Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia (1326/2010) siten, että terveystarkastusten toteuttamisajankohdista neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa ei säädetä enää laissa vaan valtioneuvoston asetuksessa. Lainmuutoksen hyväksymisen jälkeen annettavalla valtioneuvoston asetuksella säädettävien terveystarkastusten määrien on tarkoitus vastata neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastusten osalta voimassa olevaa sääntelyä, mutta sisällöllisesti terveystarkastuksia uudistetaan. Esityksen mukaan oppivelvollisuusikäisten opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy jatkossa Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastus hyvinvointialueen järjestämänä sinä vuonna, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Kaikkien yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden terveystarkastus muutetaan tarpeen mukaan tehtäväksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sähköisestä terveyskyselystä, jota käytetään opiskeluterveydenhuollossa ja hyödynnetään laadittaessa ennakkoterveystarkastuksessa ehdotusta arvioksi palveluskelpoisuudesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tarvittavilta osin myös asevelvollisuuslakia (1438/2007), lakia naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta (285/2022), lakia henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa (332/2019) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakia (1287/2013). 

Esityksen tavoitteena on keventää palvelujen sisältöjä koskevaa yksityiskohtaista sääntelyä. Neuvolan, kouluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluja koskevien muutosten tavoitteena on selkeyttää palveluja koskevaa säädöspohjaa sekä antaa hyvinvointialueille järjestämisen vapautta muun muassa terveysneuvonnan sisältöihin ja toteuttamistapoihin. Lisäksi tavoitteena on parantaa kutsuntoihin liittyvien terveystarkastusten laatua, kattavuutta ja saavutettavuutta sekä lisätä nuorten yhdenvertaisuutta yhdistämällä kutsuntoihin liittyvät ennakkoterveystarkastukset toisen asteen opiskelijoiden terveystarkastuksiin. Sähköisen terveyskyselyn avulla parannetaan terveystarkastusten tarpeenmukaisuutta opiskeluterveydenhuollossa. 

Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 39/2025 vp) mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta esittää kuitenkin lausunnossaan joidenkin esitykseen sisältyvien säännösehdotusten täsmentämistä. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa esityksen hyväksymistä jäljempänä ehdotetuin tarkennuksin. Esitystä on kannatettu monilta osin myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Puolustusvaliokunta on arvioinut esitystä kutsuntojen ennakkoterveystarkastusta koskevilta osin ja pitää esitystä hyvänä ja tarpeellisena sekä katsoo sen parantavan kutsuntoihin liittyvien terveystarkastusten laatua, kattavuutta ja saatavuutta sekä lisäävän nuorten yhdenvertaisuutta. 

Terveystarkastukset

Valiokunta pitää neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa tehtävien terveystarkastusten uudistamiseksi ehdotettuja muutoksia perusteltuina palvelujen järjestämisen joustavuuden sekä palvelujen tarpeenmukaisen kohdentamisen kannalta. Valiokunta toteaa, että valtioneuvoston asetuksilla voidaan ajankohtaisesti ja joustavammin ohjata jatkossa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä toiminnan kehittyessä tuotettavien palvelujen sisältöä ja toteuttamistapaa sekä säätää terveystarkastusten määräajoista. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kannatettiin sääntelyn siirtämistä asetustasolle. Toisaalta osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista toi kuitenkin esiin huolen siitä, että sääntelyn siirtämisellä asetukseen pyritään mahdollisesti helpottamaan hyvinvointialueiden velvoitteiden väljentämistä myöhemmässä vaiheessa asetusta muuttamalla. Valiokunta korostaa, että jos tarkastuksia koskevaan asetustasoiseen sääntelyyn tehdään tulevaisuudessa muutoksia, niiden vaikutukset on arvioitava säädösvalmistelussa edellytettävällä tavalla ja perustuslain säännökset huomioon ottaen.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolain 15 a §:n 3 momenttia muutettavaksi siten, että laajaan terveystarkastukseen on oikeus sisällyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella koulun opettajan tai luokanvalvojan arvio oppilaan oppimisesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista koulussa. Säännöksessä oppilaalla tarkoitetaan perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, joten säännöstä sovelletaan kouluterveydenhuollossa. Esityksen mukaan opettajan arvio koskee oppilaan koulunkäyntiin liittyviä opetustoimen tietoja. Opettajan arvio ei ole kuitenkaan pakollinen osa terveystarkastuksen sisältöä, vaan se voidaan sisällyttää terveystarkastukseen.  

Perustuslakivaliokunnan (PeVL 39/2025 vp) mielestä lapsen näkemyksen huomioimatta jättäminen 1. lakiehdotuksen 15 a §:n 3 momentissa ei ole valtiosääntöisesti täysin ongelmatonta. Valiokunnan lausunnon mukaan säännöksestä on syytä ilmetä, että lapsen suostumukselle tulisi antaa merkitystä silloin, kun lapsi kykenee ikänsä ja kehitystasonsa puolesta päättämään asiasta. Lausunnon mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä täsmentää ehdotettua sääntelyä.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen 15 a §:n 3 momenttiin lisättäväksi säännöksen siitä, että jos oppilas ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee itse päättämään suostumuksen antamisesta siihen, että terveystarkastukseen sisällytetään koulun opettajan tai luokanvalvojan arvio, tulee asiaan saada huoltajan suostumuksen sijasta oppilaan suostumus. Valiokunta toteaa, ettei ehdotetulla 15 a §:n 3 momentin sääntelyllä ole vaikutuksia potilaan itsemääräämisoikeuteen terveydenhuollossa. Alaikäisen potilaan asemasta ja itsemääräämisoikeudesta säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 7 §:ssä. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain 18 §:ssä säädetään opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asemasta opiskeluhuollossa, johon myös kouluterveydenhuollon palvelut kuuluvat. 

Edellä todetun lisäksi valiokunta ehdottaa jäljempänä säännöskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla joitakin täsmennyksiä ja teknisiä tarkennuksia 1. lakiehdotuksen 15, 15 a ja 16 §:ään. 

Ennakkoterveystarkastukset

Voimassa olevan asevelvollisuuslain mukaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin tulee järjestää asevelvollisten ennakkoterveystarkastus terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa sekä tarpeellinen määrä lääkäreitä kutsuntaan. Esityksessä ehdotetaan, että palveluskelpoisuuden arviointiin liittyvä ennakkoterveystarkastus tehdään jatkossa pääsääntöisesti osana toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoa 18-vuotiaiden ja sitä nuorempien terveystarkastuksessa (terveydenhuoltolaki 17 §:n 2 momentti). Opiskeluterveydenhuollossa tehtävään lääkärin tarkastukseen sisällytetään arvio palveluskelpoisuudesta lähtökohtaisesti koko ikäluokalle, mutta naisten osalta palveluskelpoisuuden arviointi perustuu vapaaehtoisuuteen.  

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että uudistuksen myötä terveydenhuollon resurssien käyttö tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä, tarkastusten kattavuus ja laatu todennäköisesti paranevat ja lisäksi tarkastusten kohdentuminen koko ikäluokkaan vahvistaa sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta. Ehdotusta kannatettiin laajasti myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa.  

Voimassa olevan terveydenhuoltolain 15 a §:n perusteella hyvinvointialueet vastaavat alueellaan sijaitsevien toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä heidän kotikunnastaan riippumatta. Esityksen mukaan myös ennakkoterveystarkastuksen järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueelle, joka vastaa opiskelijan opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Puolustusvaliokunnan lausunnossa (PuVL 12/2025 vp) ehdotetaan, että 1. lakiehdotuksen 17 §:n 2 momenttiin tulee lisätä sanat ”alueellaan opiskelevalle”, jotta hyvinvointialueiden keskinäinen vastuunjako ennakkoterveystarkastusten osalta ei jää epäselväksi (alueellaan opiskelevalle opiskelijalle). Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuitenkin toteaa, että hyvinvointialueiden vastuunjako opiskeluterveydenhuollon palvelujen osalta ilmenee jo voimassa olevasta terveydenhuoltolain 15 a §:n 2 momentista, minkä vuoksi valiokunta ei ehdota muutoksia 1. lakiehdotuksen 17 §:n 2 momenttiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa kuitenkin jäljempänä säännöskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla teknistä tarkennusta 1. lakiehdotuksen 15 a §:n 2 momenttiin hyvinvointialueiden vastuunjakoon liittyen. 

Puolustusvaliokunta katsoo lausunnossaan, että terveystarkastuksissa olisi tarkoituksenmukaista tehdä palveluskelpoisuuden arviointi kaikille naisille, jotta voidaan edistää tavoitetta vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrän lisäämiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että myös naisten osalta arvio palveluskelpoisuudesta voidaan kirjata potilaskertomukseen opiskeluterveydenhuollossa järjestettävässä terveystarkastuksessa, mutta koska asepalvelukseen hakeutuminen on naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisesti naisille vapaaehtoista, myös palveluskelpoisuuden arvioinnin tulee perustua naisten osalta suostumukseen.  

Asevelvollisuuslain mukaan Pääesikunta antaa tarkemmat määräykset palveluskelpoisuuden määrittämisen lääketieteellisistä perusteista, mitä valiokunta pitää palveluskelpoisuuden ja palvelusturvallisuuden varmistamiseksi tärkeänä jatkossakin. Valiokunta yhtyy myös puolustusvaliokunnan lausunnossa todettuun siitä, että laadukas ennakkoterveystarkastus edellyttää täydennyskoulutusta ja ohjeistusta terveydenhoitajille ja lääkäreille. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koska kutsunnanalaisen terveydentilassa voi tapahtua ennakkoterveystarkastuksen jälkeen muutoksia, on kutsuntatilaisuudessa huomioitava kutsunnanalaisten terveydentilan mahdolliset muutokset, joten lääkärien ja muiden tarvittavien terveydenhuollon ammattilaisten paikallaolo kutsuntatilaisuuksissa on myös jatkossa tarpeen. 

Sähköinen terveyskysely

Esityksessä ehdotetaan, että toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa otetaan käyttöön sähköinen terveyskysely (terveydenhuoltolaki 70 a §), jonka tietojen perusteella oppivelvollisuusikäisten opiskelijoiden määräaikaiset terveystarkastukset ajoitetaan tehtäväksi ensimmäisenä opiskeluvuonna tai vaihtoehtoisesti toisena opiskeluvuonna. Yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden terveystarkastukset toteutetaan sähköisen terveyskyselyn tietojen perusteella tarpeen mukaisesti. Sähköistä terveyskyselyä hyödynnetään lisäksi laadittaessa ennakkoterveystarkastuksessa ehdotusta arvioksi palveluskelpoisuudesta. Esityksen mukaan kukin hyvinvointialue on rekisterinpitäjä järjestämisvastuulleen kuuluvan toiminnan osalta eli terveyskyselyyn kirjattavat tiedot kuuluvat järjestämisvastuullisen hyvinvointialueen rekisterinpitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee sähköisen terveyskyselyn tietosisällön ja terveystarkastuksen tarvetta koskevat päättelysäännöt. Määrittely on tehtävä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.  

Valiokunta pitää sähköistä terveyskyselyä tarkoituksenmukaisena välineenä terveystarkastusten ajankohdan ja tarpeen arvioinnissa opiskeluterveydenhuollossa ja arvioi sen edistävän opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Valiokunta pitää hyvänä myös sitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee sähköisen terveyskyselyn tietosisällön ja terveystarkastuksen tarvetta koskevat päättelysäännöt sekä sitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii siitä, että kyselyn tekninen toteutus on maksutta hyvinvointialueiden käytettävissä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että sähköisen terveyskyselyn avulla tunnistetaan ne opiskelijat, jotka tarvitsevat opiskeluterveydenhuollon tai muun toimijan tukea heti opiskelujen ensimmäisenä vuonna. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että sähköisen terveyskyselyn käyttöönottaminen yhtenäistää terveystietojen keräämistä ja poistaa Puolustusvoimien tarpeen lähettää kutsunnanalaisille postitse kyselyä terveydentilan selvittämiseksi. Valiokunta painottaa kuitenkin sitä, että sähköisen terveyskyselyn toimeenpanossa on tärkeää pyrkiä varmistamaan eri keinoin se, että opiskelijat vastaavat sähköiseen terveyskyselyyn. Valiokunta pitää tärkeänä myös seurata ja arvioida sähköisen terveyskyselyn vaikuttavuutta. Puolustusvaliokunnan lausuntoon yhtyen sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että sähköisen terveyskyselyn toteuttamisessa ja jatkokehittämisessä tulee huomioida hyvinvointialueiden erilaiset terveyskertomusjärjestelmät ja niihin mahdollisesti tarvittavat integraatiot sekä Puolustusvoimien järjestelmät. Sähköisen terveyskyselyn käyttöönotto edellyttää myös henkilöstön koulutusta ja ohjeistamista hyvinvointialueilla.  

Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 39/2025 vp) perusteella muutoksia 1. lakiehdotuksen 70 a §:ään. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan terveyskyselyyn annettavat vastaukset voivat sisältää arkaluonteisia henkilötietoja, joiden käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään, ja sääntelyn on oltava tietosuoja-asetuksen sallimissa puitteissa yksityiskohtaista ja kattavaa. Perustuslakivaliokunta toteaa, että ehdotetussa 70 a  §:ssä ei ole asetettu kyselyn tietosisällölle mitään rajoja tai sitä ei ole rajoitettu välttämättömään. Perustuslakivaliokunnan mielestä tällainen kyselyssä kerättävien tietojen rajoittaminen välttämättömään on valtiosääntöisistä syistä tarpeen. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella 1. lakiehdotuksen 70 a §:n 3 momenttiin lisättäväksi säännöksen siitä, että sähköisen terveyskyselyn tietosisältö on rajoitettava vain välttämättömiin tietoihin terveystarkastuksen tarpeen ja ajankohdan arvioimiseksi sekä terveystarkastuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.  

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ehdotetun 70 a §:n säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 87) todetaan, että säännöksessä tarkoitettu sähköinen terveyskysely ja siihen liittyvä automatisoitu prosessi tulee toteuttaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittamalla tavalla ihmiskontrolloidusti. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksesta ei ilmene säännöstasolla, että kyse ei olisi automatisoiduista päätöksistä, vaan pohjatiedosta terveydenhuollon ammattihenkilön arviointia varten, ja toteaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä harkita sääntelyn täsmentämistä tältä osin.  

Esityksen perustelujen mukaan sähköisessä terveyskyselyssä on kyse EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklassa tarkoitetusta profiloinnista, jossa ei kuitenkaan tapahdu asetuksen 22 artiklan tarkoittamaa automaattista päätöksentekoa. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan mukaan profilointi on henkilötietojen automaattista käsittelyä henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioimiseksi ja erityisesti henkilöiden analysoimiseksi tai heitä koskevien ennusteiden tekemiseksi. Tietosuoja-asetuksen 22 artiklan mukaan rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja jolla on häntä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi.  

Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan tietosuoja-asetuksen 22 artiklan tarkoittamia merkittäviä oikeusvaikutuksia arvioitaessa tulee terveydenhuollon palveluissa ottaa huomioon terveydenhuollon palvelujen ominaispiirteet ja niihin liittyvä tarveperiaate. Ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluvat terveystarkastukset tulee voida kohdentaa vaikuttavasti tutkimustiedon perusteella niille ryhmille, joille se on tarkoituksenmukaista. Nyt ehdotettava sääntely antaa pohjatietoa esimerkiksi siitä, ketkä kuuluvat mahdollisesti sellaiseen riskiryhmään, että heidän terveystarkastuksensa on tarpeen järjestää mahdollisimman pian. Terveystarkastusten kaltainen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tai sen vaikuttavampi kohdentaminen esimerkiksi riskiryhmille ei vaikuta yksilön oikeuksiin saada terveyspalveluja yksilöllisen tarpeen perusteella. Oikeusvaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa tulee huomioida myös potilaan itsemääräämisoikeus ja se, että julkisen terveydenhuollon palvelut ja niiden hyödyntäminen ovat lähtökohtaisesti kaikille vapaaehtoisia, eikä palveluihin osallistuminen tai osallistumatta jättäminen lähtökohtaisesti vaikuta yksilön oikeuksiin saada palveluja jatkossa. 

Saadun selvityksen mukaan ehdotetulla 70 a §:n sääntelyllä ei luoda oikeusperustaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittamille automaattisille yksittäispäätöksille, vaan kyseisessä automaattisessa prosessissa säilyy ihmiskontrolli etenkin tilanteissa, joissa tehdään varsinaisia yksilöä koskevia ratkaisuja. Esimerkiksi ratkaisun terveystarkastukseen kutsumisesta tekee aina terveydenhuollon ammattihenkilö. Sähköinen terveyskysely tuottaa pohjatietoa terveystarkastuksen kohdentamisen ja ajankohdan määrittelemiseksi ammattihenkilön arvioinnin tueksi, mutta ei aiheuta merkittäviä oikeusvaikutuksia yksilölle eikä vaikuta yksilön oikeuksiin saada terveydenhuollon palveluja tai hakeutua esimerkiksi hoidon tarpeen arviointiin.  

Saadun selvityksen mukaan kansallisella lainsäädännöllä ei voida etukäteen sulkea pois esimerkiksi tietosuoja-asetuksen 22 artiklan soveltumista. Tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa tarkoitettujen automatisoitujen yksittäispäätösten syntyminen on arvioitava viimekädessä tapauskohtaisesti ja arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa kunkin tilanteen erityisolosuhteet, menettelytavat ja tekninen toteutus. Jotta sähköisen terveyskyselyn luonne kuitenkin ilmenee perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetulla tavalla selkeämmin säännöstasolla, sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen 70 a §:n 2 momentin tarkentamista siten, että sähköisellä terveyskyselyllä tarkoitetaan sähköisessä muodossa toteutettavaa terveyskyselyä, jolla tuotetaan tietoa terveydenhuollon ammattihenkilölle terveystarkastuksen tarpeen ja ajankohdan arvioinnin tueksi. 

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sen saaman selvityksen mukaan sähköiseen terveyskyselyyn liittyvä sääntely ei välttämättä muutoinkaan ole tietosuoja-asetuksen näkökulmasta täysin selkeää henkilötietojen käsittelyyn liittyvien toimivalta- ja vastuukysymysten kannalta. Perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä vielä varmistua sääntelyn yhteensopivuudesta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. 

Ehdotetussa terveydenhuoltolain 70 a §:n 5 momentissa säädetään rekisterinpitäjästä viittaamalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023, asiakastietolaki) 13 §:ään. Esityksen perustelujen mukaan kukin hyvinvointialue on rekisterinpitäjä järjestämisvastuulleen kuuluvan toiminnan osalta. Vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee terveyskyselyn päättelysäännöt ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Puolustusvoimat määrittelevät yhteistyössä terveyskyselyn tietosisällön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tai Puolustusvoimat eivät ole terveyskyselyn rekisterinpitäjiä. 

Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ei ole pidettävä sähköisen terveyskyselyn osalta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittamana yhteisrekisterinpitäjänä, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rooli rajoittuu tässä yhteydessä vain terveyskyselyn tietosisältöjen ja päättelysääntöjen määrittelyyn asiantuntijaorganisaationa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei toteuta kyseistä lakisääteistä tehtäväänsä omia tarkoituksiaan varten, vaan hyvinvointialueiden lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rooli vastaa näin ollen terveyskyselyn yhteydessä roolia, joka sillä on esimerkiksi asiakastietolain 20 §:ssä tarkoitetussa asiakasasiakirjojen rakenteiden määrittelyssä. Terveyskyselyn tietosisältö tai päättelysäännöt eivät itsessään ole henkilötietoja eivätkä sisällä niitä, eikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ole myöskään mahdollisuutta päästä käsittelemään henkilötietoja. Terveystarkastuksen järjestämisestä vastuullisena tahona hyvinvointialue vastaa terveyskyselyn käytöstä ja siitä, että terveyskyselyä käytetään potilastietojen käsittelyä koskevien, asiakastietolaissa säädettyjen edellytysten mukaisesti. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen roolin tarkentamista 1. lakiehdotuksen 70 a §:n 3 momenttiin siten, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii sähköisen terveyskyselyn tietosisällön ja terveystarkastuksen tarvetta koskevien päättelysääntöjen määrittelyssä hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin lukuun. Tarkennus selkeyttää hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin roolia rekisterinpitäjinä, joiden lukuun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelijänä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuu rajautuu tietosuoja-asetuksen ja ehdotetun sääntelyn mukaisesti ja koskee ainoastaan tietosisällön ja päättelysääntöjen määrittelyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteisen tehtävän täsmentämiseksi valiokunta ehdottaa lisäksi, että 1. lakiehdotuksen 70 a §:n 3 momenttiin lisätään säännös siitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on julkaistava sähköisen terveyskyselyn tietosisällöt ja päättelysäännöt.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa mainittua 1. lakiehdotuksen 70 a §:n 3 momentin säännöstä muutettavaksi myös siten, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on kuultava Puolustusvoimia tietosisällön määrittelyssä yhteistyövelvoitteen sijaan, mikä tarkentaa sitä, ettei Puolustusvoimilla ole roolia henkilötietojen käsittelijänä. Lisäksi ehdotetaan tarkennettavaksi sitä, että velvoite kuulla Puolustusvoimia koskee ainoastaan tietosisällön määrittelyä eikä päättelysääntöjen määrittelyä. 

Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä on tarkoitus vahvistaa valtion taloutta 2,55 miljoonalla eurolla vuonna 2026. Vuodesta 2027 alkaen esitys vahvistaa valtion taloutta yhteensä 9,42 miljoonaa euroa.  

Esityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusta lisätään sähköisen terveyskyselyn kustannusten kattamiseksi 0,6 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Hyvinvointialueiden yleiskatteisesta valtionrahoituksesta puolestaan vähennetään esityksen mukaan 2,55 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 10,02 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Hyvinvointialueiden kustannussäästöt syntyvät koulu- ja opiskeluympäristön terveyden ja turvallisuuden tarkastamisen välin muuttamisesta kolmesta vuodesta neljään vuoteen (0,22 miljoonaa euroa) sekä toisen asteen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten uudistamisesta (mm. yli 18-vuotiaana opintonsa aloittavien toisen asteen opiskelijoiden määräaikainen terveystarkastus muutetaan tarpeen mukaan tehtäväksi) ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten ja kutsuntojen ennakkoterveystarkastusten yhteensovittamisesta (9,8 miljoonaa euroa). Hyvinvointialueiden rahoituksen vähennys on kuitenkin tosiasiassa edellä todettua pienempi, sillä hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen siirtyy vuodesta 2027 alkaen Puolustusvoimien toimintamenoista valtion talouden kannalta kustannusneutraali pysyvä määräraha. Määrärahasiirron on arvioitu hallituksen esityksen mukaan olevan 4,99 miljoonaa euroa, mutta sitä tarkistetaan jäljempänä kerrotulla tavalla vuoden 2027 talousarvioehdotuksen yhteydessä. 

Edellä todettu arvio opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten uudistamiseen ja ennakkoterveystarkastuksiin liittyvästä kustannussäästöstä (9,8 miljoonaa euroa) perustuu esityksen mukaan laskennalliseen mallinnukseen nykytilan ja esityksen mukaisista kustannuksista. Esityksen mukaan nykytilan kustannusten on arvioitu olevan noin 21,1 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan laskevan noin 11,3 miljoonaan euroon. Laskelmassa on arvioitu, että kutsuntojen ennakkoterveystarkastusten kokonaiskustannukset ovat nykyisin noin 3,1 miljoonaa euroa, kun kutsunnanalaisten henkilöiden ennakkoterveystarkastuksen on arvioitu edellyttävän terveydenhoitajan työpanosta 45 minuuttia ja lääkärin työpanosta 30 minuuttia. Ennakkoterveystarkastusten kustannuksista hyvinvointialueet ovat voineet laskuttaa Puolustusvoimien osuuden jäljempänä todetulla tavalla Puolustusvoimien ja hyvinvointialueen tekemän sopimuksen mukaisesti.  

Edellä todetusti opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten kustannusten arvioidaan olevan esityksen mukaan jatkossa 11,3 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu oletukseen, että sähköiseen terveyskyselyyn liittyvä hallinnollinen työ edellyttää viisi minuuttia terveydenhoitajan työaikaa opiskelijaa kohden. Kaikista opiskelijoista 30 prosentin oletetaan tarvitsevan 75 minuutin laajennetun terveydenhoitajan tarkastuksen ensimmäisenä opiskeluvuonnaan ja 10 prosentin vielä 20 minuutin lisäkäynnin lääkärillä. Ensimmäisenä vuonna laajennetun terveystarkastuksen käyneiden oppivelvollisuusikäisten oletetaan käyvän toisena opiskeluvuonnaan 45 minuutin tarkastuksessa terveydenhoitajalla ja muiden oppivelvollisuusikäisten 75 minuutin laajennetussa terveydenhoitajan tarkastuksessa. Lisäksi laskelman mukaan kaikki oppivelvollisuusikäiset käyvät toisena opiskeluvuonnaan 30 minuutin laajennetussa lääkärintarkastuksessa, johon sisältyy myös palveluskelpoisuuden arviointi.  

Voimassa olevan terveydenhuoltolain perusteella (72 §:n 1 momentti) Puolustusvoimien on suoritettava hyvinvointialueille korvaus ennakkoterveystarkastusten kustannuksista sekä kutsuntoihin annetun lääkärityövoiman kustannuksista. Korvaus on 50 prosenttia Puolustusvoimien ja hyvinvointialueen tekemän sopimuksen mukaisista kustannuksista. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakevat naiset eivät osallistu kutsuntoihin, vaan heille järjestetään erillinen valintatilaisuus (laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 3 §). Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeva nainen hakeutuu itse lääkärintarkastukseen, jonka aiheuttamista kustannuksista hän voi hakea korvausta Puolustusvoimilta. 

Esityksen mukaan edellä todetusta erillisestä Puolustusvoimien hyvinvointialueelle maksamasta korvauksesta luovutaan ja jatkossa kutsunnanalaisten miesten ja vapaaehtoisten naisten ennakkoterveystarkastukset sekä kutsuntoihin annettavan lääkärityövoiman kustannukset rahoitetaan osana hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta. Puolustusvoimilta hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtyvän pysyvän määrärahan tarkoitus on kompensoida hyvinvointialueita toimintatulojen menetyksestä, joka aiheutuu Puolustusvoimien korvausvelvollisuuden poistumisesta. Puolustusvoimien toimintamenoista siirtyvän määrärahan laskennallisen määrän on arvioitu olevan 4,99 miljoonaa euroa, josta saadun selvityksen mukaan kutsuntoihin annettavan lääkärityövoiman kustannusten on arvioitu olevan noin 1,5 miljoonaa euroa. Arvio on laskettu esityksen mukaan kutsunnanalaisten miesten vuoden 2024 ikäluokan koon, vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuonna 2024 hakeutuneiden naisten lukumäärään sekä Puolustusvoimien ja hyvinvointialueiden välisen kustannustenjakosopimuksen hintojen perusteella. Esityksen mukaan taloudelliset vaikutukset täsmentyvät vuosien 2024—2025 toteuman perusteella ja tämän myötä arvio hyvinvointialueille Puolustusvoimilta siirtyvän määrärahan suuruudesta tulee todennäköisesti tarkentumaan alaspäin, sillä laskennalliseen kustannusarvioon (4,99 miljoonaa euroa) liittyy epävarmuuksia. Puolustusministeriö tulee esittämään määrärahan siirtoon liittyvät ehdotukset vuosien 2027—2030 kehysehdotuksen ja vuoden 2027 talousarvioehdotuksen yhteydessä.  

Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan Puolustusvoimien ilmoittama vuonna 2024 kirjanpitoon kirjautunut toteuma Puolustusvoimien korvauksesta koskien ennakkoterveystarkastuksia ja kutsuntojen lääkärityövoimaa on noin 2,9 miljoonaa euroa. Ero toteuman ja edellä todetun laskennallisen arvion (4,99 miljoonaa euroa) välillä voi johtua selvityksen mukaan esimerkiksi siitä, että koko kutsunnanalaisten ikäluokka ei osallistu ennakkoterveystarkastukseen. Osa ennakkoterveystarkastuksista on lisäksi jo nykyisin järjestetty opiskeluterveydenhuollossa. Selvityksen mukaan toteumaa tarkastellaan vielä yksityiskohtaisemmin, ja hyvinvointialueille tullaan siirtämään Puolustusvoimien toimintamenoista määräraha, joka vastaa todellista Puolustusvoimien maksaman korvauksen toteumaa ja kompensoi siten hyvinvointialueille toimintatulojen menetyksen, joka aiheutuu Puolustusvoimien korvausvelvollisuuden poistumisesta. 

Puolustusvaliokunta toteaa, että jatkossa ennakkotarkastus koskee koko ikäluokkaa, mutta Puolustusvoimilta hyvinvointialueille siirtyvä määräraha perustuu vuoden 2024 tarkastettujen miesten ja vapaaehtoisten naisten lukumääriin. Puolustusvaliokunnan saaman selvityksen mukaan määräraha ei huomioi laajentunutta velvoitetta.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille huoli siitä, että esityksessä arvioidut kustannussäästöt hyvinvointialueille vaikuttavat ylimitoitetuilta. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista arvioi olevan epärealistista, että sähköisen terveyskyselyn läpikäyntiin riittäisi viisi minuuttia oppilasta kohden ja että terveydenhoitajan huolen perusteella lääkärille ohjatun opiskelijan tarkastukseen riittäisi 20 minuuttia. Tuotiin myös esille, että opiskeluterveydenhuollon tarkastukseen ja siihen sisältyvän ennakkoterveystarkastukseen tulisi olla käytettävissä lääkäriresurssin osalta 45 minuuttia eikä 30 minuuttia, jotta palveluskelpoisuuden arviointi voidaan suorittaa huolellisesti.  

Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan toisen asteen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten uudistamisella ja kutsuntojen ennakkoterveystarkastusten yhteensovittamisella poistetaan päällekkäiset lääkärin terveystarkastukset. Hyvinvointialueiden velvoitteiden muuttumista koskevissa laskelmissa on huomioitu se, että palveluskelpoisuuden arviointi ehditään suorittamaan yhdistetyssä terveystarkastuksessa, koska opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukseen ja ennakkotarkastukseen liittyvät asiat risteävät keskenään merkittävästi. Koska opiskeluterveydenhuoltoon yhdistetty palveluskelpoisuuden arviointi on jatkossakin naisille vapaaehtoinen, on vaikea ennakoida naisten halukkuutta sisällyttää sitä omaan terveystarkastukseensa. On kuitenkin oletettavaa, että naisten palveluskelpoisuuden arviointi opiskeluterveydenhuollon yhteydessä voidaan toteuttaa laskennalliseen arvioon perustuvassa 30 minuutin lääkärin terveystarkastuksessa. Opiskeluterveydenhuollon laskennallisessa arviossa on myös huomioitu se, että terveydenhoitajan toteuttama terveystarkastus kattaa arvion muodostamiseksi riittävän pohjatiedon lääkärille. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa puolustusvaliokunnan tavoin sitä, että kaikki muutoksesta aiheutuvat kustannukset on korvattava hyvinvointialueille täysimääräisesti hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisesti. Myös Puolustusvoimilta hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtyvän määrärahan oikeellisuutta vuosien 2024—2025 toteuman perusteella tulee tarkastella huolellisesti. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi jatkossa hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin riittävän rahoituksen turvaamiseksi.