Yleisperustelut
Suhdannepuskuri
Esityksen tavoitteena on vahvistaa työttömyysvakuutusrahaston
talouden kestävyyttä, suhdannepuskurin toimivuutta
sekä työttömyysvakuutusmaksujen vakautta
ja kohtuullista tasoa. Suhdannepuskurin tarkoitus on alun
alkaen ollut turvata työttömyysvakuutusrahaston
maksuvalmiutta eri suhdannetilanteissa ja vakauttaa työttömyysvakuutusmaksujen
heilahtelua. Työttömyysvakuutusmaksun pitäminen
kohtuullisella tasolla viimeiset kymmenen vuotta on ollut mahdollista
sen vuoksi, että taantuman alkaessa rahastolla on ollut
merkittävän kokoinen suhdannepuskuri. Suhdannepuskurin
sallittu enimmäiskoko on kuitenkin ollut liian pieni pitämään
maksut vakaina. Puskurin enimmäismäärän
täyttyminen on pakottanut alentamaan maksuja hyvässä suhdannetilanteessa.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota puskurin kokoon
ja sen kasvattamistarpeeseen maksujen ennakoitavuuden lisäämiseksi
(StVM 26/2007 vp). Nyt ehdotettu puskurin
enimmäiskoko vastaisi 5 prosentin työttömyydestä aiheutuvaa
vuotuista menoa, minkä toteutuneiden menojen valossa voidaan
arvioida pääsääntöisesti riittävän
siihen, ettei maksujen tasoa jouduta puskurin täyttymisen
vuoksi muuttamaan. Lisäksi on hyvä, että laki
mahdollistaisi myös enimmäismäärän
tilapäisen ylittymisen.
Valiokunta pitää suhdannepuskuria koskevien säännösten
muuttamista perusteltuna. Uusien säännösten
toimivuutta tarkoitetulla tavalla on syytä seurata. Toimivuuden
kannalta on edelleen olennaista, että puskuria voidaan
kasvattaa työttömyysasteen laskiessa ja purkaa
työttömyysasteen noustessa.
Valiokunta huomauttaa, ettei uusilla säännöksillä ole
vaikutusta työttömän työnhakijan
asemaan eikä työttömyyden perusteella
maksettaviin etuuksiin.
Työttömyysvakuutusmaksut
Lakiehdotuksen mukaan työttömyysvakuutusmaksun
määrästä säädettäisiin
pääsääntöisesti asetuksella.
Maksuprosentit säädettäisiin lailla, jos
palkansaajan ja työnantajan keskimääräisen maksun
yhteismäärä alittaa 1,50 prosenttia tai ylittää 3,30
prosenttia.
Työttömyysvakuutusmaksua on vakiintuneesti
pidetty valtiosääntöoikeudelliselta luonteeltaan
verona. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että lakiehdotus
jättää asetuksenantajalle sellaista harkintavaltaa,
ettei sääntely täytä perustuslain
81 §:n 1 momentin vaatimusta veron suuruuden perusteiden
säätämisestä lailla. Valiokunnan
mielestä on epätodennäköistä,
että sääntelyä voitaisiin muokata
sellaiseksi, että valtioneuvostolle jäävä harkintavalta olisi
luonteeltaan teknistä ja vähäistä.
Perustuslakivaliokunta toteaa, ettei lakiehdotusta voida käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä, ellei
lakiehdotuksen 18 §:n asetuksenantovaltuutta poisteta.
Lisäksi perustuslakivaliokunta on katsonut, ettei lakiehdotuksen
18 §:n 4 momentti, joka koskee valtion liikelaitosten
työttömyysvakuutusmaksun säätämistä,
myöskään täytä perustuslain
81 §:n 1 momentin vaatimuksia verolaista.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että asetuksenantovaltuudet
18 §:n 1 ja 4 momentista poistetaan ja työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentit
sisällytetään lain 18 §:ään.
Nyt säädettävät maksuprosentit
koskevat vain vuotta 2011. Seuraavien vuosien maksuprosentit säädetään
jatkossa kalenterivuosittain muuttamalla maksuja koskevia 18 §:n
säännöksiä.
Vuodelle 2011 säädettävät
maksut ovat palkansaajille 0,2 ja työnantajille keskimäärin
0,19 prosenttiyksikköä korkeampia kuin vuonna
2010 kerätyt maksut. Ehdotetulla maksulla työttömyysvakuutusrahasto
arvioi vuoden 2011 tuloksen olevan noin 80 miljoonaa tappiollisen.
Vuoden 2012 alussa suhdannepuskurissa olisi tällöin
varoja 130 miljoonaa euroa. Puskurin enimmäiskoko sen sijaan
olisi 1,3 mrd euroa, kun puskuria suurennetaan lakiehdotuksessa
tarkoitetulla tavalla. Jatkossakin työttömyysvakuutusrahasto
tekisi sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain ehdotuksen
seuraavan kalenterivuoden maksuprosenteista. Ehdotuksen pohjalta valmisteltava
hallituksen esitys työttömyysvakuutusmaksuista
annettaisiin eduskunnalle käsiteltäväksi
syysistuntokauden aikana.
Yksityiskohtaiset perustelut
18 §. Työttömyysvakuutusmaksujen määrä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin
vuonna 2011 sovellettavasta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun
ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun
määrästä. Vuoteen 2010 verrattuna
palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,4 prosentista
0,6 prosenttiin ja työnantajan keskimääräinen
työttömyysvakuutusmaksu vastaavasti 2,13 prosentista
2,32 prosenttiin. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu
olisi 0,8 prosenttia palkkasumman 1 879 500 euroon
asti ja sen ylittävältä osalta 3,20 prosenttia.
Koska työttömyysvakuutusmaksusta säädettäisiin
vuosittain lailla, muutetaan laissa olevia palkkasummarajoja palkkakertoimen
muutosta vastaavasti lailla vuosittain. Nykyisin asiasta on säädetty lain
26 c §:ssä. Palkkasummaa tarkistettaessa perustana
käytetään 1,5 miljoonan euron palkkasummaa,
joka vastaa palkkakertoimen arvoa yksi (1,000) vuonna 2004.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi yrityksen osaomistajan
palkansaajamaksusta ja yrityksen osaomistajasta maksettavasta työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta.
Aiemmin maksusta on säädetty asetuksella, mutta
koska varsinaisesta työttömyysvakuutusmaksusta
säädetään lailla, on tarkoituksenmukaisinta
säätää työttömyysvakuutusmaksuista kaikilta
osin lailla. Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuksi
vuonna 2011 ehdotetaan 0,20 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta
maksettavaksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksuksi
0,80 prosenttia palkasta.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi
valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksusta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksuksi
vuonna 2011 ehdotetaan 0,80 prosenttia palkasta palkkasumman 1 879 500 euroon
asti ja sen ylittävältä osalta 2,05 prosenttia
palkasta.
Pykälän 4 momentti vastaa lakiehdotuksen 18 §:n
2 momenttia.
Pykälän 5 momentissa todettaisiin, että maksuprosenteista
säädetään kalenterivuodeksi
kerrallaan. Koska maksun määrät ovat
laissa, muutettaisiin vuosittain pykälän 1—3
momenttia. Hallituksen esityksen valmistelun vaatiman ajan vuoksi
työttömyysvakuutusrahaston tulee tehdä esityksensä työttömyysvakuutusmaksuista
elokuun loppuun mennessä
26 c §. Palkkasummarajojen tarkistaminen palkkakertoimella.
Lain 18 §:ssä säädettäisiin
vuosittain palkkasummarajat lailla. Tämä vuoksi säännöksestä ehdotetaan
poistettavaksi viittaus 18 §:ään.
Voimaantulosäännös.
Voimaantulosäännöksessä ehdotetaan
säädettäväksi voimaantulopäivä, koska
lain on tultava voimaan 1 päivänä tammikuuta
2011. Hallituksen esitys perustui siihen, että laki olisi
tullut voimaan aiemmin ja maksujen määrästä olisi
säädetty asetuksella.
Hallituksen esityksen voimaantulosäännöksen
2 momentti ehdotetaan poistettavaksi. Kun esitetystä maksujen
määräytymismenettelystä luovutaan,
säännöksen soveltamista koskeva voimaantulosäännös
on tarpeeton.