Perustelut

Valiokunta pitää sivistysvaliokunnan tavoin kannatettavana, että menestyneiden suomalaisten urheilijoiden vanhuudenturvaa parannetaan esityksen mukaisesti mahdollistamalla harkinnanvaraisen, tunnustusluontoisen eläkkeen myöntäminen 60 vuotta täyttäneelle olympiavoittajalle. Ylimääräisellä eläkkeellä voidaan täydentää urheilu-uran vuoksi kertymättä jäänyttä työeläketurvaa ja samalla osoittaa arvostusta urheilijan saavutuksille. On myös tarkoituksenmukaista, että vuosittaisten tukipäätösten sijasta voidaan myöntää pysyvä etuus ylimääräisenä eläkkeenä.

Ylimääräinen urheilijaeläke on valtion talousarvioon varatun määrärahan puitteissa myönnettävä harkinnanvarainen etuus. Eläkkeen voi saada paitsi olympiavoittaja myös sellainen entinen urheilija, jolla on ollut merkittävä kansainvälinen urheilu-ura, vaikka uralla ei ole tullut olympiavoittoa. Eläke voidaan myöntää erityisestä syystä myös alle 60-vuotiaalle entiselle urheilijalle. Esityksen perustelujen mukaan erityinen syy olisi esimerkiksi henkilön pysyvä työkyvyttömyys.

Lakiehdotuksen 2 §:n mukaan eläkettä myönnettäessä on otettava huomioon urheilijan varallisuusasema ja hänen muut toimeentulomahdollisuutensa. Esityksen perusteluissa todetaan, ettei urheilijaeläkettä voida myöntää, jos henkilön eläke- ja muut pysyvät tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät 2 kertaa taiteilijaeläkkeen määrän. Taiteilijaeläke on tällä hetkellä 1 301,36 euroa. Ylimääräinen urheilijaeläke myönnetään täytenä, jos tulot ovat pienemmät kuin taiteilijaeläke, ja osaeläkkeenä, jos tulot ylittävät taiteilijaeläkkeen. Osaeläke on puolet täysimääräisestä eläkkeestä.

Hallituksen esityksen perusteluissa uusi ylimääräinen urheilijaeläke rinnastetaan monilta kohdin ylimääräiseen taiteilijaeläkkeeseen. Urheilijaeläke määritellään pitkälti perusteluiden kautta ja viittaamalla taiteilijaeläkkeen soveltamiskäytäntöön. Tämä on eläkkeen määrittelyn kannalta hyvin ongelmallista. Taiteilijaeläkkeestä ei ole säädetty lailla. Taiteilijaeläkkeen myöntäminen perustuu vuonna 1974 annettuun valtioneuvoston päätökseen. Valiokunta katsoo, ettei ehdotettu sääntely esitetyllä tavalla ole riittävän täsmällistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että perusteluissa mainitut, eläkkeen myöntämiseen ja sen suuruuden määräytymiseen vaikuttavat seikat ilmenevät laista.

Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 2 §:n muuttamista siten, että siinä säädetään urheilijaeläkkeen määrästä sekä henkilön tulojen vaikutuksesta eläkkeen määräytymiseen. Täysimääräisen urheilijaeläkkeen määrä on vuoden 2014 tasossa 1 319,06 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen suuruudesta. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta. Hakijan varallisuusasema ei vaikuta eläkkeeseen, koska varallisuutta koskevia tietoja ei enää ole saatavissa viranomaisilta. Jos hakijan hakemuksessa ilmoittaman selvityksen mukaan hänen tulonsa jäävät alle urheilijaeläkkeen määrän, eläke myönnetään täysimääräisenä. Jos tulot ylittävät urheilijaeläkkeen määrän, eläke myönnetään osaeläkkeenä. Sen sijaan, jos tulot ylittävät urheilijaeläkkeen määrän kerrottuna kahdella, eläkettä ei voida myöntää. Urheilijaeläkkeen määrä sidotaan hinta- ja palkkatason muutoksiin siten kuin työntekijäin eläkelain 98 §:ssä säädetään. Ehdotetun muutoksen johdosta 5 § tarpeettomana poistetaan.

Ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen sisältyy täsmennetystä sääntelystä huolimatta harkintaa. Valiokunta korostaa, että eläkepäätöksiä harkittaessa tulee myöntämisedellytysten arvioinnin olla johdonmukaista, jotta eläkettä hakevat tulisivat yhdenvertaisesti kohdelluiksi ja urheilijaeläkejärjestelmä koettaisiin oikeudenmukaiseksi. Valiokunta korostaa vielä, että vammaisurheilijat tulee huomioida yhdenvertaisesti muiden urheilijoiden kanssa eläkkeen myöntämistä harkittaessa.