Ehdotus

Tiedonanto jakautuu kolmeen osa-alueeseen: työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen seurannan tehostaminen ja politiikkakoordinaation vahvistaminen, solidaarisuuden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen sekä sosiaalisen vuoropuhelun vahvistaminen.

Komissio määrittelee tiedonannon alussa sosiaalisen ulottuvuuden. Tässä yhteydessä mainitaan Eurooppa2020-strategian puitteissa hyväksytyt unioninlaajuiset tavoitteet sekä vuotuinen kasvuselvitys. Samassa yhteydessä komissio pyrkii osoittamaan keskeiset taloudelliset ja sosiaaliset unioniin ja euroalueeseen kohdistuvat haasteet. EMU:n kannalta sosiaalinen ulottuvuus liittyy reaalitalouden sopeutumiskykyyn. Komission mukaan on EMU:n yhteisessä intressissä varmistaa, että rakenteelliset uudistukset toimeenpannaan kunnolla ja että jäsenmaat tukevat tässä toisiaan.

Komission mukaan on tärkeää varmistaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen vahvempi koordinaatio eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Tässä yhteydessä viitataan mm. työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen seurantajärjestelmiin, joita hyödynnetään jäsenmaiden seurannassa ja vertailussa.

Komission mukaan EU:n budjettia tulee hyödyntää täysimääräisesti EMU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisessä. Saatavilla olevaa rahoitusta tulisi suunnata erityisesti suuria talousuudistuksia läpikäyviin maihin. Uuden rahoituskehyskauden ohjelmia ovat mm. Euroopan sosiaalirahasto, ohjelma työllisyyttä ja sosiaalisia innovaatioita varten, Euroopan globalisaatiorahasto sekä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto. Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi komission mukaan olla autonominen euroalueen budjetti, josta voitaisiin tukea jäsenvaltioiden kykyä selviytyä talouden häiriöistä. Keskitetty budjetti toimisi komission näkemyksen mukaan euroalueen talouden vakauttamisvälineenä. Komissio katsoo pitkän aikavälin toimien edellyttävän perussopimuksen muutoksia.

Tiedonannossa korostetaan EU-tason sosiaalisen vuoropuhelun merkitystä sekä uudistusten omistajuuden ja toimeenpanon että politiikkakoordinaation vaikuttavuuden kannalta. Sosiaalisen vuoropuhelun kehittämisessä komission lähtökohtana on olemassa olevien foorumeiden, kuten makrotaloudellisen vuoropuhelun ja kolmikantaisen sosiaalihuippukokouksen, hyödyntäminen. Komissio ehdottaa, että se keskustelisi eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa sekä ennen vuosittaisen kasvukatsauksen julkaisemista että sen jälkeen.

Valtioneuvoston kanta

Uutena asiana tiedonannossa tehdään esitys työllisyyspolitiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa koskevien indikaattorien liittämisestä talouspolitiikan koordinaatiota koskevaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja kokonaistaloudellisia tasapainottomuuksia koskevaan tulostauluun. Suomi tukee tätä ehdotusta työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevien näkökohtien ottamiseksi paremmin huomioon, mutta edellyttää, että näitä indikaattoreita ei käytetä perusteluina varsinaisen menettelyn käynnistämiselle, toisin sanoen ne tuovat lähinnä päätöksentekoa tukevaa informaatiota. On tärkeää, että tilastoluvut ja osoittimet ovat luotettavia ja vertailukelpoisia, jos ne liitetään osaksi tulostaulua. Myös komission ehdottama työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreille pohjautuva tulostaulu voi tarjota hyödyllistä ja vertailukelpoista lisätietoa päätöksenteon tueksi.

Suomi tukee ehdotuksia sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseksi, mutta muistuttaa, että eräät kysymykset, kuten palkanmuodostus, kuuluvat työmarkkinaosapuolten sopimusautonomian piiriin.