Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. 

Perusopetuslakiin esitetään lisättäväksi säännökset perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin lisättäisiin säännökset uuden toiminnan rahoituksesta ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin tekninen maininta uudesta rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain voimaantulosäännöstä korjattaisiin teknisesti. 

Hallitus esittää, että aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien enimmäismaksujen määrää korotetaan ja maksut sidotaan indeksiin. Samalla hallitus leikkaa kuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksista 7 miljoonaa euroa. 

Valmistavan opetuksen lisäopetuksen rajaus

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että perusopetuksen valmistavaa opetusta ja valmistavan opetuksen lisäopetusta voitaisiin järjestää muualla kuin Suomessa syntyneelle ulkomaalaistaustaisele oppilaalle. Tällä hetkellä valmistavaa opetusta on voitu järjestää perusopetuslain mukaan maahanmuuttajille. 

Hallituksen esityksen mukaan yksityiset opetuksen järjestäjät voisivat järjestää perusopetuksessa järjestettävää valmistavan opetuksen lisäopetusta perusopetuslain 7 §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestämisluvan perusteella. Jos yksityisellä opetuksenjärjestäjällä on lupa perusopetuksen järjestämiseen, se voisi siten jatkossa järjestää tarvittaessa myös valmistavan opetuksen lisäopetusta järjestämislupansa perusteella. Yliopistojen harjoittelukouluille valmistavan opetuksen ja sen lisäopetuksen järjestämistä ei kuitenkaan mahdollistettaisi.  

Hallituksen esityksessä todetaan, että Tilastokeskuksesta saatujen tilastojen mukaan vuonna 2023 noin 10 % valmistavan opetuksen oppilaista on ollut Suomessa syntyneitä. Jatkossa Suomessa syntyneet oppilaat eivät olisi oikeutettuja valmistavaan opetukseen. 

Valmistavan opetuksen oppilaat ovat lähtökohtaisesti heikommassa asemassa ja opetuksen rajaaminen vain muualla kuin Suomessa syntyneille ei takaa automaattisesti tilanteen paranemista. On oletettavaa, että jatkossakin 10 % Suomessa syntyneistä maahanmuuttajataustaisista tarvitsisi valmistavaa opetusta suomen kielen taitojen vahvistumiseksi ja heidän suomalaisen koulutuspolun turvaamiseksi.  

Perusopetuksessa järjestettävä valmistava opetus kestää tällä hetkellä enintään vuoden. Hallituksen esitys mahdollistaisi jatkossa valmistavan opetuksen jatkamisen lisäopetuksena. Valmistavan opetuksen lisäopetus kohdennettaisiin oppilaiden tilanteen ja tarpeen arvioinnin jälkeen niille oppilaille, joilla luku- ja kirjoitustaito ovat puutteellisia, kouluhistoria on puutteellinen tai he ovat tulleet Suomeen vasta yläkouluiässä. Valmistavan opetuksen ja säädettävän lisäopetuksen keskeisenä tavoitteena on, että oppilas oppii opetettavan kielen, joka mahdollistaa perusopetuksen sisältöjen opiskelun ja oppimisen. 

Keskusta pitää erittäin tarpeellisena mahdollisuutta järjestää valmistavaa opetusta yhtä vuotta pidempään. Eri kunnissa asuvien oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi olisi tärkeää, että valmistavan opetuksen lisäopetuksen edellytyksiin laadittaisiin kansalliset kriteerit. Valmistavan opetuksen lisäopetuksen rahoituksen riittävää tasoa on välttämätöntä arvioida säännöllisesti ja korottaa nyt ehdotettavaa kiinteää määrärahaa, mikäli valmistavan opetuksen lisäopetusta tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa jatkossa merkittävästi. 

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kuukausimaksujen korottaminen

Hallitus esittää 20 % korotusta aamu- ja iltapäivätoiminnan kuukausimaksuihin. Maksut eivät ole tulosidonnaisia toisin kuin varhaiskasvatusmaksut, mutta aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävän kunnan on perusopetuslain 48 f §:n 4 momentin mukaan jätettävä perimättä aamu- ja iltapäivätoiminnan kuukausimaksu tai alennettava sitä, jos oppilaan huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. 

Useat lausunnonantajat ovat esittäneet huolensa aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotusten vaikutuksista toimintaan osallistumiseen erityisesti matalamman tulotason perheissä. Vaarana on, että koulunsa juuri aloittaneet lapset viettävät yksin jatkossa pitkiä aikoja kotonaan iltapäivisin. Vaarana on myös se, että lapset, joiden kotoa ei löydy turvallisia aikuisia, joutuvat viettämään vielä pidemmän ajan turvattomissa olosuhteissa. Riskinä on myös, että yksin vietettyinä iltapäivinä mielekäs toiminta iltapäiväkerhossa korvautuu lisääntyvällä ruutuajalla. 

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuosittain. Oppilaille on haettu paikkaa aamu- ja iltapäivätoimintaan kevätlukukaudelle 2026 jo ennen lukuvuoden 2025—2026 alkamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävät kuukausimaksut on myös ilmoitettu hakeutumisvaiheessa koko lukuvuodeksi. Maksujen korotuksilla tavoitellaan säästöjä valtiontalouteen, joten hallitus aikoo leikata kuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksia maksukorotuksia vastaavasti ja täysimääräisesti jo vuonna 2026. Kunnilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta korottaa toiminnasta perittäviä kuukausimaksuja kesken lukuvuoden eikä siten edellytyksiä kompensoida täysimääräisesti valtionosuuksien leikkausta vuonna 2026. 

Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotusten toteutuessa kuntien väliset erot kasvavat. Osassa kunnista pystytään kompensoimaan hallituksen valtionosuusleikkausta, mutta osassa kunnista siihen ei ole edellytyksiä palvelua käyttävien perheiden keskimäärin matalamman tulotason vuoksi. Jo tällä hetkellä tilanne kuntien välillä vaihtelee suuresti. Myös eri kunnissa asuvat perheet ovat eriarvoisessa asemassa sen suhteen, miten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuvapautukset ja -alennukset on otettu kunnissa käyttöön.  

Valmistavan opetuksen rajaaminen ulkomailla syntyneisiin

Valmistava opetus ja valmistavan opetuksen lisäopetus ovat tärkeitä tilanteissa, joissa lapsen kielellisiä taitoja ja muita oppimisvalmiuksia on vahvistettava. Valmistavan opetuksen lisäopetus eli mahdollisuus olla valmistavan opetuksen piirissä kaksi vuotta on kannatettava ja tarpeellinen ehdotus.  

Valmistava opetus ja sen lisäopetus edistävät lapsen kotoutumista ja hyvinvointia ja auttavat havaitsemaan erilaiset oppimisvaikeudet ajoissa. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan velvoita kuntia järjestämään perusopetukseen valmistavaa opetusta.  

Hallituksen esitys rajaa kuitenkin Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavan opetuksen ulkopuolelle. Tämä on ongelmallista, sillä perusteena opetukseen osallistumiseen on oltava oppilaan yksilöllinen tarve saada tukea oppimiskielen oppimiseen sekä muiden kouluvalmiuksien vahvistamiseen. Jos opettajat arvioivat lapsen tarvitsevan valmistavaa opetusta, lapsella on oltava oikeus siihen riippumatta syntymäpaikasta.  

Noin 10 prosenttia valmistavan opetuksen oppilaista on Suomessa syntyneitä. Varhaiskasvatus ja sen osallistumisasteen nostaminen ovat hyviä keinoja tukea maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista. Kaikki lapset eivät kuitenkaan syystä tai toisesta tule osallistumaan varhaiskasvatukseen, joten myös näiden lasten kohdalla valmistava opetus ja sen lisäopetus on varmistettava ilman rajoituksia.  

Hallituksen esitys loukkaa lapsen oikeutta opetukseen ja heikentää yhdenvertaisuutta. Esitetty rajaus ei tuo merkittäviä säästöjä, mutta voi tuoda lisäkustannuksia myöhemmin. Kaikista kalleinta on se, jos lapsi ei puutteellisen kielitaidon vuoksi saa riittäviä valmiuksia oppimiseen eikä onnistu integroitumaan muuhun kouluyhteisöön, sillä se voi vaikuttaa koko tulevaan koulutuspolkuun ja työuraan. 

Aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien enimmäismaksujen korotus

Aamu- ja iltapäivätoiminta on tärkeä palvelu lapsiperheille, koska pienten koululaisten koulupäivät ovat lyhyitä. Toiminta mahdollistaa perheen ja työn sujuvamman yhteensovittamisen, ehkäisee lasten yksinäisyyttä sekä tukee lasten aktiivista ja liikunnallista elämäntapaa. Monille lapsille aamu- ja iltapäivätoiminta on ainoa mahdollisuus harrastaa.  

Hallituksen esityksessä aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksuja korotetaan noin 23 prosentilla. Esityksen perusteluissa todetaan, että vaikka lainsäädäntö velvoittaa tietyissä tilanteissa maksujen perimättä jättämiseen, voi silti syntyä tilanteita, joissa maksujen korotukset vaikuttavat yksilön tai perheen päätökseen ylipäätään hakeutua aamu- ja iltapäivätoimintaan. Näin voi käydä erityisesti pienituloisten tai monilapsisten perheiden kohdalla. 

Hallituksen esityksessä myönnetään, että maksujen korottaminen voi vaikeuttaa tiettyjen sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lasten osallistumista aamu- ja iltapäivätoimintaan siitäkin huolimatta, että kunnalla olisi velvollisuus jättää asiakasmaksu perimättä tai alentaa sitä. On myös painotettava, että maksuvapautus ja -alennusmenettelyt vaihtelevat kunnittain eikä perheillä ole usein tietoa niistä. 

Enimmäismaksujen korottaminen ei ole kestävää, sillä lapsiperheiden taloudellista tilannetta on hallituskauden aikana heikennetty monella muullakin tavalla ja lasten ja perheiden hyvinvointi eriytyy. Leikkausten yhteisvaikutuksia esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin, syrjäytymiseen ja osallisuuteen on seurattava. Hallituksen päätösten vuoksi 31 000 lasta lisää tippuu köyhyysrajan alle. Myös työssäkäyvien köyhyys lisääntyy, kun tulot eivät riitä elämiseen ja sosiaaliturvaa leikataan.  

Maksujen sitominen indeksiin on sinänsä perusteltu toimi, sillä se varmistaa niiden pysymisen aamu- ja iltapäivätoiminnan synnyttämien kustannusten tasolla. Huomautamme kuitenkin, että hallitus on jäädyttänyt tällä hetkellä useiden Kelan etuuksien indeksejä, kuten työttömyystuen, lastenhoidon tuen ja yleisen asumistuen kohdalla. Tämä eriparisuus voi johtaa siihen, että maksujen indeksitarkistukset muodostuvat pienituloisille todellisuudessa korotukseksi. 

Eri taustoista oleville lapsille saavutettava aamu- ja iltapäivätoiminta on tärkeää sekä lasten yhdenvertaisuuden että perheiden hyvinvoinnin kannalta. Hallitus on luvannut hallitusohjelmassaan parantaa lasten sivistyksellisiä perusoikeuksia sekä helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Hallituksen esitys aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen tuntuvasta korottamisesta ei näitä tavoitteita edistä.