Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Toiminnan tarkoituksen ja tavoitteiden sekä lain piiriin kuuluvien oppilaitosmuotojen tehtävien päivittäminen säännöksissä selkiyttää tehtäväjakoa ja tukee kunkin oppilaitosmuodon omaa erityisroolia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Vapaalla sivistystyöllä on Suomessa pitkät ja ansiokkaat perinteet. Valiokunta pitää vapaan sivistystyön tukemista tärkeänä kansalaisten omaehtoisen oppimisen ja laaja-alaisen itsensä kehittämisen kannalta. Vapaan sivistystyön oppilaitokset turvaavat osaltaan myös elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Vapaalle sivistystyölle on ominaista myös mahdollisuus kansalaisten omiin arvolähtökohtiin perustuvaan opiskeluun. Tämä on todettu nimenomaisesti lakiehdotuksen 2 §:n 7 momentissa, jonka mukaan oppilaitokset voivat painottaa koulutustehtävässään arvo- ja aatetaustaansa, kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutustehtäviään. Organisoituminen yhteisten arvolähtökohtien pohjalta on ominaista erityisesti opintokeskustoiminnalle ja suurelle osalle kansanopistoja. Vapaan sivistystyön piirissä ovat näin edustettuina useimmat yhteiskunnalliset ja uskonnolliset kansanliikkeet. Lakiehdotuksen 4 §:ssä säädeltyyn ylläpitämislupaan liittyvä sivistystarve korostaa osaltaan kaikkien vapaan sivistystyön oppilaitosten tarkoitusta.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että tarkoituspykälä esitetyssä muodossa on saanut lausunnoissa laajan kannatuksen. Valiokunta painottaa kuitenkin 1 §:n osalta itsen kehittämisen merkitystä. Tässä korostuvat sivistystyölle asetettavat tavoitteet: yksilön monipuolinen kehittäminen ja kyky toimia yhteisöissä sekä yhteisöllinen tavoite eli kansanvallan, tasa-arvoisuuden ja yhteiskunnan eheys.

Valiokunta kannattaa myös liikunnan koulutuskeskuksia koskevaa muutosta. Uusi tehtävämäärittely ottaa huomioon liikunnan ja urheilun erityispiirteen koko elämänkaaren kattavana sekä lasten ja nuorten suosituimpana vapaa-ajan toimintamuotona. Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo lapsuudessa. Muutos myös tiivistää vapaan sivistystyön roolia osana suomalaista koulutusjärjestelmää.

Hallituksen esityksen mukaan rahoitusta myönnetään vapaan sivistystyön oppilaitoksille edelleenkin suoriteperusteisena valtionosuusrahoituksena ja harkinnanvaraisina avustuksina. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman valmisteluryhmä on ehdottanut, että vapaan sivistystyön rahoitusmallia uudistettaisiin asteittain vuodesta 2010 alkaen niin, että todellisiin kustannuksiin perustuvan laskennallisen perusrahoituksen rinnalla toimintaa tuettaisiin avustuksilla. Useista eri avustusmuodoista luovuttaisiin ja tilalle luotaisiin laatu- ja kehittämisrahoitusjärjestelmä (LAKE), joka täydentäisi suoriteperusteista valtionosuusrahoitusta. Harkinnanvaraisilla avustuksilla tuettaisiin vapaan sivistystyön yleisiä ja oppilaitosryhmäkohtaisia laatu- ja kehittämistavoitteita. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty epäilyjä tämän mallin tarkoituksenmukaisuudesta.

Kansalaisopistoissa järjestetään paljon taiteen perusopetuksen yleistä oppimäärää. Parhaillaan vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmä selvittää mm. taiteen perusopetuksen asemaa kansalaisopistojen toiminnassa ja rahoituksessa. Työryhmän määräaika on 15.3.2010, ja sen ehdotukset on tarkoitus sisällyttää vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja syksyllä 2010 budjettilakina annettavaan hallituksen esitykseen vapaan sivistystyön lain muuttamisesta. Valiokunnan mielestä työryhmän tulee selvittää taiteen perusopetuksen antamista kansalaisopistoissa niin, että saatavuuden turvaamiseksi taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusta voitaisiin antaa kunnan harkinnan mukaan kansalaisopistoissa, mutta laajan oppimäärän opetus säilytetään ao. taiteenalaan erikoistuneiden taiteen alan oppilaitosten opetuksena.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annettava taiteen perusopetus saa yleensä rahoituksensa vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmästä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kansalaisopistojen yksikköhinta on 77,14 euroa vuonna 2010 ja taiteen perusopetuksen yksikköhinta 69 euroa, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa kuntien valintaan taiteen perusopetuksen järjestämisessä.

Edellä todetun perusteella valiokunta ehdottaa yhtä lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).