Ehdotus
Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään, että toimivaltaisen
Euroopan unionin tai kansallisen viranomaisen on myönnettävä lääkkeelle myyntilupa,
ennen kuin se voidaan saattaa markkinoille. Tavoitteena on turvata
kansanterveys varmistamalla, että lääkkeiden
laatu, turvallisuus ja teho arvioidaan asianmukaisesti ennen niiden
saattamista potilaiden saataville Euroopan unionissa. Tarkoituksena
on myös helpottaa jäsenvaltioiden välistä lääkkeiden
kauppaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteiden mukaisesti.
Jäsenvaltioilla on vastuu terveyspolitiikastaan ja
terveys- ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä ja
voimavarojen kohdentamisesta niihin. Lääkkeiden
rahoitusta ja niiden kulutusta sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän
piirissä sääntelevillä kansallisilla
toimenpiteillä voidaan kuitenkin saada aikaan kaupan esteitä,
koska ne vaikuttavat lääkeyritysten mahdollisuuksiin
myydä tuotteitaan kyseisillä markkinoilla. Euroopan
unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä tunnustetaan
jäsenvaltioiden oikeus ottaa käyttöön
toimenpiteitä, joilla edistetään kansallisten
sairausvakuutusjärjestelmien taloudellista vakautta. Menettelyn
avoimuuden perusedellytykset on kuitenkin täytettävä, jotta varmistetaan,
että menettelyt ovat sisämarkkinoita koskevien
perussopimuksen määräysten mukaisia.
Hinnoittelu- ja korvausmenettelyillä ei saa syrjiä tuontilääkkeitä,
ja menettelyjen on perustuttava puolueettomiin ja todennettavissa
oleviin arviointiperusteisiin, jotka ovat riippumattomia tuotteen
alkuperästä.
Direktiiviehdotuksen mukaan direktiivin 89/105/ETY
perimmäiset tavoitteet ja periaatteet ovat edelleenkin
voimassa. Ehdotuksen tavoitteena on mukauttaa direktiivi nykyisiin
lääkealan olosuhteisiin ja säilyttää samalla
direktiivin perusperiaatteet. Sen yleistavoitteena on selkeyttää menettelyjä koskevia
jäsenvaltioiden velvoitteita ja varmistaa direktiivin vaikuttavuus
välttämällä hinnoittelu- ja
korvauspäätöksiin liittyviä viivästyksiä ja
lääkkeiden kaupan esteiden syntymistä.
Direktiivin 89/105/ETY periaatteena on puuttua
mahdollisimman vähän jäsenvaltioiden omaan
sosiaaliturvapolitiikkaan. Tämä perusperiaate
on komission mukaan säilytetty ehdotuksessa. Ehdotus asettaa
kolme keskeistä vaatimusta hinnoittelu- ja korvauspäätöksille.
Päätökset tulee tehdä nykyistä lyhyemmässä ajassa, hakijalle
annettavan päätöksen tulee perustua puolueettomiin ja todennettavissa oleviin
arviointiperusteisiin
ja päätösten tulee olla kansallisella
tasolla valituskelpoisia. Direktiiviehdotuksen mukaan päätöksiin on sisällytettävä
arviointiperusteiden
mukaiset perustelut myös siinä tapauksessa, että hakemus
hyväksytään. Viranomaiskäsittelyn
määräaikojen ylittämisestä on
ehdotuksen mukaan voitava määrätä maksettavaksi
hakijalle vahingonkorvauksia ja viranomaiselle on voitava asettaa
jokaiselta myöhästymispäivältä maksettava
uhkasakko.
Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen (SEUT) 114 artikla, jossa määrätään
lainsäädännön lähentämisestä sisämarkkinoita
koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Komissio perustelee valittua
oikeusperustaa sillä, että ehdotetun direktiivin
tärkein tavoite on helpottaa jäsenvaltioiden välistä lääkkeiden
kauppaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteiden mukaisesti poistamalla
mahdollisia kaupan esteitä.
Direktiiviehdotuksen hyväksyminen edellyttäisi
merkittäviä muutoksia kansalliseen sairausvakuutuksen
lääkekorvausjärjestelmään
ja erityisesti sairausvakuutuslakiin sekä sen nojalla annettuihin
alemmanasteisiin säädöksiin ja hallinnollisiin
ohjeisiin.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen
parantaa myyntiluvallisten lääkevalmisteiden korvattavuutta
ja tukkuhintoja koskevan päätöksenteon
avoimuutta sekä poistaa tarpeettomia korvattavuusviiveitä jäsenmaissa.
Valtioneuvoston näkemyksen mukaan hyvin toimivalla lääkkeiden
korvattavuuden ja hintojen sääntelyjärjestelmällä voidaan
turvata kohtuuhintaisten, laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien lääkkeiden
saatavuus kaikille niitä tarvitseville. Valtioneuvosto
korostaa kuitenkin sitä, että direktiiviä uudistettaessa
kiinnitetään erityistä huomiota siihen,
että ehdotetut toimenpiteet ovat oikeassa suhteessa ja
tarkoituksenmukaisia asetettuihin tavoitteisiin ja saataviin hyötyihin nähden.
Direktiiviin ehdotetuilla muutoksilla olisi vaikutuksia muun
muassa lääkkeiden korvattavuudesta ja tukkuhinnasta
päättävän sosiaali- ja terveysministeriön
yhteydessä toimivan lääkkeiden hintalautakunnan
toimintaan sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmän
toimeenpanosta vastaavan Kansaneläkelaitoksen toimintaan.
Valtioneuvoston mukaan direktiiviehdotus edellyttää huomattavia
lisäresurssitarpeita kansallisille viranomaisille.
Valtioneuvoston mukaan direktiiviehdotus edellyttää Suomen
lainsäädännön muuttamista muun muassa
tavalla, joka on vastoin jäsenvaltioiden toimivaltaa päättää lääkekorvausjärjestelmänsä
sisällöstä.
Direktiiviehdotus voi johtaa esimerkiksi siihen, että Suomessa
on luovuttava nykyisestä toimivasta viitehintajärjestelmästä.