että hallitus seuraa kaikkien yliopistojen perusrahoituksen
kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin niin,
että jokaisen yliopiston perusrahoitus on riittävä.
Valiokunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen,
että yliopistojen toimintamenoista huomattava osa kohdistuu
tilakustannuksiin. Tämä vähentää yliopistojen
lisämäärärahojen käyttämistä opetukseen
ja tutkimukseen. Yliopistojen tilakustannukset tulevat kasvamaan
jo lähtökohtaisesti vuokrien indeksisidonnaisuuden
mukaisesti. Valiokunta korostaa sitä, että yliopistojen
perusrahoituksen lisäysten toimintamenoihin tulee olla
reaalisia niin, että ne kattavat kohonneet kustannukset
ja että niillä voidaan vahvistaa yliopistojen
opetuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.
Vuosittaisissa valtion talousarvioissa päätettävissä määrärahalisäyksissä tulee
siten ottaa huomioon kustannustason nousu ja erityisesti tilakustannusten
nousupaineet sekä valtion tuottavuushankkeen edellyttämät
määrärahan supistukset 11 miljoonaa euroa.
Edelleenkin valiokunta korostaa sitä, ettei tuottavuusohjelma
saa heikentää yliopistokoulutuksen laatua eikä tieteen
ja tutkimuksen vaikuttavuutta.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 11.4.2008 kannanotossa
täsmennetään valtion osallistumista yliopistojen
pääomittamiseen. Päätöksen
mukaan valtio voi muun muassa tehdä finanssisijoituksia
myös kaikkiin julkisoikeudellisina laitoksina toimiviin
yliopistoihin riippumatta siitä, saavatko ne yksityistä pääomaa. Tämä mahdollisuus
voi tarkoittaa esimerkiksi valtionomaisuuden myyntitulojen ohjaamista yliopistojen
toimintamenoihin. Tärkeää on, että kannanoton
mukaan kohdentamisessa noudatetaan yhdenvertaisia kriteereitä.
Osana yliopistouudistusta hallitus on toistaiseksi sitoutunut
yhden säätiöyliopiston, innovaatioyliopiston
perustamiseen. Selonteon säätiöpohjainen
toimintamalli tehdään mahdolliseksi kaikille yliopistoille.
On arvioitu, että vain muutama yliopisto valitsee säätiömallin.
Muut yliopistot toimivat julkisoikeudellisina laitoksina, joiden
perusrahoituksesta valtio huolehtii.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton mukaan yksityisoikeudellisina
säätiöinä toimivien yliopistojen
valtion ulkopuolisen alkupääoman tulee olla aidosti
uutta yksityistä pääomaa eikä esimerkiksi
yliopistoyhtiöiden, omien rahastojen tai yliopistoja lähellä olevien säätiöiden,
kuten tukisäätiöiden, tai kuntien, kuntien
suoraan tai välillisesti omistamien yhtiöiden
tai liikelaitosten kautta tulevaa varallisuutta.Viime kädessä valtio
ratkaisee erikseen kunkin yksityisen pääomasijoituksen
hyväksyttävyyden alkupääomaksi
sekä valtion pääomasijoituksen tason.
Tuottavuusohjelman osalta valiokunta viittaa myös aiempiin
kannanottoihinsa (mm. SiVL 8/2007 vp — HE 62/2007
vp ) tuottavuusohjelman vaikutuksista yliopistoille. Valiokunta
pitää oikeana sitä, että opetus-
ja tutkimushenkilöstö on rajattu ulkopuolelle.
Valiokunta ottaa kantaa tehtyihin päätöksiin ja
yliopistojen rahoitukseen yksityiskohtaisesti talousarvioehdotusten
käsittelyn yhteydessä.
Sektoritutkimus
Selonteossa todetaan tuottavuusohjelman toimeenpanoon liittyen,
että opetusministeriö laatii vuoden 2008 lokakuun
loppuun mennessä ehdotuksen sektoritutkimuksen rakenteelliseksi uudistamiseksi.
Ehdotuksen tulee perustua tutkimuslaitoskokonaisuuden tarkoituksenmukaiseen
rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen, ja siinä on
otettava huomioon myös yliopistojen rakenteen ja aseman
kehittäminen sekä mahdollisuudet siirtää tutkimusta
yliopistoihin. Uudistuksella saavutettava henkilötyövuosien vähennys
on hallituksen 9.11.2007 vahvistamien tuottavuustoimenpiteiden
vaikutusten lisäksi vähintään
500 vuonna 2015.
Valiokunta pitää tarpeellisena sektoritutkimustoiminnan
kehittämistä ja sen selvittämistä, mitkä nykyisten
tutkimuslaitosten toiminnot on tarkoituksenmukaista siirtää yliopistoihin.
Sektoritutkimuksen kehittämislinjoihin ei voi tässä vaiheessa
ottaa yksityiskohtaisesti kantaa, koska selvitystyö on
kesken. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan käynnistämässä selvitystyössä tullaan
ottamaan huomioon myös tuottavuusohjelman vaikutukset
sektoritutkimuslaitosten toimintaan. Tuottavuusohjelmaan liittyvät
vähennykset supistavat sektoritutkimuslaitosten toimintaa
kokonaisuudessaan. Valiokunta pitää tärkeänä ratkaisujen
tekemistä viivytyksettä, koska budjettirahoituksen
pienentymisen myötä tutkimuslaitosten kyky ylläpitää yhteiskunnan toiminnalle
tarpeellisia perustehtäviään voi vaarantua.
Valiokunta tähdentää tässäkin
yhteydessä, että lähtökohtana
tulee olla laitosten perustehtävän asianmukainen
hoitaminen riippumatta organisaatiosta, jossa toimitaan.
Veikkausvoittovarojen käyttö
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että
kehyskaudella aiemmin jakamattomia veikkausvoittovaroja tuloutetaan
vuosina 2009—2011 yhteensä 65,3 miljoonaa euroa.
Valiokunta toteaa, että ns. jakosuhdelaissa määrätään
kunkin edunsaajan osuus veikkausvoittovaroista.
Vuoden 2009 jälkeen kirjastoja ei voida rahoittaa veikkausvoittovaroista.
Sivistysvaliokunta painottaa, että lakisääteiset
valtionosuudet ja niiden lisäykset tulee kattaa yleisistä budjettivaroista.