Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 17 §:n mukaan International Baccalaureate tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon sekä Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin ylioppilastutkinnon suorittaminen. Korkeakoulut päättävät ylioppilastutkinnon ja siihen rinnastettavien tutkintojen arvosanojen pisteytyksestä opiskelijavalinnoissa. 

Hallituksen esityksen mukaan Saksan ulkomaankouluissa järjestettävän Reifeprüfung-tutkinnon korvaa keväästä 2019 lukien Deutsche Internationale Abitur -tutkinto (DIA-tutkinto). Tutkintoa järjestetään Suomessa Helsingin saksalaisessa koulussa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusi DIA-tutkinto on perusperiaatteiltaan ja vaativuustasoltaan verrattavissa suomalaiseen ylioppilastutkintoon. DIA-tutkinnon suorittaneiden oppilaiden voidaan katsoa omaavan vastaavat tiedot ja taidot kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet. 

Hallituksen esityksen tarkoituksena on taata DIA-tutkinnon Suomessa suorittaneiden jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin vastaavasti kuin on nykyisen Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneilla ja turvata näin ollen lukuvuonna 2016—2017 sekä tämän jälkeen DIA-tutkintoon johtavissa opinnoissa aloittavien opiskelijoiden asema. Sivistysvaliokunta korostaa, että opiskelija osallistuu näihin tutkintoihin lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinnon sijasta, minkä vuoksi tutkinnot rinnastetaan lainsäädännössä ylioppilastutkintoon.  

Ulkomaisen koulutuksen tuottamasta kelpoisuudesta korkeakouluopintoihin säädetään yliopistolaissa ja ammattikorkeakoululaissa erikseen. Valiokunta korostaa, että korkeakoulutuksen kansainvälinen ulottuvuus lisääntyy. Jatkossa on entistä tärkeämpää varmistaa ylioppilastutkintoa vastaavien samantasoisten tutkintojen mahdollisimman vaivaton hyödynnettävyys Suomen koulutusjärjestelmässä. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.