Perustelut

Lomautusajan työttömyysturva

Työttömyysturvalain 4 lukuun lisättäväksi ehdotettavassa 4 a §:ssä säädetään työttömyysetuuden maksamisesta niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa. Näissä tapauksissa työttömyyspäivärahaa ei maksettaisi soviteltuna, vaan kokonaan työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus.

Työttömyysturvalain muutoksen tarkoituksena on helpottaa yritysten toiminnan sopeuttamista taloudellisessa taantumassa ja parantaa sopeuttamistoimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden asemaa. Valiokunta pitää esitystä molempien tavoitteiden osalta kannatettavana. Talouden lama ja investointien hiipuminen ovat koetelleet erityisen voimakkaasti vientiteollisuusaloilla toimivia yrityksiä samoin kuin rakennus- ja kuljetusalaa. Tilausten ja töiden loppuessa lomautukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Teknologiateollisuudessa kuluvana syksynä noin viidennes työvoimasta on ollut lomautettuna.

Teollisuudessa lomautukset on nykyisen taantuman aikana toteutettu pääasiassa kokonaisina viikkoina, koska tällöin työntekijöille maksetaan työttömyyspäiväraha viikon kaikilta lomautuspäiviltä. Viime laman aikana käytettiin huomattavasti enemmän lyhennettyä työviikkoa kuin tämän taantuman aikana, vaikka lomautettujen määrä on nyt suurempi. Tämän osaltaan mahdollisti silloinen lainsäädäntö, jonka mukaan 20 %:n työajan lyhennys oikeutti työttömyyspäivärahaan, jolloin myös yhden päivän lomautuksesta saattoi saada korvausta. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että työttömyysturvasäännöksiä joustavoitetaan väliaikaisesti niin, että lomautuksia voidaan nykyisen poikkeuksellisen äkillisen taantuman aikana toteuttaa todellisen tarpeen mukaisesti.

Ehdotettu työttömyysturvalain muutos parantaa palkkatasosta riippumatta kaikkien yhdeksi päiväksi viikossa lomautettujen asemaa yhden päivän työttömyyspäivärahan määrällä, koska nelipäiväinen työviikko ei nykyisin oikeuta työttömyyspäivärahaan. Sovitellun päivärahan saaminen edellyttää, että työaikaa on lyhennetty vähintään 25 %:a. Kahdeksi—neljäksi päiväksi viikossa lomautettujen ansiopäivärahaa saavien osalta muutoksen vaikutukset riippuvat työntekijän ansiotasosta. Yli 3 000 euroa ylittävällä palkkatasolla ehdotetun mukainen kokonaan työttömiltä päiviltä maksettava päiväraha on mainituissa tilanteissa nykyistä soviteltua päivärahaa korkeampi. Alle 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien päivärahan määrä sen sijaan on mainituissa tilanteissa nykyistä soviteltua päivärahaa matalampi. Työttömyyspäivärahan määrä vähenee tällöin nykyiseen verrattuna sitä enemmän, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat. Tämä johtuu siitä, että soviteltu päiväraha korvaa ansionmenetystä suhteellisesti enemmän, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat. Sen sijaan muutos parantaa kaikilla tulotasoilla peruspäivärahaa saavien asemaa.

Hallituksen esityksen muutokset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia aloja ja ammattiryhmiä. Lomautukset lyhennettyyn työviikkoon ovat toistaiseksi koskeneet etenkin miesvaltaisia teollisuus-, rakennus- ja kuljetusaloja. Julkisella sektorilla ja palvelualalla on yleisemmin lyhennetty päivittäistä työaikaa, jolloin työajan lyhennyksen osalta maksetaan soviteltua päivärahaa. Nyt käsiteltävällä ehdotuksella ei muuteta miltään osin niitä työttömyysturvalain säännöksiä, joita sovelletaan silloin, kun säännönmukaista päivittäistä työaikaa töiden vähenemisen johdosta lyhennetään.

Hakemusten käsittely työttömyyskassoissa

Sääntelyllä pyritään edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi nopeuttamaan hakemusten käsittelyä työttömyyskassoissa. Väliaikainen uudistus helpottaa ruuhkautuneiden, pahiten työttömyydestä kärsivien teollisuusalojen työttömyyskassojen työtä ja nopeuttaa työttömyysturvan maksatusta työttömille. Ehdotukset selkiyttävät ja yksinkertaistavat työttömyysturvalakia ja helpottavat siten lakia toimeenpanevien työttömyyskassojen työtä. Kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, kansalaisten kannalta uudet säännökset ovat selkeitä ja omien etuuksien laskeminen on helpompaa niitä kuin nykyisiä säännöksiä sovellettaessa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää lausunnossaan, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää mahdollisuudet toteuttaa lyhennetyltä työviikolta maksettavia työttömyysetuuksia koskevat muutokset siten, että pienipalkkaisten asema ei heikkene nykyisestä. Pienipalkkaisten aseman turvaaminen olisi valiokunnan mielestä toteutettavissa esimerkiksi antamalla tuen hakijoille mahdollisuus valita, haluavatko he sovitellun päivärahan vaiko lakiehdotuksen mukaisesti lasketun päivärahan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on hankkinut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ehdotuksesta lausunnot niiltä työttömyyskassoilta, joiden jäsenissä on paljon soviteltua päivärahaa saavia. Palvelualojen työttömyyskassan näkemyksen mukaan kahden eri laskentamallin ja hakijan valinnanvapauden käyttöönotto lisäisi työttömyyskassan etuuskäsittelijöiden työtä. Lisäksi järjestelmä vaatisi mittavia atk-investointeja ja koulutusta. Uuden laskentajärjestelmän käyttöönotto määräajaksi jo 1.1.2010 alkaen ei saadun selvityksen mukaan ole realistinen. Jos kaksoislaskentaan mentäisiin, työttömyyskassa ei voisi pitää kiinni lupaamastaan takuumaksuajasta vaan käsittelyajat saattaisivat pidentyä huomattavasti.

Julkisen alan työttömyyskassa on katsonut, että valinnanvapaus voitaisiin ottaa käyttöön, mutta siten, ettei työttömyyskassa tekisi edullisemmuusvertailua etuuksien välillä, vaan hakijan tulisi itse hakiessaan tietää, kumpaa etuutta hakee. Saadun selvityksen mukaan sellainen vaihtoehto, että hakija itse pystyisi tekemään valinnan, on lähinnä teoreettinen, koska tarkastelujakson pituus sekä mahdolliset erityiset sovittelujaksot vaikuttavat etuuden määrään merkittävästi. Saadun selvityksen johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pidä käytännössä mahdollisena työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ehdotuksen toteuttamista.

Valiokunta korostaa, että nyt toteutettava muutos on vastaus vientiteollisuuden poikkeukselliseen tilanteeseen. Lomautustapa eri aloilla on pitkälti riippuvainen työn luonteesta ja tullee jatkossakin olemaan eri aloilla erilainen. Käytännössä työttömyysturvan ehtojen muuttuminen voi jossain määrin muuttaa lomautustapoja myös muilla aloilla. Lomautuksiin saatetaan jatkossa joutua kasvavassa määrin myös naisvaltaisella julkisella sektorilla ja yksityisellä palvelusektorilla Tästä syystä valiokunta pitää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä, että työmarkkinatilannetta taantuman kuluessa seurataan ja tarvittaessa toteutetaan työttömyysturvaan muutoksia, jotka turvaavat myös palvelualoilla ja muilla naisvaltaisilla matalalapalkka-aloilla työskentelevien aseman, jos lomautukset alalla merkittävästi lisääntyvät (Valiokunnan lausumaehdotus).

Palkan määrittely

Yrityksissä on heikkoon työllisyystilanteeseen sopeuduttu myös sopimalla työntekijöiden palkan määräaikaisesta alentamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n 3 momenttiin lisätään väliaikaisesti säännös, joka koskee määräaikaista palkan alentamista. Tarkoituksena on, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi ansiopäivärahaan alentavasti, jos työntekijä kuitenkin joudutaan lomauttamaan tai irtisanotaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan ehdotettu säännös, jonka mukaan etuuden perusteena pidetään alentamatonta palkkaa, on aiheellinen.

Muuta

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan arvostellut työttömyysturvalakiin kohdistuvien muutosten toteuttamistapaa. Työttömyysturvalainsäädännön muutoksia tuodaan usein eduskunnan käsiteltäväksi erillisinä hankkeina. Tämä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista lainsäädännön muutosten vaikutuksista myös perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Perustuslakivaliokunnan mielestä jatkossa olisi asianmukaisempaa pyrkiä kokoamaan useampia toisiinsa liittyviä muutosehdotuksia yhteen hallituksen esitykseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy tähän näkemykseen.