Yleisperustelut
Yleistä
Isyysrahaa maksettiin äitiys- ja vanhempainrahakauden
aikana 73 prosentille isistä vuonna 2011. Isäkuukautta
käytti viime vuonna lähes 27 prosenttia isistä.
Edelleenkään valtaosa isistä ei käytä heille
laissa säädettyä mahdollisuutta vanhempainvapaaseen
ja isäkuukauteen. Vanhempainrahaa, jota voidaan maksaa
joko isälle tai äidille, sai vain 3,3 prosenttia
isistä, kun isäkuukautta ei lasketa mukaan.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa
todetaan, että perhevapaajärjestelmällä edistetään
lapsen hyvinvointia ja tuetaan molempien vanhempien mahdollisuuksia
osallistua lapsen hoitoon ja työelämään.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä isille
merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja
mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona vanhempainpäivärahan
turvin nykyistä pitempään.
Hallituksen esityksen tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään
vanhempainvapaata. Ainoastaan isille tarkoitettu 54 arkipäivän
isyysrahakausi korvaa nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden.
Vanhempainrahakauden (158 arkipäivää)
vanhemmat voivat edelleen jakaa sopimallaan tavalla. Isyysrahaa
voi jatkossakin saada enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti,
kun äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Koska
isän täysimittainen vapaa ei enää edellytä 12
vanhempainrahapäivän säästämistä isälle,
on vanhempien käytettävissä oleva vapaa
käytännössä kaksi viikkoa nykyistä pitempi.
Isyysrahakauden käyttöä joustavoittaa
se, että vapaan voi pitää siihen mennessä,
kun lapsi täyttää kaksi vuotta, vaikka
lapsi olisi välillä päivähoidossa tai
jompikumpi vanhempi hoitaisi lasta hoitovapaalla.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että esityksellä parannetaan
isien oikeutta itsenäiseen isyysvapaaseen. Perhevapaiden
jakaminen nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken edistää tasa-arvoa
ja helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Vain isille tarkoitettujen perhevapaiden lisääminen
kannustaa isiä pitämään pidempiä itsenäisiä vapaita
ja helpottaa perhevapaiden jakamista vanhempien kesken. Jakamista
helpottaa myös se, että oikeus päivähoitopaikkaan
säilyy isyysrahakauden ajan samoin kuin mahdollisuus siirtää isyysrahakautta vanhempainrahakauden
jälkeiseen aikaan. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
muutoksin.
Isyysrahakauden rajoitus lapsen kuoleman vuoksi
Voimassa olevan sairausvakuutuslain 9 luvun 14 §:n
mukaan äitiys- ja isyysrahaa maksetaan äitiys-
tai isyysrahakauden loppuun, jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiys-
tai isyysrahakauden aikana. Lakiehdotuksen mukaan isyysrahaa maksetaan
jatkossa 12 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän
jälkeen, enintään kuitenkin isyysrahakauden
tai sen jakson loppuun asti. Ehdotettua isyysrahan maksamisen muutosta
ei ole esityksessä perusteltu.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
korosti lausunnossaan äidin ja isän yhdenvertaista
kohtelua lapsen kuollessa ja piti tärkeänä,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta vielä selvittää,
voitaisiinko ehdotetusta rajoituksesta luopua. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
katsoo, ettei nykyistä oikeutta isyysrahaan lapsen kuoleman
jälkeiseltä ajalta ole syytä heikentää.
Valiokunta ehdottaa 14 §:n 1 kohdan muuttamista
siten, että isyysrahaa maksetaan 18 arkipäivän
ajalta lapsen kuolinpäivän jälkeen enintään
kuitenkin isyysrahakauden tai sen jakson loppuun asti.
Isyysrahakausi
Sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n
ehdotetun muutoksen tarkoituksena on, että uuden lapsen syntyminen
ei enää jatkossa lakkauta isällä edellisen
lapsen perusteella olevaa oikeutta isyysrahaan. Isyysrahaa maksetaan
ehdotuksen mukaan uuden lapsen syntymään perustuvalla äitiys-
ja vanhempainrahakaudella yhteensä enintään
42 arkipäivältä siten, että enintään
24 arkipäivää voi perustua aikaisemman
lapsen syntymään. Valiokunta ehdottaa pykälän
2 momentin teknistä täsmentämistä siten,
että säännöksessä otetaan
huomioon uuden lapsen syntymään perustuvan äitiysrahakauden
alkaminen jo ennen lapsen syntymää.
Perhevapaalainsäädännön
uudistaminen
Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella pyritään
parantamaan adoptio-, monikko- ja sijaisperheiden yhdenvertaisuutta
muiden perheiden kanssa. Esityksen valiokuntakäsittelyssä on
lisäksi tullut esiin tarve ottaa huomioon
muun muassa etäisien ja yksinhuoltajien erityistarpeet perhevapaita
kehitettäessä. Valiokunta pitää työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä perhevapaalainsäädännön
uudistamista siten, että erilaisten perheiden tarpeet otetaan
nykyistä paremmin huomioon.
Aloitteet
Valiokunta on hyväksynyt lakiehdotukset hallituksen
esityksen pohjalta. Valiokunnan kannasta seuraa, että aloitteet
on hylättävä.