Perustelut
Yleistä
Hallitusohjelman mukaan hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen
ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta.
Suomi tähtää kansainväliseen
kärkeen niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin
tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Valiokunta
painottaa sitä, että koulutus on yhteiskunnan
kannalta ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. Taloudellisesti
epävarmoina aikoina koulutuksesta ja osaamisesta huolehtiminen
on erityisen tärkeää.
Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä sitä,
että opetuksen järjestämisessä ensisijaisena on
lapsen etu. Valiokunta on aiemmin todennut (mm. SiVL 3/2010
vp — VNS 9/2009 vp), että lähtökohtana
tulee olla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteys siten, että ne
muodostavat yhteisen oppimisen ja kasvamisen polun. Sen vuoksi valiokunta
on tyytyväinen, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen
lainsäädännön valmistelu, hallinto
ja ohjaus siirretään
sosiaali-
ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Hallitusohjelman mukaisesti kehyskaudella vahvistetaan maailman
parasta peruskoulua tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaajana. Valiokunta
pitää erittäin myönteisenä,
että kehyskaudella parannetaan edelleen esi- ja perusopetuksen,
lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan
sekä taiteen perusopetuksen laatua. Tätä tukevista
toimenpiteistä valiokunta pitää tärkeinä erityisesti
panostuksia perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen
ja opiskeluhuollon vahvistamiseen. Perusopetuksen kansallisten laatukriteerien
avulla voidaan turvata opetuksen korkeaa laatua ja monipuolista
tarjontaa. Valiokunta on aiemmin linjannut, että käytännössä toiminnan
laatua turvataan muun muassa perusopetuslain mukaisella lähikouluperiaatteella, tarkoituksenmukaisilla
opetusryhmillä, yhtenäisillä opetussuunnitelmilla
ja oppilaiden yhdenvertaisuudella (SiVL 3/2010 vp — VNS
9/2009 vp).
Valiokunta pitää hyvänä hallitusohjelman mukaista
yhteiskuntatakuuta, joka toteutetaan selonteon mukaan täysimääräisesti
vuonna 2013. Siinä tarjotaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle
nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-,
harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi
joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen määrärahaa
lisätään 60 milj. euroa vuodessa vuosina
2013—2015. Vuosittaisesta lisäyksestä kohdistuu
työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle työllistämis-,
koulutus- ja erityistoimiin 30 milj. euroa vuosina 2013—2015.
Kehyskaudella yhteiskuntatakuun toimeenpanoon kohdennetaan opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuositasolla 30 milj.
euroa. Valiokunta korostaa sitä, että yhteiskuntatakuun
onnistumiseksi on välttämätöntä panostaa
oppilaanohjaukseen ja opinto-ohjaukseen nykyistä enemmän.
Yhteiskuntatakuun toteuttamista tukee myös ammatillisen koulutuksen
opiskelijavalintojen kehittäminen.
Toisen asteen koulutus
Valiokunta yhtyy hallitusohjelmassa oleviin näkemyksiin
toisen asteen koulutuksesta. Ohjelmassa todetaan mm, että toisen
asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa
oman opinpolkunsa ja että ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja
kehitetään erillisinä tutkintoina. Rahoitukseen
liittyen todetaan, että lukioiden rahoituspohja uudistetaan
siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen
laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta
hyödyntäen. Lukiorahoituksen perusteisiin liitetään
tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta
ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten
paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä.
Ammatillisessa koulutuksessa uudistetaan rahoitus tukemaan nykyistä paremmin
koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn
parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään.
Myös näitä oppilaitoksia palkitaan koulutuksen
laadusta ja laadun parantamisesta.
Valiokunta pitää hyvänä myös
sitä, että nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten
mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen parannetaan.
Yliopistot
Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen yliopistouudistuksen ja sen
rahoitusjärjestelmän mukainen valtionrahoituksen
ensimmäinen indeksitarkistus tehtiin vuodelle 2011. Indeksikorotus
tapahtuu korottamalla yliopistoille edellisen vuoden talousarviossa
osoitettua määrärahaa, kertaluonteisia
eriä lukuun ottamatta, yliopistoindeksin vuotuista kustannustason
nousua vastaavasti. Yliopistoindeksin kustannusvaikutus vuodelle
2012 olisi 56 milj. euroa, mutta eduskunnalle on annettu hallituksen
esitys yliopistolain muutokseksi ja tällä muutoksella
indeksitarkistus puolitetaan väliaikaisesti vuoden 2012
osalta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kehyspäätöksessä on
varauduttu yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen
korvaamiseen täysimääräisesti
vuodesta 2012 lähtien. Kehyspäätöksessä on
lisäksi otettu huomioon hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen
osalta 86,2 milj. euron vuotuinen menosäästö vuoteen
2015 mennessä. Menosäästö on
30 milj. euroa vuonna 2012 ja täysimääräinen
vuonna 2014.
Valiokunta viittaa eduskunnan yliopistolain säätämisen
yhteydessä vuonna 2009 hyväksymään
lausumaan, jossa se edellyttää, että koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämiseksi ja laadun turvaamiseksi yliopistoille
turvataan riittävä perusrahoitus. Rahoitusta tulee
kanavoida tasapuolisesti kaikille tieteenaloille. Eduskunta on myös edellyttänyt,
että hallitus seuraa yliopistouudistuksen toteutumista
sekä vaikutuksia ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle
vuoden 2012 kevätistuntokaudella. Valiokunta tulee tässä yhteydessä tarkastelemaan
yliopistojen tilannetta kokonaisuudessaan.
Ammattikorkeakoulut
Korkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen jatkamiseen liittyen
hallitus on päättänyt käynnistää valmistelun
ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen siirtämiseksi hallituskauden
aikana kokonaan valtiolle. Samalla ammattikorkeakouluista tehdään
itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Kehyspäätöksessä on otettu huomioon
hallitusohjelman mukaisena valtion menosäästönä ammattikorkeakouluverkon
ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen perusteella
51 milj. euroa. Säästö toteutetaan vuodesta
2012 alkaen asteittain siten, että vuonna 2012 säästö on
2 milj. euroa ja vuonna 2015 täysimääräinen
eli 51 milj. euroa.
Valiokunta pitää kehyspäätöksen
linjauksia välttämättöminä,
mutta yksityiskohtaisesti valiokunta ottaa kantaa ammattikorkeakoulujärjestelmään
tätä koskevan lainsäädännön
käsittelyn yhteydessä.
Tutkimus
Valiokunta painottaa, että opetuksen ja tutkimuksen
rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa.
Muuten ei ole mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita tutkimuksen
laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisesta kehyskaudella tai opiskelijoiden
ja opettajien lukumäärän suhteen parantamisessa.
Valiokunta on useasti kiinnittänyt huomiota tarpeeseen
vahvistaa tutkimuksen infrastruktuureja ja edistää kansallista
infrastruktuuripolitiikkaa. Valiokunta pitääkin
myönteisenä, että kasvua edistävänä toimena
tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen on varauduttu
8,5 milj. euron lisärahoituksella vuodesta 2012 alkaen.
Tästä panostuksesta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus
vuonna 2012 on 4 milj. euroa, vuonna 2013 5 milj. euroa, ja Suomen
Akatemian valtuuden kokonaistasoon tehdään hallituksen
päätösten mukaisesti vajaan 12 prosentin
vähennys vuosina 2012—2015. Muiden toimenpiteiden johdosta
Suomen Akatemian kokonaisvaltuuden määrä pysyy
selonteon mukaan jatkossa samana, kun se aikaisemmin vaihteli vuosittain.
Valiokunta toteaa, että tutkimuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään
mm. niin, että se kannustaa korkeakouluja erikoistumaan
niiden vahvuusalueilla.
Opintotuki
Valiokunta pitää tärkeänä,
että opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014 lukien.
Kulttuuri, nuoriso ja liikunta
Kehyskauden aikana ollaan toteuttamassa monia niistä tavoitteista,
joita eduskunta asetti viime vaalikaudella kulttuuripoliittisen
selonteon käsittelyn yhteydessä (SiVM 11/2010
vp — VNS 4/2010 vp).Tarkoitus on edistää kulttuurin ja
luovan alan työllistävyyttä, lisätä kulttuuripalveluiden
tasa-arvoista saatavuutta ja kulttuurin kansantaloudellista vaikuttavuutta.
Valiokunta pitää tärkeänä vahvistaa
kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen
mahdollisuuksia. Tarkoitus on parantaa paikallisesti ja alueellisesti
kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja
saavutettavuutta sekä edistää kulttuurisen
moninaisuuden kehitystä.
Merkittävä osa kulttuurin, nuorisotyön
ja liikunnan toimialoista rahoitetaan kehyksen ulkopuolella olevilla
veikkausvoittovaroilla. Veikkausvoittovarojen myönteinen
kehitys turvaa näille toimialoille asetettujen tavoitteiden
saavuttamista. Valiokunta kuitenkin jälleen edellyttää,
että lakisääteiset valtionosuudet myös
näillä toimialoilla tulee rahoittaa yleisistä budjettivaroista.
On muistettava, että taide ja kulttuuri sekä liikunta
edistävät väestön hyvinvointia
ja elämänlaatua, mikä puolestaan osaltaan
vähentää kustannuksia terveydenhuollossa
ja sosiaalitoimessa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että museoiden,
teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin kohdistuu 10 milj.
euron säästö jo vuodesta 2012 alkaen.
Valiokunta toteaa, että teattereiden, orkestereiden
ja museoiden valtionosuudet ovat kehittyneet kokonaistasolla vuodesta
2007 viime vuoteen asti erittäin voimakkaasti eli noin
90 prosentilla. Ensi vuodelle museoiden valtionosuudet laskevat
noin 12 prosentilla ja teattereiden ja orkestereiden valtionosuudet
noin 6 prosentilla. Koko kehyskautta ajatellen valiokunta katsoo,
että taidelaitosten rahoitus tulee kireässäkin
taloustilanteessa olla riittävä.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä myös
sitä, että liikunnan asemaa peruspalveluna vahvistetaan
kehyskaudella tavoitteena liikunnallisen elämäntavan
vahvistuminen, yhdenvertainen palvelujen saatavuus sekä menestys
kansainvälisessä huippu-urheilussa.
Aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen vahvistaminen säilyvät
nuorisopolitiikan keskiössä. Yhteiskuntatakuun
toimeenpanolla pidetään työpajatoiminnan
ja etsivän nuorisotyön nykytaso. Nuorisotyöhön
hallitusohjelmassa kohdistettu 6 milj. euron säästö toteutetaan
kohdentamalla uudelleen veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroja
nuorisotyön edunsaajien kesken. Valiokunnan mielestä määräraharatkaisuissa
on otettava huomioon se, että nuorisotyölle on
tulossa lisävelvoitteita nuorten työllistämisestä,
yhteiskuntatakuun toteuttamisesta sekä pitkäaikaistyöttömyyden
poistamisesta. Valiokunta muistuttaa siitä, että myös
vuoden 2011 alusta voimaan tulleiden nuorisolain muutosten toimeenpano
on tärkeää. Näillä muutoksilla
on tavoitteena parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa
julkiset palvelut ja tehostaa nuorille tarjottavaa varhaista tukea
mm. koulutukseen ja työelämään
pääsyn edistämiseksi.