Yleistä

Esityksen tavoitteena on valtion tutkimusrahoituksen ulottaminen yliopistotasoiseen sosiaalityön tutkimukseen. Hallitusohjelman mukaan voimavarat sosiaalialan tutkimukseen ja kehittämiseen turvataan pitkäjänteisesti, rakennetaan Suomeen sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrakenne ja luodaan erillinen sosiaalityön tutkimusta ja sen osaamisen vahvistamista tukeva valtion rahoitus. Esityksen tavoitteena on myös vahvistaa tutkimusperusteista työotetta sosiaalityössä sekä kehittää sosiaalityön palvelujärjestelmätutkimusta ja luoda siten edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation monitieteelliselle tutkimukselle Suomessa. Lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa sosiaalityön menetelmien vaikuttavuudesta. 

Sosiaalialan tutkimukseen ei ole toistaiseksi ollut terveyden tutkimuksen kaltaista valtionkorvaukseen perustuvaa järjestelmää. Sosiaalihuollosta puuttuvat myös yliopistollisia keskussairaaloita vastaavat toimintayksiköt, joissa sosiaalityön tieteellinen tutkimus, tieteellis-ammatillinen koulutus ja käytännön työ yhdistyvät. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että sosiaalityön ja sosiaalihuollon käytäntöjä kehittävälle tutkimukselle on selkeä tarve. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Valiokunta ehdottaa 60 c §:n 1 momentin kielellistä korjausta. 

Korvausmenettely

Ehdotetun 60 c §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää vuosittain hakemusten perusteella valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Ehdotuksen perustelujen mukaan perusteltua olisi rahoittaa etenkin laajempia, useamman eri toimijan yhteistyöhankkeita. Tällaisilla hankkeilla voidaan luoda parhaat edellytykset sosiaalityön tutkimusperusteisen työkulttuurin vahvistamiselle ja tutkimuksen kytkeytymiselle palvelujärjestelmään.  

Rahoitusta voidaan esityksen mukaan myöntää myös esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten tai ammattikorkeakoulujen taikka muiden yliopistojen ulkopuolisten tahojen suunnittelemalle hankkeelle, jos hanketta voidaan sisältönsä ja metodiensa puolesta pitää tieteellisesti korkealaatuisena sekä määriteltyjen painoalueiden mukaisena. Hankehakemuksista olisi tehtävä vertaisarviointi, joka voitaisiin perustelujen mukaan toteuttaa esimerkiksi tehtävää varten koottavalla sosiaalityön tutkimuksen asiantuntijoista koostuvalla arviointipaneelilla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää sivistysvaliokunnan tavoin tärkeänä, että ehdotetulla säännöksellä voidaan varmistaa tutkimuksen korkea tieteellinen laatu rajaamatta tutkimusta vain tiettyihin organisaatioihin. 

Rahoituksen määrä

Vuoden 2020 talousarviossa on hyväksytty 25 miljoonaa euroa momentille 33.60.32 (Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen). Momentille lisättiin 4 miljoonaa euroa vuoden 2020 talousarvioesityksessä. Lisäys perustui hallitusohjelmaan, jonka perusteella 4 miljoonan euron vuosittainen rahoitus kohdistetaan sosiaalityön tutkimukseen vuodesta 2020 lukien. Nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotus ja lisätalousarvioesityksessä tehtävä käyttötarkoituksen muutos mahdollistavat hallitusohjelman mukaisen erillisrahoituksen yliopistotasoiselle sosiaalityön tutkimukselle. 

Kuluvalle vuodelle varattu neljän miljoonan euron rahoitus on hyvin maltillinen, mutta saadun selvityksen mukaan alkuvaiheessa kriteerit täyttävien hakemusten määrä ei todennäköisesti ole suuri. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion tutkimusrahoitusta sekä terveydenhuollon yksiköille että sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen turvaamiseksi.