Perustelut

Hallituksen esitys perustuu maaliskuussa 2012 tehtyyn kehyspäätökseen, jonka mukaan kuntien peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan. Peruspalvelujen heikentynyt tila ja monien kuntien vaikea taloustilanne huomioon ottaen on ensiarvoisen tärkeää, että peruspalvelujen riittävät valtionosuudet turvataan. Hallituksen esityksen mukainen peruspalvelujen valtionosuusprosentin alentaminen vähentää kuitenkin kuntien valtionosuuksia yli 113 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Peruspalvelujen valtionosuusprosentin pienentäminen vähentää kuntien saamaa rahoitusta lakisääteisten palveluiden järjestämiseksi. Monet peruspalveluista ovat ennalta ehkäiseviä ja terveyttä edistäviä palveluita, kuten neuvolapalvelut ja ehkäisevään lastensuojeluun liittyvät palvelut. Hyvin toimivilla ennalta ehkäisevillä palveluilla voidaan vähentää myöhempien kalliiden ja usein tehottomienkin korjaavien toimien tarvetta. Peruspalvelujen valtionosuuksien vähentäminen ei edesauta kansalaisten hyvinvointia eikä myöskään pitkällä aikavälillä tuo taloudellisia säästöjä.

Hallituksen esityksessä peruspalvelujen valtionosuusprosentissa on huomioitu lisäyksenä vanhuspalvelulakiin liittyvä valtionosuusprosentti, joka korottaa peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,05 prosenttiyksiköllä. Tämä lisäys on hyvä, joskin vajaan 12 miljoonan euron korotus on varsin vaatimaton 125 miljoonan euron vähennyksen rinnalla.

Hallitusohjelmassa todetaan, että "Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Peruspalvelut ja ennaltaehkäisevä työ ovat tässä avainasemassa." Käsillä oleva hallituksen esitys on siis selkeästi ristiriidassa hallitusohjelmassa esitetyn tavoitteen kanssa. Korostamme vastuullista päätöksentekoa, tässä tapauksessa vastuullinen päättäjä ottaisi huomioon ennaltaehkäisyn inhimilliset ja taloudelliset edut lyhytaikaisten säästöjen tavoittelun sijaan. Esitämme, että hallintovaliokunta muuttaa lakiehdotuksen 55 §:ää siten, että valtionosuusprosenttia korotetaan.

Perustelut

Valtionosuusjärjestelmän keskeisin tarkoitus on varmistaa, että kaikilla kunnilla on olosuhteista ja kuntien tulopohjan eroista huolimatta edellytykset selvitä erityisesti lakisääteisistä tehtävistään. Valtionosuuksilla taataan ja turvataan palvelujen järjestäminen tasoittamalla esimerkiksi huoltosuhteen tai sairastavuuden merkitystä kuntien tulojen muodostumiseen maan eri alueilla. Kyse on tekijöistä, joihin kuntien vaikuttamismahdollisuudet omalla toiminnalla ovat rajalliset tai käytännössä olemattomat.

Esitys laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta eriarvoistaa kuntia voimakkaasti. Mahdollisuudet rahoittaa kuntien järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja heikkenevät.

Vastoin sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistön kantaa emme pidä perusteltuna kuntien omavastuuosuuden kasvattamista tilanteessa, jossa kuntien taloutta ovat rasittamassa yhtäältä kasvavat menopaineet jo olemassa olevien peruspalveluiden tuottamisessa ja toisaalta näköpiirissä sekä tiedossa olevat lisävelvoitteet kuntien vastuisiin tilanteessa, jossa niihin ei olla kohdentamassa riittäviä taloudellisia voimavaroja. Tämän valtionosuuslain muutoksen yhteydessä tehdyt valtionosuuksien lisäykset esim. vanhuspalvelulain toimeenpanoon eivät todellisuudessa helpota kuntien edellytyksiä lain toivotunlaiseen täytäntöönpanoon, kun samanaikaisesti valtionosuusleikkurilla todellisuudessa heikennetään kuntien toimintamahdollisuuksia.

Hallituksen esitys perustuu maaliskuussa 2012 tehtyyn kehyspäätökseen, jonka mukaan kuntien peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan. Lakiehdotuksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 30,96 prosenttiin, jolloin kuntien omarahoitusosuudeksi tulee 69,04 prosenttia. Valtionosuusprosentin alentaminen ja vastaava kunnan omarahoitusosuuden lisääminen merkitsee, että kunnat joutuvat vähenevien valtionosuuksien vuoksi sopeuttamaan toimintaansa. Tämä todetaan myös valiokunnan enemmistön hyväksymässä lausunnossa. Kuluvana vuonna kuntien osuus menoistaan on 68,58 prosenttia.

Sopeuttaminen joudutaan tekemään toisaalta tasaverotuksen eli kunnallisverotuksen kiristämisen kautta sekä toimintoja leikkaamalla eli puuttumalla suoraan kuntalaisten peruspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tätä kehitystä emme voi pitää hyväksyttävänä yleisen taloustilanteen vaikeudesta huolimatta.

On kannatettavaa, että kunnilta edellytetään palveluiden vaikuttavuuden parantamista sekä tuloksellisuuden ja tuottavuuden lisäämistä. Tämä kuitenkin tapahtuu tilanteessa, jossa hallituksen toimien ja päättämättömyyden vuoksi on suurta epävarmuutta siitä, miten ylipäätänsä tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja rahoitetaan.

Kataisen hallituksen tähänastiset päätökset leikkaavat kuntapalvelujen rahoitusta yhteensä 3,4 miljardia euroa kuluvan vaalikauden aikana. Vuoden 2013 osalta kuntien tulopohjaa heikennetään yhteensä 806 miljoonalla eurolla. Myös kuntien keskinäisiin rahanjakoperusteisiin aiemmin tehdyt muutokset verotuloiltaan vahvempia kuntia suosiviksi eriarvoistavat kuntia sekä niiden mahdollisuuksia järjestää ja tuottaa peruspalveluja.

Tähän mennessä päätetyt kuntapalvelujen rahoituksen leikkaukset vastaavat noin 25 000 kunta-alan palvelutyöntekijän vuotuisia palkkakustannuksia. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa paine henkilöstön lisäämiseen erityisesti hoito- ja hoiva-aloilla on arkipäivää. Hallitusohjelman mukaan jopa lisäleikkaukset ovat myöhemmin mahdollisia, mikäli hallitus ei onnistu talouspolitiikalleen asettamissa tavoitteissa.