Perustelut
Opetuksen turvaaminen
Merkittävää on, että hallituksen
esityksessä opetusta ja koulutusta poikkeusoloissa koskevat säännökset
on otettu omana kokonaisuutenaan mukaan valmiuslakiin. Koska tarkoitus
on luopua valtioneuvoston yleisestä toimivallasta rajoittaa
kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamista
tai määrätä tällaisen
tehtävän hoitamisen lopettamisesta, ehdotetaan
valmiuslakiin otettaviksi yksityiskohtaiset säännökset
niistä tehtävistä, joista voidaan luopua.
Kunnan olisi lakiehdotuksen mukaan mahdollista poiketa muun muassa
joistakin velvollisuuksistaan opetustoimessa. Valmiuslakiehdotuksen
107 §:n 1 momentissa säädetään
toimenpiteistä, jotka voivat poikkeusoloissa olla välttämättömiä väestön siirtämisen
tai oleskelu- ja liikkumisrajoitusten vuoksi taikka muutoin väestön
suojaamiseksi. Säännös koskisi kaikkea
lakisääteistä opetusta ja koulutusta
sekä muita opetustoimen lainsäädännössä säädettyjä toimintamuotoja,
kuten aamu- ja iltapäivätoimintaa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että poikkeusolojen
opetusta tulee tarkastella muun muassa siltä osin, toteutuuko
oppilaiden oikeus saada opetusta. Valiokunta painottaa, että opetuksen
häiriötön jatkaminen vahvistaa lasten
ja nuorten turvallisuudentunnetta ja luo uskoa kriisin jälkeiseen
tulevaisuuteen. Valiokunta pitää tärkeänä,
että myös kouluruokailu ja oppilashuolto järjestetään
mahdollisimman kattavasti poikkeusoloissa. Käytännössä esimerkiksi
koulujen käyttö kriisikeskuksina on yleistä,
mikä voi jo sinänsä vaikuttaa käytännön
koulutyöhön.
Hallituksen esityksen mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan
säätää, että esi- ja
perusopetuksen järjestämisestä vastaa
tilapäisesti oppilaan asuinkunnan sijasta se kunta, jonka alueelle
oppilas on valmiuslain 119 §:n mukaisesti siirretty. Säännöksen
mukaan toimenpiteiden vaikutukset toiminnan kustannuksiin voidaan
ottaa huomioon opetustoimen valtionosuuksia ja -avustuksia myönnettäessä siten kuin
valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että opetuksenjärjestäjän taloudelliset
edellytykset opetuksen järjestämiseen turvataan
tilanteessa, jossa toiselta paikkakunnalta on siirretty oppilaita
tai opiskelijoita ehkä runsaastikin. Sen vuoksi valiokunta
ehdottaa säännöksen muuttamista siten,
että kustannukset otetaan huomioon opetustoimen valtionosuuksia
ja -avustuksia myönnettäessä siten kuin
valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.
Ylioppilastutkinto.
Valmiuslakiehdotuksen 107 §:n 2 momentissa
säädetään mahdollisuus lykätä ylioppilastutkinnon
järjestämistä poikkeusoloissa. Opetusministeriö valtuutetaan
päättämään ylioppilastutkinnon
lykkäämisestä. Tällöin
voitaisiin poiketa myös ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun
lain (672/2005) 3 §:n 1 momentin säännöksestä,
jonka mukaan ylioppilastutkinto järjestetään
kahdesti vuodessa. Lakiehdotus sallii lykkäämisen
enintään kuudella kuukaudella. Ehdotus on yhdenmukainen
sen kanssa, että lakiehdotuksen 6 §:n mukaan toimivaltuuksien
käyttöönottoasetus annetaan enintään
6 kuukauden ajaksi. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota
siihen, että ylioppilastutkinnon järjestämisen
kannalta puolen vuoden määräaika todennäköisesti
olisi liian lyhyt, jotta valmius seuraavan kokeen järjestämiseen
olisi hyvä. Valmius edellyttää sekä lukioiden
kykyä antaa lautakunnalle ajoissa sen tarvitsemat tiedot kokelaista
ja heidän suorittamistaan kokeista että lautakunnan
mahdollisuuksia valmistaa kokelasrekisteri ja kokeet ja toimittaa
kokeet lukioihin.
Henkinen kriisinkestävyys
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen
strategiassa henkinen kriisinkestävyys on otettu yhdeksi
seitsemästä elintärkeiden toimintojen
kokonaisuudesta, ja opetusministeriön toimiala on sen ylläpitämisessä hyvin
keskeisessä asemassa. Henkinen kriisinkestävyys
tarkoittaa kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden
aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta.
Strategian mukaan kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä ylläpidetään
sosiaalisen eheyden, viestinnän, opetuksen, kulttuuri-identiteetin
ja kulttuuriomaisuuden suojelun, hengellisen toiminnan, maanpuolustustahdon
sekä kriisinkestävyyttä vahvistavan kansalaistoiminnan
avulla.
Hallituksen esityksen lakiehdotuksissa ei ole mainintaa henkisen
kriisivalmiuden toimenpiteistä ja toimeenpanosta. Valiokunta
kuitenkin korostaa sitä, että opetustoimen merkitys
lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa henkisen kriisinsietokyvyn
ylläpitäjänä on tärkeä.
Lisäksi tärkeää on yhteistyö
eri järjestöjen kanssa henkisen kriisinkestävyyden
tukemiseksi.
Opetusta koskevan 107 §:n tavoitteena on muun ohella
keskeisten opetus- ja koulutuspalveluiden jatkaminen poikkeusoloissa,
mikä osaltaan turvaa henkistä kriisinkestävyyttä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös opetusministeriön
asettaman elintärkeiden toimintojen lainsäädäntö -työryhmän
työssä keskeisenä lähtökohtana
on palveluiden jatkuvuuden turvaaminen erityis- ja häiriötilanteissa
ja sitä kautta henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäminen.
Valiokunta painottaa sitä, että lainsäädännön tulee
turvata henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämistä,
ja korostaa siihen liittyvää riittävää ja luotettavaa
tiedottamista.
Tutkimustoiminnan turvaaminen
Kansallisella tutkimusjärjestelmällä tuotetaan tietoa
yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Sektoritutkimuslaitosten
suorittama viranomaistutkimus voi olla olennaista esimerkiksi pandemian
aikana. Tämä edellyttää valtion
tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimustoiminnan turvaamista
myös poikkeusoloissa. Oman tutkimustoiminnan merkitys korostuu
poikkeusoloissa, koska muualla tuotettua tietoa voi olla vaikea
saada käyttöön.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että kullakin hallinnonalalla huolehditaan sektoritutkimuslaitosten
tutkimuksen ja sitomattoman tutkimusrahoituksen käytön
muutoksista poikkeusoloissa.
Kulttuuriomaisuuden suojelu
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen
strategiassa todetaan, että kansallisesti merkittävää kulttuuriomaisuuttamme
suojataan kriisiolosuhteissa. Suojeltavaksi kulttuuriomaisuudeksi
luetaan muinaisjäännökset, kulttuurihistoriallisesti
merkittävät rakennukset ja rakennusryhmät,
taideteokset, käsikirjoitukset, kirjat ja esineet, tieteelliset
kokoelmat sekä arkisto- ja kirjastokokoelmat. Kulttuuriomaisuuteen
lukeutuvat myös ne rakennukset, joihin irtainta kulttuuriomaisuutta
on koottu varastointi- tai näyttelytarkoituksessa sekä immateriaalioikeudet,
jotka kiteytyvät tekijänoikeuksissa.
Tärkeää on, että viranomaiset
ylläpitävät riittävän
tarkkoja tietoja suojeltavasta kulttuuriomaisuudesta.
Kriisiaikana muun muassa tiedot sijainnista ovat tärkeitä.
Muuta
Valmiuslaissa säädettyjen toimivaltuuksien
soveltamiskynnys on korkea. Soveltamisalaa rajaava poikkeusolomääritelmä kattaisi
vain erityisen vakavat kriisit, jotka koskettavat koko kansakuntaa
tai ainakin suurta osaa siitä ja vaikuttavat koko yhteiskunnan
toimivuuteen. Poikkeusoloja lievempien häiriö-
ja erityistilanteiden varalta tarvittavat toimivaltuudet on sisällytettävä normaaliajan
lainsäädäntöön. Opetusministeriö on
asettanut 14.3.2007 työryhmän, jonka tehtävänä on
selvittää ja valmistella opetusministeriön
toimialan lainsäädäntöön
mahdollisesti tarvittavia säännöksiä normaaliajan
häiriö- ja erityistilanteiden varalle. Työryhmän
tulee saada työnsä valmiiksi 1.6.2008 mennessä.
Tarkoituksena on, että mahdolliset opetusministeriön
toimialan lainsäädäntöön
otettavat valtuudet olisivat käytettävissä myös
poikkeusoloissa. Valmiuslain mukaiset toimivaltuudet otettaisiin
käyttöön vain, jos tilanne ei ole hallittavissa
normaaliajan lainsäädännön valtuuksin.