Perustelut

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakasmaksu määräytyy palvelun käyttäjän maksukyvyn mukaan. Maksulla katetaan hoidosta, hoivasta ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia eikä laitoshoidossa olevalta peritä muita hoitomaksuja. Asiakasmaksulain 2 §:n 1 momentin mukaan maksukyvyn mukaan määräytyvä asiakasmaksu voi olla enintään palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen.

Hallitusohjelman mukaan avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan asteittain sosiaalivakuutuksista. Tarkoituksena on selkeyttää kuntien vanhustenhuollon järjestämistä siten, että avo- ja laitoshoitoa koskevat erilaiset säännökset eivät vaikuta vääristävästi kunnan järjestämien vanhuspalvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen. Ensimmäisenä toimenpiteenä on kansaneläkkeen maksaminen alentamattomana laitoshoitoon vuoden 2008 alusta lukien. Valiokunta pitää tavoitetta tarkoituksenmukaisena ja korostaa, että valinnan avo- ja laitoshoidon välillä tulee perustua asiakkaan hoidon tarpeeseen.

Ehdotettu hoitomaksun maksimimäärän nostaminen 80 prosentista 82 prosenttiin asiakkaan nettotuloista perustuu kansaneläkkeen laitoshoitorajoituksen poistamiseen (HE 95/2007 vp). Tämä ehdotetaan tehtäväksi kustannusneutraalisti siten, että valtion, kuntien ja pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien henkilöiden taloudellinen asema pysyy keskimäärin nykyisellä tasolla. Lainmuutosten seurauksena laitoshoidossa olevien eläkkeet ja asiakasmaksut nousevat samoin kuin kuntien asiakasmaksu- ja verotulot. Valtion kansaneläkemenojen lisäys on tarkoitus rahoittaa leikkaamalla kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta 44 miljoonalla eurolla (HE 83/2007 vp). Kansaneläkerahaston 4 prosentin vähimmäistasovaatimuksen aiheuttaman 1,8 miljoonan euron menonlisäyksen rahoittaa valtio. Asiakasmaksutulojen 41 miljoonan ja verotulojen kahden miljoonan euron kasvun jälkeen kuntien rahoitettavaksi jää eläkkeensaajien noin 1 miljoonan euron tulonlisäys.

Kansaneläkkeen maksaminen täysimääräisenä myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville lisää pienituloisimpien eläkkeensaajien käyttövaraa enimmillään 33 euroa kuukaudessa, vaikka asiakasmaksua korotetaan. Valtaosa, noin kaksi kolmasosaa laitoksissa olevista kuuluu tähän ryhmään. Saadun selvityksen mukaan enintään 600 euroa kuukaudessa eläketuloa saavilla käyttövara kasvaa. Sen sijaan tätä suuremmilla eläketuloilla käyttövara pienenee. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan käyttövara pienenee noin 10 euroa kuukaudessa, kun työeläke on noin 1 200 euroa kuukaudessa. Valiokunta on tässä yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että pitkäaikaisessa avohoidossa olevien käyttövara voi jäädä laitoshoidossa olevien käyttövaraa pienemmäksi. Tämän vuoksi pitkäaikaisessa avohoidossa olevien henkilöiden käyttövaran sääntelytarve on syytä selvittää.

Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Lisäksi palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää alentaa maksua tai jättää sen perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Valiokunta toteaa, että joustavat säännökset mahdollistavat laajan harkintavallan, mutta voivat johtaa epäoikeudenmukaisiksi koettuihin tilanteisiin esimerkiksi perheen parempituloisen puolison joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Valiokunta katsoo, että säännöksen täsmentämismahdollisuuksia on asiakasmaksuja uudistettaessa syytä selvittää.