Perustelut

Aiemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä olleessa hallituksen esityksessä HE 83/2007 vp esitettiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentin laskemista kuluvan vuoden 33,88 prosentista 31,77 prosenttiin. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä esitetään täydennystä edellä mainittuun esitykseen.

Esityksen mukaan valtionosuusprosenttia alennettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa 33,88 prosentista 32,74 prosenttiin. Huomioiden kuntien peruspalveluohjelmassakin todetut tarpeet esimerkiksi henkilöstölisäyksiin on sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti liian alhainen.

Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentin säilyttämistä 33,88 prosentissa eli nykyisellä tasollaan.

Sosialidemokraatit vaativat jo vaaliohjelmassaan suurempia satsauksia hyvinvointipalveluihin. Hallituksen arvovalinnat eivät mielestämme ole oikeita. Katsomme, että hyvän talouskasvun tuloksia on käytettävä kaikkien kansalaisten hyväksi. Kuntien kustannusten nousu kiristää kuntien taloutta jatkossa laajamittaisesti. Valtio ei helpota kuntien tilannetta, vaan jättää ne ongelmiensa kanssa yksin ensi vuoden jälkeen. Jos samanaikaisesti koko talouden kasvu hiipuu, ollaan kuntataloudessa entistä suuremmissa ongelmissa.

Tilanteen kiristyminen johtaa siihen, että kunnat eivät lähivuosina kykene rekrytoimaan uusia työntekijöitä. Kunnat joutuvatkin turvautumaan ennakoitua enemmän veroprosenttien korotuksiin sekä kasvattamaan velkaansa. Näin todennäköisesti käy siitä huolimatta, että kunnat tekevät kuluvana vuonna keskimäärin hyvän tuloksen ja ensi vuosikin näyttää ennakkoon melko hyvältä.

Syksyllä tehty kunta-alan palkkaratkaisu vaikuttaa voimakkaasti kuntien talouteen, sillä kaksi kolmasosaa kustannuslisäyksistä jää kuntien vastattavaksi ja vain yksi kolmasosa valtiolle. Useat kunnat joutuvat korottamaan veroprosenttiaan palkkaratkaisun takia. Kuntien taloudelliset erot ovat suuret, ja niiden mahdollisuudet varautua palkkaratkaisuun poikkeavat suuresti toisistaan, joten yksittäisten kuntien ongelmat saattavat tulevaisuudessa kärjistyä lisäten kansalaisten eriarvoisuutta.

On huomioitava, että hallitusohjelmaan tekemällään kirjauksella hallitus loi odotuksia siitä, että se kompensoisi kunnille niiden tekemästä palkkaratkaisusta aiheutuvan ns. tasa-arvoerän. Nyt hallitus lisää 150 miljoonaa euroa valtionosuuksiin sekä 18 miljoonaa euroa kuntien tuloksellisuushankkeisiin liittyen. Palkankorotuskustannuksiin tarkoitettu 150 miljoonan valtionosuuslisäys riittää tämän erän kattamiseen vain osittain, sillä kunta-alan palkkaratkaisussa sovitun kahden prosentin suuruisen tasa-arvoerän kustannukset ovat noin 350 miljoonaa euroa.

Kunnallisten palkkasopimusten seurauksena valtion verotulot kasvavat noin 300 miljoonaa euroa sopimuskauden aikana. Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto katsovat, että valtion saama verohyöty on tuloutettava takaisin kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen valtionosuuksina.