Hallituksen esityksessä ehdotettu toimeentulotuen perusosan korotus säilyttää toimeentulotuen perusosan vuoden 2015 tasolla myös vuonna 2016 kansaneläkeindeksin 0,4 prosentin alenemasta huolimatta. Valiokunta pitää ehdotusta heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien kannalta myönteisenä ja puoltaa sen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutoksin. 

Toimeentulotuen uudistaminen

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi, joka palauttaisi asiakkaan nopeasti takaisin ensisijaisen turvan tai ansiotulojen piiriin. Tuesta on kuitenkin muodostunut useille henkilöille ja perheille pitkäaikainen tuki, mikä johtuu suurelta osin ensisijaisten etuuksien riittämättömyydestä. Kun vuonna 2016 monet ensisijaiset etuudet hieman pienenevät kansaneläkeindeksin alenemisen johdosta, pienenee viimesijaisen ja ensisijaisen etuusjärjestelmän välinen ero ja toimeentulotuen kustannukset kasvavat.  

Valiokunta on toimeentulotuen toimeenpanon uudistamista koskeneesta hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössään edellyttänyt, että laki toimeentulotuesta kokonaisuudessaan uudistetaan. Uudistus tulee valiokunnan näkemyksen mukaan tehdä niin, että siinä vahvistetaan toimeentulotuen luonnetta osana ihmisen sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuutta ja sen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena (StVM 54/2014 vp). 

Toimeentulotuen perusosan toimeenpanon siirtyessä vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi joitakin nykyisellään täydentävään toimeentulotukeen kuuluvia menoeriä siirretään osaksi muita perusosaan kuuluvia menoja. Nykyisestä täydentävästä toimeentulotuesta siirtyvät menoerät ovat muun muassa muuttokulut ja takuuvuokra sekä lasten päivähoitomenot. Lisäksi perusmenoina otetaan huomioon eräitä muita menoja, joiden ei katsota sisältävän sellaista erityistä harkintaa ja henkilön tai perheen tarpeen arviointia, joka olisi jätettävä kunnan sosiaalitoimen tehtäväksi. Valiokunta katsoo, että lain kokonaisuudistuksen yhteydessä perusosaan määriteltyjen menojen tarkoituksenmukaisuutta tulisi huolellisesti arvioida ja samalla tarkastella sen tason riittävyyttä. 

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan kuluvalla hallituskaudella toteutetaan perustulokokeilu. Valiokunta toteaa, että kokeilun avulla on mahdollista saada kokemuksia ensisijaisen ja viimesijaisen sosiaaliturvan yhteen nivomisesta ja yhtenäisen turvan toimivuudesta sekä sen kannustavuudesta työn vastaanottamiseen. 

Toimeenpanon voimavarat

Toimeentulotuen asiakkuuksien määrän oletetaan ensi vuonna kunnissa kasvavan ensisijaisten etuuksien tason laskiessa negatiivisen kansaneläkeindeksin vuoksi. Tätä paljon merkittävämmin asiakasmäärää tulee kasvattamaan toimeentulotuen myöntämisen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Siirron johdosta tuen alikäytön oletetaan huomattavasti vähentyvän ja tuovan tuen piiriin noin 28 000 uutta kotitaloutta (ks. HE 358/2015 vp). Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä vielä, että toimeentulotuen myöntämiseen liittyvien tehtävien siirto Kelaan ei saa merkitä toimeentulotukihakemusten ruuhkaantumista ja siten tukeen oikeutetun aseman heikentymistä viivytysten johdosta. Kun siirrossa on turvattava toimeentulotuen maksatuksen jatkuminen saumattomasti, tulee Kansaneläkelaitoksessa olla riittävä määrä henkilöstöä asiakkaiden neuvontaan, ohjaukseen ja hakemusten käsittelyyn.