Yleisperustelut

Valiokunta pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ajanmukaistaa vuonna 1993 säädettyä Saamelaisalueen koulutuskeskusta koskevaa lakia. Valiokunta korostaa, että Saamelaisalueen koulutuskeskus on tärkeä saamelaisalueen väestön ja saamelaisten osaamis- ja sivistystehtävän toteuttaja. On välttämätöntä turvata saamen kielen säilyminen ja saamelaisväeston perusoikeuksien toteutuminen. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Perustuslaissa on turvattu saamelaisille perusoikeutena oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria. Saamen kielilaissa säädetään muun muassa julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamelaisalueen koulutuskeskus on valtion oppilaitos, joka osaltaan toteuttaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevia oikeuksia. Koulutuskeskuksen keskeiset tehtävät ovat saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen järjestäminen sekä saamen kielen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen. Koulutuskeskuksessa annettava koulutus osaltaan varmistaa saamen kielen ja kulttuurin säilymistä elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että koulutuskeskus voi palvella saamelaisväestön saamen kielen ja kulttuurin osaamistarpeita koko saamelaisalueella mutta myös saamelaisalueen ulkopuolella. Tässä verkko-opetuksella ja oppimateriaalipalveluilla on tärkeä osuus.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan neuvotteluja on käyty Utsjoen saamelaislukion siirtämisestä koulutuskeskuksen alaisuuteen. Valiokunta toteaa, että nyt käsiteltävä lakiehdotus ei ole esteenä lukion hallinnon uudelleenjärjestelyille.

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että koulutuskeskus tekee käytännön yhteistyötä eri korkea-asteen koulutustoimijoiden, kuten esimerkiksi Lapin ja Oulun yliopistojen kanssa.

Luontaiselinkeinojen kehittäminen.

Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksella ei ole tarkoitus muuttaa käsitystä siitä, että luontaiselinkeinot kuuluvat osana saamelaiskulttuuriin ja saamelaisten perusoikeuksiin. Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksen perusteluissa olevat maininnat "säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria", "kohottaa saamelaisväestön ammatillista osaamista" ja "vastata saamelaisalueen elinkeinoelämän koulutustarpeisiin" sisältävät myös luontaiselinkeinojen säilyttämisen ja kehittämisen. Koulutuskeskuksen tehtävien ja annettavan koulutuksen kuvauksessa luontaiselinkeinojen osuus tulee koulutustarjonnassa selvästi esille. Saamelaisten kulttuurilla ei siten ole tarkoitus ymmärtää ainoastaan henkisen kulttuurin aluetta. Luontaiselinkeinot kuuluvat lakiehdotuksen 1 §:ssä tarkoitetun saamelaiskulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen piiriin.

Kielitaitovaatimukset.

Lakiehdotuksen 14 §:n mukaan rehtorilla tulee olla saamen kielessä vähintään hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Pykälässä säädetään rehtorin saamen kielen taidon vähimmäisvaatimuksista.

Voimassa olevan saamelaisalueen koulutuskeskuksesta   annetun   asetuksen   (649/1993)   12 §:n 3 momentin mukaan koulutuskeskuksen opetushenkilöstöltä vaaditaan riittävä saamen kielen taito. Lakiehdotuksen 14 §:n 1 momentissa viitataan opetushenkilöstön kelpoisuuden osalta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuun valtioneuvoston asetukseen (986/1998), johon koulutusta koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset koottiin. Kelpoisuusasetuksen perusteella koulutuskeskuksen opettajien kohdalla noudatettava kielitaitovaatimus on se, että opettaja hallitsee opetuskielen. Lakiehdotuksen säännökset opetushenkilöstön kielitaidosta ovat täsmällisemmät kuin voimassa olevassa saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa asetuksessa.

Nykyisen saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun asetuksen 12 §:n 3 momentin muotoilua riittävästä saamen kielen taidosta ei enää sellaisenaan voida pitää riittävänä sääntelynä, vaan kielitaitovaatimus tulee johtaa yleisistä kielitaitovaatimuksia koskevista säännöksistä. Kielitaitovaatimuksista säädettäessä tulee todeta, minkä tasoisesta kielitaidosta on kyse.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on antaa ammatillista koulutusta sekä saamen kielen ja kulttuurin opetusta. Koulutuskeskuksen johtokunta päättää ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan antamissa puitteissa siitä, mitä opetusta annetaan saamen kielellä ja miten laajasti. Saamen kielen ja kulttuurin opetus jo sellaisenaan sisältää olettamuksen siitä, että sitä opettavat hallitsevat saamen kielen. Näin ollen koulutuskeskuksen omista ratkaisuista pitkälti riippuu, miten laajaa saamenkielinen opetus on ja miten laajasti henkilöstön tulee osata saamen kieltä.

Valiokunnan mielestä opetushenkilöstön kielitaitovaatimuksista ehdotettu on kannatettava. Kelpoisuusvaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia, minkä lisäksi koulutuskeskuksen johtokunta voi opetushenkilöstöä koskevissa valinnoissa painottaa esimerkiksi kielitaidon monipuolisuutta.

Virtuaaliopetus ja perusopetuksen järjestäminen saamelaisalueen ulkopuolella.

  Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu saamenkielisen perusopetuksen mahdollistamista saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella virtuaalikoulutuksen muodossa.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen perusopetuslain (628/1998) lähtökohtaan, että oppivelvollisten opetus toteutetaan lähiopetuksena. Sen sijaan muiden kuin oppivelvollisten perusopetus voidaan järjestää eri tavoilla, kuten lähiopetuksena, etäopetuksena, monimuoto-opetuksena tai niiden erilaisina sovelluksina. Perusopetuksen järjestämislupia ei opetusministeriön mukaan ole myönnetty vain tietyiltä osin perusopetusta, esimerkiksi jonkin oppiaineen järjestämiseen, vaan lupa koskee aina perusopetuksen oppimäärän järjestämistä.

Suomen saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Sen vuoksi on tärkeää saamen kielen säilymiselle, että myös koulutuskeskus nykyteknologiaa hyödyntäen käyttää joustavasti eri opetusmuotoja.