Perustelut

Emme kannata hallituksen esittämää yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamista, mikä merkitsee Kouvolan kääntäjäkoulutuslaitoksen siirtoa Helsinkiin, vaan ehdotamme lakiehdotuksen hylkäämistä.

Asiantuntijakuulemisessa käännöstieteen laitoksen siirtoa Helsinkiin valmistellut Helsingin yliopisto ja Helsingissä asuva henkilökunta ovat puoltaneet siirtoa. Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakson liitto ovat arvostelleet puolestaan ratkaisua. Kysymys on esitettyjen — puolesta ja vastaan — perusteluiden punnitsemisesta ja perusteluiden uskottavuudesta. Se, arvioidaanko siirtoa vain käännöstieteen laitoksen lähtökohdista vai tarkastellaanko siirron vaikutuksia laajemmin Kouvolan seutukunnan kannalta, vaikuttaa loppujohtopäätöksiin. Tarkastelemme asiaa hiukan molemmista näkökulmista mutta painottaen jälkimmäistä.

Ensinnäkin Kouvolan kääntäjäkoulutuksen siirto Helsinkiin ilman kestäviä ja pakottavia syitä on vastoin Suomessa pitkään harjoitettua ja laajasti hyväksyttyä aluepolitiikkaa, jolla muun muassa korkeakouluja ja muitakin valtion laitoksia on pyritty sijoittamaan eri puolille Suomea ja näin tasaamaan sosiaalisia ja sivistyksellisiä erojen sekä luomaan työpaikkoja koko Suomeen. Kääntäjänkoulutuksen siirto on täysin tämän hallitusohjelman sekä monien edellisten hallitusohjelmien kirjaimen ja hengen vastainen päätös.

Hallitusohjelmassa Vanhasen II hallitus ilmoittaa, että sen aluepolitiikan harjoittamisen lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Hallituksen tavoitteena on muun muassa tehostaa aluepolitiikkaa erityisesti heikoimmilla alueilla. Kouvola kärsii rakennemuutoksesta ja tarvitsee korkeakouluyksiköitään ja niiden tuomaa tietotaitoa. Helsingin yliopiston lausunnosta ilmenee, että siirtopäätöksen takana on muun muassa opetusministeriön vuoden 2006 päätös lopettaa käännöstieteen laitoksen erillinen tuki vuoden 2007 jälkeen.

Toiseksi hankkeen perusteeksi esitetyt väitteet siitä, että käännöstieteen laitoksessa annettu opetus on kallista suhteessa vastaaviin aineisiin Helsingissä ja että Kouvolassa toimittaessa ei ole mahdollista hyödyntää kääntäjänkoulutuksessa Helsingin yliopiston laajaa kielivalikoimaa, eivät perusteluina vakuuta. Ensin mainittu väite ihmetyttää erityisesti sen vuoksi, että Helsingin kustannustaso on kaikilla mittareilla Kouvolan vastaavaa korkeampi. Mikäli tarkoitus ei ole supistaa kääntäjänkoulutusta kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan siirtää opetusta Helsinkiin, opetuksen ja elinkustannusten vertailussa toiminta Kouvolassa on kustannuksiltaan edullisempaa. Muun muassa opiskelijoiden elinkustannukset, kuten asuminen, ovat monin verroin kalliimmat Helsingissä kuin Kouvolassa. Sama koskee toimitilojen vuokrakustannuksia.

Ammattikääntäjien keskuudessa Kouvolan kääntäjänkoulutuksen laatua pidetään hyvänä. Kääntäminen on oma tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka ripotteleminen humanistisen tiedekunnan eri laitoksiin heikentää jatkossa käännöstieteen ja kääntämisen koulutusta sekä osaamistasoa Suomessa.

Toimintaa Kouvolassa voidaan kehittää edelleen kustannustehokkaammaksi lisäämällä yhteistyötä kampuksen sisäisillä järjestelyillä ja yhteistyössä paikallisten muiden korkeakouluyksiköiden kanssa. Synergiaetuja, joilla laitoksen siirtoa on perusteltu, on löydettävissä myös yhteistyöstä Kouvolassa toimivien oppilaitosten kanssa.

Kouvolan etäisyys Helsingistä ei voi olla todellinen ja vakavasti otettava peruste 2000-luvun teknologia-Suomessa Kouvolan käännöstieteen laitoksen siirrolle. Maantieteellinenkään matkaetäisyys ei laitoksen toiminnan kannalta voi olla kestävä peruste nyt ehdotetulle siirrolle.

Saamiemme tietojen mukaan vakituiselta henkilökunnalta on tiedusteltu, haluavatko he säilyttää vakituisen virkansa käännöstieteen laitoksella, johon he ovat vastanneet, että he haluavat säilyttää virkansa tulevaisuudessakin siirron toteuduttua ja hoitaa virkojaan Kouvolasta käsin.