Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 5 §:n mukaan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus. Säännöksen mukaan valtuutettujen tehtävänä on myös antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että kertomuksen tietosisältöä on kehitetty valiokunnan aiemmissa mietinnöissä esitettyyn suuntaan erityisesti liitteistä saatavien yksityiskohtaisten talous- ja toimintatietojen avulla. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että Kansaneläkelaitoksen toimintakertomuksessa on kuvattu toimintaa myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Sähköisen reseptin ja potilastiedon arkiston toimivuutta ja kehittämistä on syytä jatkuvasti seurata myös valtuutettujen toimesta. Valiokunta pitää edelleen tarpeellisena pyrkiä kertomuksessa kuvaamaan valtuutettujen käsittelemien asioiden etenemistä Kansaneläkelaitoksen toiminnassa.  

Kertomusvuonna on saatu päätökseen Kansaneläkelaitoksen kolme vuotta jatkunut Kohti uutta Kelaa -ohjelma, jolla on parannettu palvelua ja lisätty toiminnan tehokkuutta. Verkkoasiointi on jatkuvasti lisääntynyt, ja viime vuonna jo yli puolet hakemuksista tehtiin verkkopalvelun kautta. Laaja hallinnon ja toiminnan kehittämishanke käynnistyi kertomusvuoden alussa, ja kuluvan vuoden alusta Kansaneläkelaitoksen aluehallinto lakkautettiin ja 24:stä vakuutuspiiristä siirryttiin viiteen vakuutuspiiriin. Kehittäminen jatkuu uudella organisaatiorakenteella, joka otetaan käyttöön ensi vuoden alusta.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistamisessa pystytään turvaamaan hyvän hallinnon toimivuus ja kehittämään asiakastyytyväisyyttä. Hallinnon kehittämisen tulee myös näkyä muun muassa palvelujen parantumisena ja hakemusten läpimenoaikojen tavoitteiden toteutumisena huolimatta siitä, että hakemusten määrät ovat taloudellisen tilanteen vaikeuden vuoksi lisääntyneet. Talouden säästöpaineet ovat vaikuttaneet myös Kansaneläkelaitoksen toimintaan sekä toimintamenojen että etuuksien leikkauksien kautta. Esimerkiksi matkakorvausten omavastuun lisääminen korostaa matkojen yhdistelyn kehittämisen merkitystä.  

Yleinen tutkimuslaitosten voimavarojen vähentäminen vaikuttaa myös Kelan tutkimustoimintaan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä päätösten vaikutuksia koskevan ajantasaisen tutkimustiedon saatavuutta. Vähentyneiden voimavarojen vuoksi on eri tutkimuslaitosten välinen tietojen vaihto ja tutkimusyhteistyö entistä tärkeämpää. 

Valiokunta toteaa, että Kansaneläkelaitoksen henkilöstön työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin on tarpeen kiinnittää jatkuvaa huomiota, vaikka henkilöstöbarometrin työtyytyväisyyttä kuvaavat luvut ovat kertomuksen mukaan edelleen hyviä. Myös tulevien vuosien eläköitymisen ja Kansaneläkelaitoksen tehtävien muuttumisen vuoksi on välttämätöntä, että työhyvinvoinnin korkeaa tasoa pidetään yllä. Esimerkiksi uusien toimeentulotukeen liittyvien tehtävien toteuttaminen edellyttää laajaa tiedottamista ja toiminnan huolellista suunnittelua. Valiokunta pitää tärkeänä, että verkkoasioinnin lisääntymisestä  vapautuvia  henkilöstövoimavaroja voidaan  käyttää uusien tehtävien edellyttämän osaamisen kehittämiseen ja asiakkaiden neuvontaan ja henkilökohtaiseen palveluun.  

Valtuutetut ovat kertomuksessaan käsitelleet syrjäytymisvaarassa olevia nuoria koskevaa Kansaneläkelaitoksen tietojenanto-oikeutta eri viranomaisille ja tehneet ehdotuksia lainsäädännön täydentämisestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus arvioi tehtyjä ehdotuksia huolellisesti ja antaa eduskunnalle tarvittaessa esityksen lainsäädännön muuttamisesta.