Takuueläkkeen tasoa ei saa laskea
Hallitus esittää, että takuueläkkeeseen tehtäisiin 23 euron suuruinen korotus vuonna 2016. Korotuksen myötä takuueläkemenot nousisivat arviolta noin 30 miljoonaa euroa ja olisivat 192 miljoonaa euroa vuonna 2016. Pidämme korotusta tarpeellisena. Hallitus aikoo kuitenkin antaa takuueläkkeen tason laskea miinusmerkkiseksi painuneen kansaneläkeindeksin (-0,4 %) mukaisesti vuonna 2016. Se tarkoittaa leikkausta eläkeläisten arkiseen toimeentuloon. Mielestämme negatiivisia tarkistuksia ei pidä toteuttaa kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien kohdalla.
Tämän lisäksi hallitus aikoo jäädyttää kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksitarkistukset vuosille 2017—2019 ja jättää etuudet tälle matalammalle tasolle. Ennusteen mukaan takuueläkkeen taso laskee tänä aikana 4,7 % verrattuna siihen, että indeksimuutokset toteutettaisiin. Näin takuueläke on 11,90 euroa pienempi kuin se olisi indeksiin sidottuna vuonna 2019. Ensisijaisista etuuksista säästäminen lisää toimeentulotukiasiakkuutta, heikentää ostovoimaa ja vaikuttaa suoraan kotimaiseen kulutuskysyntään. Samaan aikaan hallitus nostaa asiakasmaksuja, leikkaa lääke- ja matkakorvauksia, heikentää palveluiden laatua ja tekee merkittävän huononnuksen eläkkeensaajien asumisen tukeen. Hallituksen takuueläkkeen saajille tarjoama parannus jää käytännössä valitettavasti tyhjän lupauksen tasolle.
Jotta hallituksen takuueläkkeen korotus hyödyttäisi eläkeläisiä täysimääräisesti, kansaneläkeindeksiä olisi vuonna 2016 sovellettava poikkeuksellisesti niin, ettei takuueläkkeen tasoa lasketa negatiivisen indeksin mukaisesti. Sama koskee muitakin kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottuja etuuksia.
Keliakiakorvausta ei pidä lakkauttaa
Hallitus aikoo säästöjä tavoitellessaan myös lakkauttaa keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen ja siirtää sairauden hoidon kustannukset potilaiden vastuulle.
Keliakia on parantumaton autoimmuunisairaus, johon ei ole lääkehoitoa, vaan sen ainoa hoito on lääkärin määräämä tarkka gluteeniton ruokavalio. Keliakia kuuluu samaan autoimmuunisairauksien ryhmään kuin esimerkiksi MS-tauti, Crohnin tauti ja ykköstyypin diabetes. Yhteiskunta tukee näiden sairauksien hoitoa lääkekorvausten alemman tai ylemmän erityiskorvausluokan mukaisesti. Keliakiaa sairastavia ei pidä asettaa perusteettomasti eriarvoiseen asemaan muihin autoimmuunisairaisiin ja pitkäaikaissairaisiin verrattuna.
Korvauksen poistolle ei ole muita perusteita kuin valtiontalouden säästö. Säästökään ei ole selvä, sillä korvauksen poisto heikentää keliaakikkojen hoitomotivaatiota ja mahdollisuuksia noudattaa gluteenitonta ruokavaliota. Poikkeamat ruokavaliohoidossa johtavat vakavampiin terveysongelmiin, jolloin terveyspalveluiden ja sairauslomien tarve kasvaa, samoin kuin riski vakaviin lisäsairauksiin. Jos keliakiaa sairastavalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hoitaa sairauttaan, kustannukset yhteiskunnalle voivat nousta moninkertaisiksi ruokavaliokorvaukseen verrattuna.
Hallituksen esitys ruokavaliokorvauksen poistamisesta on ristiriidassa terveyttä ja hyvinvointia edistävien tavoitteiden kanssa. Siksi ruokavaliokorvaus on säilytettävä ennallaan.