Peruspalveluiden järjestäminen on kuntien vastuulla, ja rahoitus jakautuu kuntien ja valtion kesken. Vielä 1990-luvulla valtionosuus oli 58 prosenttia, kun ensi vuonna se on enää 25,52 prosenttia. Kansalaisten yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta on ongelmallista, että valtio vetäytyy peruspalvelujen rahoituksesta ja rahoitusperiaatteen toteutumisesta, jolloin kaikilla kunnilla ei ole tosiasiallisia taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään.
Talouden jatkuvasti heikentyessä kunnat joutuvat etsimään säästöjä sellaisista peruspalvelujen valtionosuuslain tarkoittamista palveluista, joita ei ohjata minimitasovaatimuksilla tai muilla vastaavilla normeilla. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa näitä normeja on vähän sosiaali- ja terveyspalveluihin verrattuna. Kuntien menoissa opetusalan kokonaisrahoitusosuus on jatkuvasti laskenut, kun taas sosiaali- ja terveyssektorilla se on noussut noin yhden prosentin verran joka vuosi. Tämä merkitsee yhä vähemmän panostusta tulevaisuuden osaamiseen ja enemmän korjaaviin toimiin.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmällä rahoitettavan palvelutuotannon piirissä on opetustoimessa noin 590 000 esi- ja perusopetuksen oppilasta, ja kuntien järjestämän päivähoidon piirissä on noin 213 000 lasta. Lisäksi tähän peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmällä rahoitettavan palvelutuotannon piiriin kuuluvat kaikki kuntalaiset asukaskohtaisesti määräytyvällä valtionosuudella rahoitetun kuntien yleisen kulttuuritoimen ja kirjastotoimen osalta sekä osa kuntalaisista asukaskohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen osalta. Kuntien heikkenevä taloustilanne aiheuttaa sen, että yhä harvemmalla on mahdollisuus paikata omalla rahoituksellaan useiden prosenttien vajetta yksikköhinnoissa, ja näin eriarvoisuus opetus- ja kasvatuspalveluissa kasvaa.
Hallitus ehdottaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia muutettavaksi siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta alennettaisiin 0,38 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus olisi vuoden 2017 alusta 25,23 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,77 prosenttia. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti olisi 25,23 ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,77 prosenttia valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista. Valtionosuusprosentissa on otettu huomioon sekä edellisen hallituksen että pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämät sopeuttamistoimet, kustannustenjaon tarkistuksen vaikutus sekä uusien ja laajenevien tehtävien aiheuttamat vaikutukset.
Vuonna 2017 kunnallisveroperusteisiin tehtävät muutokset esitetään huomioitavaksi peruspalvelujen valtionosuudessa. Nettomääräisesti verotulot vähenevät 390 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 71,45 euroa asukasta kohti. Koska kuntakohtaiset kunnallisveromuutokset vaihtelevat, muutokset tasataan kuntien kesken siten, että minkään kunnan tulot eivät muutu. Näin jatketaan aikaisempaa menettelyä.
Kuntien valtionavut ovat 10,3 mrd. euroa vuonna 2017, mistä kunnan peruspalvelujen valtionosuus 8,5 mrd. euroa kattaa yli 80 prosenttia. Peruspalvelujen valtionosuus sisältää rahoituksen sosiaali- ja terveystoimen lisäksi lasten päivähoitoon, esi- ja perusopetukseen, kirjastoihin ja eräisiin kulttuuritoimen palveluihin.
Euromääräisesti merkittävimmät peruspalvelujen valtionosuuteen vuonna 2017 vaikuttavat muutokset ovat veromenetysten kompensaatio (+390 milj. euroa), kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuusleikkaus (-356 milj. euroa) ja suorat valtionosuusleikkaukset (-125 milj. euroa). Euromääräisesti merkittävä vaikutus on myös kuntien perustoimeentulotuen maksuosuuden huomioon ottamisella, joka toteutetaan valtionosuutta vähentämällä (-331 milj. euroa) tuen maksatuksen siirtyessä kunnilta Kelaan vuoden 2017 alusta. Lisäksi siirron johdosta valtionosuutta leikataan 31 milj. euroa kuntien hallintomenojen säästöarvioon perustuen.
Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuus alenee 440 miljoonaa euroa. Vaikka osa muutoksista on kustannusneutraaleja kuntatalouden kannalta, kiristävät valtionosuuden 125 miljoonan euron suora leikkaus yhdessä kilpailukykysopimuksen nettovaikutuksen (-90 milj. euroa) kanssa kuntataloutta vuonna 2017 merkittävästi.
Kuntatalouden kestävyyden kannalta on huolestuttavaa, että valtio vetäytyy lakisääteisten peruspalvelujen rahoituksesta ja rahoitusperiaatteen toteutumisesta. Rahoitusperiaatteen mukaisesti yksittäisillä kunnilla tulee olla tosiasialliset taloudelliset edellytykset selvitä tehtävistään kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Kilpailukykysopimus kokonaisuutena heikentää kuntataloutta 90 milj. euroa, eli sopimuksen nettovaikutus on kuntataloutta kiristävä. Lisäksi on hyvin epätodennäköistä, että sopimukseen sisältyvät toimet, esimerkiksi vuosityöajan piteneminen, mahdollistaisivat kunnissa teoreettisen laskennan mukaisia säästöjä heti sopimuksen ensimmäisenä vuonna 2017. Näin olettaen kuntien valtionosuutta on kuitenkin leikattu jo etukäteen 70 miljoonaa euroa. Tulee huomioida, että yksittäisten kuntien välillä on merkittäviä eroja kohdistaa sopimuksen toimia säästöjen aikaansaamiseksi.
Indeksien jäädyttämisestä aiheutuu ennakoitua pienemmät säästöt, jonka vuoksi hallituksen esityksessä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin esitetään tehtäväksi 74 800 000 euron lisäleikkaus. Laskennallisesti leikkauksesta opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalle esi- ja perusopetukseen, varhaiskasvatukseen sekä kirjastotoimeen ja muuhun kuntien peruspalvelujen piirissä olevaan kulttuuritoimintaan kohdistuu noin kolmannes.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien mitoitukseen aiheutuu vuonna 2017 muutoksia myös subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutoksen asteittaisesta vaikutuksesta, jonka valtionosuuksia vähentävä vaikutus vuonna 2017 on 9,2 milj. euroa. Vastaavasta syystä varhaiskasvatukseen liittyy myös yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteellisen muutoksen asteittainen määrärahavähennys. Molempien varhaiskasvatuksen uudistusten vaikutus valtionosuuksiin toteutuu täysimääräisenä vuonna 2017.