Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yleistä.

Suomen korkeakoululaitos muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä sektorista, joissa yliopistoilla (ruots. universitet, engl. university) ja ammattikorkeakouluilla (ruots. yrkeshögskola, engl. polytechnic) on eri tehtävät ja profiilit. Valiokunta korostaa korkeakoululaitoksen kehittämistä vahvasti duaalimallin pohjalta siten, että molempia sektoreita kehitetään omista lähtökohdistaan käsin selkeyttäen edelleen koulutusten sisältöjä ja tutkintojen eroavuuksia.

Tämä lakiesitys keskittyy pääosin muuttamaan niitä lainkohtia, joiden muutostarve johtuu esitetystä yliopistolainsäädännön uudistuksesta. Lakiesityksen lähtökohdista johtuen on nykytilan analyysi ja laajempien kehittämistarpeiden pohtiminen jäänyt vähäiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa tarkastellaan ammattikorkeakoululainsäädäntöä myös sen kokonaisuuden kannalta. Tällöin on päähuomio kiinnitettävä ammattikorkeakoulujen hallinnon ja talouden järjestämisen peruskysymyksiin. Niukat voimavarat on jatkossa voitava keskittää työmarkkinoiden tarpeiden kannalta olennaisen ja laadukkaan opetuksen turvaamiseen ja kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen perustutkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen perusteista on tultava selkeästi esille tutkintojen käytännönläheisyys ja ammatillisten valmiuksien kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja rekrytointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Valiokunta korostaa ammattikorkeakoulujen merkitystä alueellisen kehityksen ja koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Ammattikorkeakoulu muodostaa parhaimmillaan toimivien työelämäyhteyksien kautta koulutus-, kehittämis- ja innovaatiokeskuksen, joka tukee alueen elinkeinojen kehittymistä ja hyvinvointia. Toiminnan todellisen vaikuttavuuden kannalta valiokunta pitää erittäin hyvänä nyt esitettyä ammattikorkeakoulujen laadunarvioinnin kehittämistä ja yhdenmukaistamista yliopistosektorin kanssa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin vaadittava kolmen vuoden työkokemus on välttämätön jatkokoulutuksen suuntaamiseksi työelämälähtöisesti työelämän kehittämistutkinnoksi.

Tutkintojen rinnasteisuus.

Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta säädetään nykyisin korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998) siltä osin, kuin on kysymys tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta julkiseen virkaan tai tehtävään. Hallituksen esityksessä   ehdotetaan   säännös     nostettavaksi lain 18 §:n 1 momenttiin. Lisäksi säännöstä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä yleisempään muotoon. Jos lainsäädännössä on tiettyyn virkaan tai tehtävään asetettu kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto, tuottaisi ylempi ammattikorkeakoulututkinto ehdotetun säännöksen perusteella jatkossa kelpoisuuden tähän virkaan tai tehtävään.

Valiokunta pitää esitettyä rinnastussääntöä selkeänä, mutta korostaa samalla, että monia julkisia virkoja säätelevät edelleen myös alakohtaiset kelpoisuussäädökset. Perustelutekstistä voi saada sen virheellisen käsityksen, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut olisi jatkossa automaattisesti kelpoinen kaikkiin tehtäviin, joihin on säädetty kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto. Ehdotettu säännös johtaisi siihen, että henkilöltä edellytetyn koulutuksen tason osalta sekä yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanut että ammattikorkeakoulussa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut täyttäisivät ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen vaatimuksen. Lainsäädännössä voidaan kuitenkin suoritetuille opinnoille asettaa sellaisia lisävaatimuksia, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ei niillä perusteilla voida pitää kelpoisina.

Työmarkkinoiden kohtaanto- ja tasapaino-ongelmien ratkaiseminen edellyttää jatkuvaa koulutusmäärien tarkastelua ja koulutuksen sisällöllistä kehittämistä. Työmarkkinoilla ratkaistaan, millaisiin tehtäviin eri tutkinnon suorittaneet sijoittuvat. Ehdotettu muutos ei millään lailla estä työnantajia valitsemasta edelleen parhaat mahdolliset hakijat virkoihin tai työtehtäviin. Sekä opiskelijoiden että työnantajien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tutkinnon tuottamista valmiuksista ja sijoittumisesta työmarkkinoille luodaan mahdollisimman realistinen käsitys koulutusta markkinoitaessa. Opiskelijoiden työmarkkinoille sijoittumista tulee myös seurata opintojen jälkeen. Valiokunta esittää asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 1). Asiantuntijalausuntojen mukaan tulisi rinnastusprosessiin kytkeä tutkintojen sisällöllinen tarkastelu ja kuvaus.

Yliopistolakiehdotuksen 34 §:n 6 momentin mukaan yliopisto voi edellyttää jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Ammattikorkeakoululakiin ehdotetulla 18 §:n asemointisäännöksellä ei ole vaikutusta edellä selostettuun yliopistolakiehdotuksen säännökseen, vaan yliopistoilla olisi siten jatkossakin oikeus päättää opiskelijavalintojen perusteista ja esim. siitä, mitä pidetään soveltuvana korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkintona. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin, ja tällöin ryhmän sisällä on noudatettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksiin täydentävien siltaopintojen kautta siirtyä jatko-opiskelijoiksi yliopistoihin. Tälle eivät saa olla esteenä esimerkiksi kielteiset ennakkoasenteet.

Maksulliset koulutusohjelmat.

Ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan sisällytettäväksi yliopistolakiehdotusta vastaavasti säännös, jonka perusteella korkeakoulujen yksittäisissä ohjelmissa voidaan kerätä maksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Tämän lukukausimaksukokeilun kesto olisi viisi vuotta. Kokeilu koskisi ammattikorkeakoulujen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia vieraskielisiä koulutusohjelmia. Kokeiluun voisivat kuulua korkeakoulun harkinnan mukaan kaikki vieraskieliset ja kansainvälisesti suuntautuneet ohjelmat, joissa opiskelijoita rekrytoidaan myös EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Korkeakoulujen tulisi kehittää maksullisiin ohjelmiinsa apurahajärjestelmä, jolla voidaan tukea lahjakkaiden ja vähävaraisten ulkomaisten opiskelijoiden opintoja Suomessa.

Kokeilun aikana olisi tarkoitus selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin ohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle ja opiskelijavirroille sekä vieraskielisen koulutustarjonnan laadulle. Kokeilulle asetetaan syksyllä 2009 seurantaryhmä, joka laatii kokeilun arviointia varten käytettävät indikaattorit ja tarkemmat arviointikriteerit. Ammattikorkeakoulut keräisivät tarvittavat tiedot ja toimittaisivat ne opetusministeriölle kokeilun seurantaa ja arviointia varten.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lukukausimaksukokeilun tulosten arvioinnin kriteerit määritellään mahdollisimman nopeasti. Arvioinnissa tulee ottaa erilaiset osatekijät mahdollisimman kattavasti huomioon niin, että tulosten perusteella on mahdollista tehdä suomalaista koulutuspolitiikkaa ja koulutuksen kansainvälistymistä tukevia ratkaisuja. Seurannassa on huomioitava kokeilun aikajänne mutta varmistettava myös, että lyhyelläkään tarkasteluvälillä kokeilu ei vaaranna kansainvälisen opiskelijavaihdon toimivuutta ja uudistukselle asetettujen keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Vasta arvioinnin jälkeen on mahdollista päättää, onko pysyvä lainsäädäntö tarkoituksenmukainen vai ei. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 2).

Henkilöstön kelpoisuusehdot.

Valiokunta korostaa ammattikorkeakoulujen henkilöstön laaja-alaista ammattitaitoa. Työssä tarvitaan sekä pedagogista erityistietämystä että vahvaa opetettavan alan   ammatillista      osaamista.   Esitetyn 30 §:n mukaan ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään tarvittaessa valtioneuvostom asetuksella. Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa seurataan opettajien kelpoisuusehtojen soveltamista rekrytoinneissa ja henkilöstön ammattipätevyyden kehitystä, jotta voidaan käytännössä riittävästi arvioida asetuksen antamistarvetta.

Opiskelijoiden terveydenhuolto ja liikuntamahdollisuudet.

Ammattikorkeakoulujen opiskelupaikkakunnat ylläpitävät kansanterveyslain mukaista opiskelijaterveydenhuoltoa. Opiskelijapaikkakunnan vastuulla on oppilaitoksen terveydellisten olojen valvonta, opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito sekä hammashuolto. Käytännössä kunnat ovat täyttäneet velvollisuutensa vaihtelevasti. Valiokunta painottaa, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa on kehitettävä edelleen siten, että opiskelijoiden terveydenhuolto toimii laadukkaasti kaikkialla Suomessa. Tavoitteena tulisi olla yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon tasoa vastaavat terveydenhuollon palvelut. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 3).

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan liikuntamahdollisuuksien järjestäminen ammattikorkeakouluissa vaihtelee suurestikin. Valiokunta pitää välttämättömänä edistää opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia. Liikuntapalveluiden järjestäminen voidaan organisoida ammattikorkeakoulukohtaisesti tehokkaimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, esim. paikkakunnan muiden ammattikorkeakoulujen ja liikuntatoimijoiden yhteistyönä. Valiokunta ehdottaa opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edistämisestä lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 4).