Perustelut

Keskustan mielestä selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013—2016 sisältää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osalta kaksi suurta asiakokonaisuutta, jotka luovat epävarmuutta erityisesti ikääntyneiden ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Ensinnäkin hallituksen toimet kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja työurien pidentämiseksi ovat riittämättömät. Toiseksi hallituksen kuntapolitiikka ei anna kunnille mahdollisuutta järjestää kunnollisia ja riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita. Tästä kärsivät erityisesti hoivaa ja hoitoa tarvitsevat ikäihmiset ja toisaalta erityisesti ne lapsiperheet, jotka tarvitsivat ennaltaehkäisevää tukea ja palveluita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja järjestäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudella lainsäädännöllä on kiire. Rahoitusuudistusta ei ole kirjattu edes kehyskaudelle. Muutostyö tulisi tehdä samanaikaisesti. Tarvitsemme kokonaisuudistuksen, josta päätökset on tehtävä pikaisesti. Tulee asettaa kansalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuoteen 2025 saakka. Keskustan mielestä sosiaali- ja terveyspalveluja on oltava tarjolla jatkossakin kolmella eri tasolla. On määriteltävä lähi-, alueelliset ja laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut. On siirryttävä tilaaja-tuottajamalliin, jolloin hyödynnetään julkisten palvelujen lisäksi myös yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto. Rahoituksessa on siirryttävä monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä kohti yksikanavaisempaa mallia. Julkinen raha tulee koota yhdelle alueelliselle toimijalle. On edettävä kokeilujen kautta kohti valtakunnallista ratkaisua.

Ikäihmisten palvelut kuntoon

Hallituksen tulee toteuttaa viivyttelemättä kaksi merkittävää asiaa ikäihmisten palveluiden parantamiseksi: tuoda vanhuspalvelulaki riittävine resursseineen eduskuntaan ja tehdä viipymättä päätös omaishoidon tuen siirtämiseksi Kelan vastattavaksi. Näiden ratkaisujen myötä laitoshoitoa voidaan merkittävästi vähentää, parantaa ikäihmisten hoivaa ja hoitoa sekä saattaa omaishoitajat keskenään tasavertaiseen asemaan.

Vähemmän huostaanottoja, enemmän ennaltaehkäisevää työtä

Lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen on saatava pysähtymään ja taitettua laskuun. Tällä hetkellä 17 000 lasta on sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Ongelmia korjaavasta toiminnasta on kyettävä paneutumaan ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä edellyttää riittävää resursointia ennaltaehkäisevään työhön ja yhteisen, hallintokuntarajat ylittävän toiminnan merkittävää tiivistämistä. Erityisen tärkeää on palauttaa lapsiperheiden kunnallinen kotiapu.

Lasten varhaiskasvatuksen hallinto ollaan siirtämässä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Pienten lasten kotihoidontuki on osa päivähoitojärjestelmäämme. Kaavailujen mukaan pienten lasten kotihoidontuen kehittäminen on jäämässä sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin. Hallinnolliset muutokset eivät saa vaarantaa lapsen edun mukaisten päivähoitoratkaisujen tekemistä.

Kehittämisrahoja ei saa leikata

Hallitus leikkaa hallitusohjelmassaan varaamaansa ns. uutta rahaa kuntien palvelutuotantoon. Kunnat ovat saamassa vain 125 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalvelujen lakisääteiseen palvelujen kehittämiseen. Tällä summalla on tarkoitettu hoitaa mm. "vanhuspalvelulaki, vammaispalvelut, perhehoito, lastensuojelu, palvelurakenteen kehittäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, oppilashuolto ja lapsiperheiden kotipalvelut." Rahamäärä on täysin riittämätön todelliseen tarpeeseen ja varsinkin annettuihin lupauksiin nähden.

Kehyspäätöksen mukaan myös kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman Kaste II:n rahoitusta ollaan leikkaamassa. Hallitus aikoo leikata rahoja siten, että vähennys on 5 miljoonaa euroa vuosittain vuodesta 2015. Määrärahaleikkaus on jyrkässä ristiriidassa ohjelmalle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Perusturvan parantaminen

Hallitus on luvannut vaikeista ajoista huolimatta olla tekemättä säästötoimenpiteitä perusturvaan ja sosiaalietuuksiin. Vastoin lupausta lapsilisien indeksit jäädytetään. Toisaalla tapahtuvien veronkorotusten kompensaatioksi ollaan aikaistamassa muun sosiaaliturvan indeksitarkistuksia. Me keskustassa tulemme muistuttamaan hallitusta siitä, että indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä.

Perusturvan kehittäminen sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistamalla ja uudistamalla on välttämätöntä. Tällöin tulee tarkastelussa olla esimerkiksi perustulon sellaiset mallit, jotka kannustavat nykyistä paremmin työntekoon työttömyyden sijaan. Työn, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen uudistustyön jatkaminen on kehyskaudella jäämässä odottamaan tulevaa aikaa. Uudistustyö olisi välttämätöntä tilanteessa, missä niin perusturvan tason riittävyys kuin väliinputoamistilanteiden välttäminen edellyttää toimenpiteitä.

Parempi työkyky, pidemmät työurat

Kehyspäätöksen yhteydessä työmarkkinajärjestöt sopivat työurien pidentämisestä. On ilmeistä, että nyt päätetyillä keinoilla ei saavuteta sitä, että vuonna 2025 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä olisi 62,4 vuotta. Keskustan mielestä hallituksen tulee myös omilla toimillaan — ei vain työmarkkinajärjestöjen esittämin keinoin ja aikatauluin — löytää ratkaisuja työkykyisyyden edistämiseen ja pidempiin työuriin.

Eräs kiireellisistä toimista on kuntoutuksen kokonaisuudistus. Keskusta näkee, että kuntoutusjärjestelmiä uudistamalla ennaltaehkäistään työkyvyttömyyttä. Osatyökykyisten voimavarat on otettava nykyistä paremmin käyttöön. Tarvitaan lainsäädännöllisten esteiden vähentämistä ja asenteiden muokkaamista jokaisen ihmisen työpanosta kunnioittavaksi.

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa ei saa siirtää budjetin katteeksi

Kehysselonteon mukaan RAY:n tuotoista on tarkoitus jakaa vuonna 2013 noin 10 miljoonaa euroa budjetin yleiskatteisille momenteille. Kehyskauden lopulla summa olisi 30 miljoonaa euroa. RAY:n pelitoiminnan tuoton käyttäminen muuhun kuin arpajaislaissa säädettyyn toimintaan on suuri riski rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmän kannalta. Keskusta pitää hallituksen linjausta avata RAY:n tuottojen käyttö budjetin katteeksi kestämättömänä eikä hyväksy sitä. Hallitus heikentää ohjelmansa vastaisesti sosiaali- ja terveyssektorin järjestöjen mahdollisuuksia toimia ja edistää hyvinvointia. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa kolmannen sektorin järjestöjen toiminnalla, niin yhteisöllisyyden lisääjänä kuin monilla aloilla ja alueilla palvelutoimijana, on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja arjesta selviytymisen mahdollisuuksien tukijana.

Perustelut

Valtiontalouden sopeuttamiseksi esitetyistä leikkauksista valtaosa kohdistuu kuntien valtionosuuksiin samanaikaisesti, kun kuntien tehtäviä lisätään. Perussuomalaiset katsovat, että valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2013—2016 eivät paranna julkisen sektorin edellytyksiä hoitaa velvoitteitaan eivätkä anna pitkällä aikavälillä parhaita mahdollisia edellytyksiä hyvinvoinnin turvaamiselle.

Sosiaaliluokkien välisten terveyserojen kaventaminen

Terveyserot rikkaiden ja köyhien välillä ovat kasvaneet, ja erityisesti erot elinajanodotteissa ovat revenneet viime vuosina. Hallitusohjelmassa luvataan kaventaa terveyseroja, mutta samaan aikaan valtiontalouden kehyksissä suunnataan mittavia säästötoimenpiteitä kuntien valtionosuuksiin ja esimerkiksi lääkekorvauksiin. Nämä toimet ovat omiaan lisäämään terveyseroja entisestään, sillä köyhimmät käyttävät julkista terveydenhuoltoa eniten ja lääkekorvausten pienentäminen puolestaan saattaa muodostaa vähävaraisille kynnyksen ostaa lääkkeitä. Myös yhteisöille ja säätiöille jaettavia Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia alennetaan, vaikka hallitusohjelmassa kolmannen sektorin todetaan täydentävän kuntien palveluita ja järjestöjen toimintamahdollisuuksia luvataan parantaa. Arpajaislain mukaan RAY:n tuotto tulee käyttää terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, ja perussuomalaiset edellyttävät, että näin myös tehdään. RAY:n tuottoja ei ole hyväksyttävää siirtää yleiskatteisille momenteille. Perussuomalaisten mielestä resursseja tulee kohdentaa erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin ja peruspalveluihin, sillä niiden avulla terveyseroja voidaan kaventaa kustannustehokkaasti. Lisäksi arvonlisäveron verokantojen korottamisen ulkopuolelle pitää jättää ainakin elintarvikkeet ja lääkkeet, jotta vähävaraisten hyvinvointi ei vaarannu entisestään.

Lapsiperheiden aseman parantaminen

Perussuomalaiset eivät hyväksy lapsilisiin kohdistettuja indeksijäädytyksiä. Lapsilisiin kohdistuvat indeksijäädytykset lisäävät lapsiköyhyyttä, sillä erityisesti pikkulapsiperheissä ostovoima riippuu pitkälti sosiaaliturvan tasosta. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut 1990-luvulta lähtien, ja kehyspäätös heikentää lapsiperheiden asemaa entisestään. Perussuomalaiset muistuttavat, että suurin yksittäinen riskitekijä pikkulasten huostaanotoille on nimenomaan vanhempien köyhyys. Perussuomalaisten mielestä lapsiperheiden asemaa pitää parantaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yksinhuoltajaperheiden toimeentulon turvaamiseen, sillä nämä perheet ovat suurimmassa vaarassa pudota köyhyysrajan alapuolelle.

Syrjäytymisen ehkäisy

Syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi perheiden varhainen tukeminen on erittäin tärkeää. Valtiontalouden kehysten puitteissa kunnilla ei ole mahdollisuutta tehdä riittävässä määrin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää työtä, eikä etenkään varhaiseen puuttumiseen ole riittävästi resursseja. Yhteiskuntatakuulla voidaan korjata nuorten tilannetta jonkin verran, mutta vielä kustannustehokkaampaa on syrjäytymisen ennaltaehkäisy.

Huomionarvoista on myös se, että esimerkiksi huostaanottojen määrät ovat suuria, vaikka niiden pitäisi olla viimesijainen puuttumiskeino, ja ne tulevat kunnille kalliiksi. Kunnat saavat avustuksia huostaanottojen määrien perusteella, vaikka tehokkaampaa olisi panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman noudattamista pitäisi valvoa ja rahoituksen tarpeen ja tulosten seuraaminen ja arviointi tulisi tehdä kokonaisuutena, ei eri hallinnonaloihin jaettuna. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä myös viranomaisten yhteistyön kehittämistä. Yhteistyön edistämiseksi on tarkasteltava myös nykyisessä lainsäädännössä olevia esteitä. Suomeen tarvitaan aitoa eri hallinnonalat ylittävää lapsi- ja nuorisopolitiikkaa.

Vanhuksille laadukkaampaa hoitoa

Hallitusohjelman mukaan vanhuspalvelulain tarkoituksena on turvata iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen hoivaan, mutta henkilöstömitoitusta ei lakiin kuitenkaan esitetä sisällytettäväksi. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti laitos- ja kotihoidossa koulutetun hoitohenkilökunnan määrä on usein riittämätön. Perussuomalaisten mielestä resursseja tulee kohdentaa erityisesti osaavan hoitohenkilökunnan palkkaamiseen, jotta vanhusten laadukas hoito turvataan.Tilanteissa, joissa kuntien resurssien leikkaaminen uhkaa palvelujen saatavuutta, on vanhusten kotihoidon laatuun ja palvelujen riittävyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Omaishoidon tuen osalta perussuomalaiset kannattavat sen siirtämistä Kelan maksettavaksi ja tuen saamisperusteiden yhdenmukaistamista. Nykykäytännöt tuen myöntämisperusteissa ja määrässä vaihtelevat kunnasta riippuen niin voimakkaasti, että tilanne on huolestuttava perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Työurien pidentäminen työntekijöiden terveydentila huomioiden

Kehyspäätös tarjoaa pitkäaikaistyöttömien aktivointikokeiluun 8,3 miljoonaa euroa vuositasolla, mutta samalla päävastuu pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista siirretään kunnille. Perussuomalaiset edellyttävät, että työttömien aktivointikokeilun tuloksista raportoidaan ja lisäksi selvitetään kuntien kyky selvitä uudesta velvoitteestaan. Perussuomalaiset korostavat, että tällä hetkellä työttömiä on lähes viisi kertaa enemmän kuin avoinna olevia työpaikkoja. Tarvitaan siis ennen kaikkea toimia, joiden avulla voidaan luoda erityisesti matalan kynnyksen työpaikkoja. Myös työntekijöiden terveyden edistäminen on otettava huomioon työurien pidentämiseen liittyvissä muutoksissa. OECD:n mukaan toimintakykyä rajoittavalla tavalla sairastutaan Suomessa keskimäärin kymmenen vuotta aiemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 2011 lähes 23 000 henkilöä keskimäärin 52-vuotiaina. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään eniten mielenterveydellisistä syistä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Perussuomalaisten mielestä resursseja kannattaakin kohdentaa erityisesti näiden ennaltaehkäisyyn.

Palvelujen tarjonnan alueellinen turvaaminen

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen ja kuntien tehtävien samanaikainen lisääminen käytännössä pakottavat kuntia liittymään yhteen. Pakkoliitokset ja liiallinen keskittäminen vievät sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisilta yhä kauemmaksi, eivätkä perussuomalaiset tue tällaista palvelujen heikentämistä. Kehyspäätöksessä matkakustannusten korvausten omavastuuta korotetaan, joten haja-asutusalueilla asuvien kulut kasvavat kohtuuttomasti ottaen huomioon palveluiden keskittymisestä aiheutuvat kasvavat etäisyydet. Perussuomalaisten mielestä korvamerkityt valtionosuudet tulisi ottaa takaisin käyttöön, jotta voidaan varmistaa, että resurssit käytetään tarkoituksenmukaisesti. Perussuomalaiset kiinnittävät huomiota myös siihen, että kehyspäätöksessä valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan kohdennetaan siirtymäajan jälkeen kunnille. Perussuomalaiset edellyttävät, että kuntien mahdollisuudet selvitä tästä uudesta velvoitteesta selvitetään, jotta tulevaisuudessakin hätäpotilas saa ensihoidon mahdollisimman nopeasti pitkistä etäisyyksistä huolimatta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen

Perussuomalaiset eivät hyväksy jo ennestään leikattuihin kuntien valtionosuuksiin nyt tehtävää 20 miljoonan euron lisäleikkausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen varatut määrärahat ilmoitetaan kohdennettavan mm. vanhuspalveluihin, vammaispalveluihin, perhehoitoon, lastensuojeluun, lapsiperheiden kotipalveluihin, oppilashuollon sekä palvelurakenteen kehittämiseen ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Määräraha on kuitenkin riittämätön ottaen huomioon, että yksin vanhustenhuollon kehittämiseen on arvioitu kuluvan vähintään 100—200 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset eivät myöskään hyväksy terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen tarkoitetun rahoituksen vähentämistä, Kaste-ohjelman rahoituksen leikkaamista eivätkä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja sosiaalialan osaamiskeskusten rahoituksen pienentämistä. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen keskittyvää tutkimusta ei ajeta alas, sillä tutkimustiedon avulla voidaan edistää hyvinvointia ja kehittää merkittäviä innovaatioita. Tutkimusrahoituksen leikkaaminen voi myös vaikuttaa suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen ja sen sovellusten vientiarvon vähenemiseen tulevaisuudessa.