Perustelut

Yleistä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomautuksin.

Hallintovaliokunta on lausunnossaan tarkastellut kuntatalouden tilannetta yleisesti. Sivistysvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan lausunnossa todettuun. Valiokunta painottaa erityisesti sitä, että valtion vuoden 2002 talousarvioesityksessä ja siihen liittyvissä kuntataloutta koskevissa ehdotuksissa on tiedostettu kuntien talousvaikeudet ja hallitus ehdottaa toimenpiteitä kuntatalouden vakauttamiseksi. Valtion toimenpiteiden arvioidaan vahvistavan kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna noin 249 miljoonaa euroa (1 480 miljoonaa markkaa). Kuntataloutta koskevien säännösmuutosten kokonaisvaikutukset ovat myönteisiä muissa kuntaryhmissä paitsi yli 100 000 asukkaan kunnissa. Valiokunta korostaa sitä, että asukasta kohden laskettavat myönteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti alle 20 000 asukkaan kuntaryhmiin, joissa myös talouskehitys on ollut heikointa viime vuosina.

Valiokunta korostaa sitä, että ehdotuksessa yksikköhinnat palautetaan toteutuneiden kustannusten tasolle. Yksikköhintojen tasoa rajoittavan kattosäännön purkaminen koskee perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, opetustuntimäärän perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuksen, kansalaisopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja kirjaston valtionrahoituksen perusteena käytettäviä yksikköhintoja. Esitys korottaa myös esimerkiksi perusopetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määräytyvän yksikköhinnan perusteella laskettavaa esiopetuksen yksikköhintaa, ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan perusteella laskettavaa oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa sekä kaikissa koulutusmuodoissa majoitusedun saavien opiskelijoiden osalta tehtävää yksikköhinnan korotusta.

Näistä myönteisistä toimenpiteistä huolimatta valiokunta hallintovaliokunnan tavoin on huolissaan kuntien tulevasta talouskehityksestä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan arvioidusta kustannustason muutoksesta otetaan yksikköhintoja laskettaessa huomioon ainoastaan puolet. Valiokunta painottaa sitä, että indeksitarkistuksen suuruudella on suoraan vaikutusta koulutus- ja kulttuuripalvelujen järjestämiseen erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa olevissa kunnissa. Valiokunta pitää välttämättömänä panostaa siihen, että sivistyksellinen tasa-arvo voi toteutua mahdollisimman hyvin kunnan koosta ja esimerkiksi sijainnista riippumatta.

Kuntatalouden kannalta pysyvämpien ratkaisujen aikaansaamiseksi valiokunta kiirehtii valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja erityisesti järjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten mahdollisuutta seurata rahoituksen kehitystä myös kuntatasolla. Tässä yhteydessä myös seutukuntayhteistyön tehostamista koskevat ratkaisut ovat koulutus- ja kulttuuripalvelujen kannalta keskeisiä. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että valtion ja kuntien välinen kustannustenjako selvitetään järjestettäessä valtakunnallisia tarpeita varten erityisryhmien koulutusta.

Opetustoimen investoinnit.

Valiokunta viittaa vielä tässä yhteydessä aikaisempiin kannanottoihinsa opetustoimen investointien rahoituksesta (SiVL 3/1999 vp). Valiokunta katsoo, että koulurakentamisessa ongelmana on ennen kaikkea rakentamiseen varattujen määrärahojen riittämättömyys. Peruskorjausmäärärahojen tarve kasvaa yleisesti ottaen koko maassa koulurakennuskannan vanhetessa ja erityisesti homeongelman vuoksi. Kasvukeskuksilla puolestaan on suuri rakentamistarve pystyäkseen turvaamaan välttämättömät peruspalvelut nopeasti kasvavan väestön tarpeita varten.

Opetusministeriössä on valmisteltu myös opetustoimen investointien valtiontukijärjestelmän muutosta. Valiokunta on edellä mainitussa lausunnossaan suhtautunut hyvin varauksellisesti suunniteltuihin muutoksiin. Valiokunta korostaa edelleenkin sitä, että perustamishankkeisiin maksettavien valtionosuuksien siirtäminen kokonaisuudessaan käyttökustannusten yksikköhintoihin aiheuttaisi sen, että pienten kuntien ja yleensä pienten yksiköiden investoinnit olisivat käytännössä mahdottomia toteuttaa. Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että järjestelmässä säilyy myös vastaisuudessa hankekohtainen valtionosuus. Opetustoimen investointien rahoituksen tulee ottaa huomioon todelliset investointitarpeet niin, että sivistykselliset peruspalvelut voidaan asianmukaisesti järjestää.

Aloitteet.

Koska valiokunta on käsitellyt asiaa hallituksen esityksen pohjalta, valiokunta on asettunut lakialoitteiden suhteen kielteiselle kannalle.