Yleistä

Esityksen tavoitteena on saattaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettu laki (695/2019, jäljempänä opiskeluterveydenhuoltolaki) vastaamaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (883/2004, jäljempänä EU-koordinaatioasetus) siten, että korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat EU- ja ETA-valtioista, Sveitsistä tai Isosta-Britanniasta ja Pohjois-Irlannin yhdistyneestä kuningaskunnasta (EU-tutkinto-opiskelija) vapautetaan opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitomaksun maksamisesta. 

Esityksen tavoitteena on myös selkeyttää ja täsmentää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon rahoitusta ja kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä vastaamaan esitystavaltaan valtion kehys- ja talousarvion laatimisprosessissa noudatettuja käsitteitä, menettelyjä ja määräaikoja sekä eri osapuolten velvollisuuksia ja vastuita.  

Lisäksi esityksessä ehdotetaan opiskelijoiden terveydenhoitomaksun eräpäivien muuttamista, sekä muita, lähinnä teknisiä, opiskeluterveydenhuoltolakia selkeyttäviä muutoksia. Kansaeläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:ään tehtäisiin lisäksi opiskeluterveydenhuoltolain muutoksista johtuvat tekniset täsmennykset. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotetut muutokset selkeyttävät sääntelyä ja mahdollistavat säännösten nykyistä sujuvamman toimeenpanon. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttumattomina.  

EU-tutkinto-opiskelijoiden vapauttaminen terveydenhoitomaksusta

Esityksen mukaan EU-tutkinto-opiskelijoiden vapauttaminen opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitomaksun maksamisesta perustuu EU-komission lain voimaantulon jälkeen antamaan epäviralliseen kannanottoon, jonka mukaan opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat EU-koordinaatioasetuksen mukaisia sairausetuuksia, jolloin asetus tulee sovellettavaksi. Suomi on aikaisemmin pitänyt opiskeluterveydenhuollon palveluita asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvina ennaltaehkäisevinä palveluina. 

Terveydenhoitomaksusta vapauttaminen ei vaikuta EU-tutkinto-opiskelijoiden oikeuteen saada Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamia palveluja. EU-tutkinto-opiskelijoille annetuista palveluista aiheutuneet kustannukset peritään esityksen mukaan EU-koordinaatioasetuksen perusteella opiskelijan hoidosta vastaavalta valtiolta ja Kansaneläkelaitos korvaa YTHS:lle palvelujen antamisesta aiheutuneet todelliset kustannukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013, jäljempänä rajalaki) 20 a §:n perusteella valtion varoista.  

Ehdotetun muutoksen vuoksi YTHS:n rahoitus koostuu jatkossa kansallisesta rahoitusosuudesta, joka katetaan valtion varoin ja muilta kuin EU-tutkinto-opiskelijoilta kerättävin terveydenhoitomaksuin, sekä EU-tutkinto-opiskelijoiden rahoitusosuudesta, joka koostuu opiskelijan sairaanhoidon kustannuksista vastaavalta valtiolta perittävistä opiskelijan hoidosta aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaista korvauksista.  

Ehdotetut muutokset vaikuttavat korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannusten rahoitusosuuksien muodostumiseen siten, että valtion varoista ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksuista koostuvasta kansallisesta rahoitusosuudesta vähennetään EU-tutkinto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon arvioitu noin 1,4 miljoonan euron suuruinen osuus. Opiskeluterveydenhuollon lopullisesta rahoitusosuudesta vähennetään vain YTHS:n todellisuudessa rajalain perusteella saamat korvaukset Kansaneläkelaitokselta. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että EU-tutkinto-opiskelijoiden arvioidun rahoitusmäärän vähentäminen kokonaisrahoituksesta voi vähentää YTHS:n käytettävissä olevaa rahoitusta johtuen EU-tutkinto-opiskelijoiden määrän arvioimiseen liittyvistä haasteista. Lisäksi YTHS katsoo, että EU-tutkinto-opiskelijoiden rahoitusta vähentävä määrä tulisi tarkistaa vuosittain palvelukäytön mukaan. 

Valiokunta toteaa sosiaali- ja terveysministeriöltä saamansa selvityksen perusteella, että arvio EU-tutkinto-opiskelijoiden määrästä on tarkoituksenmukaista perustua ensisijaisesti olemassa olevaan tilastotietoon. EU-tutkinto-opiskelijat osoittavat maksuvapautuksen pääsääntöisesti toisen valtion myöntämällä sairaanhoitokortilla ja YTHS:n tulee edellyttää EU-opiskelijoilta sairaanhoitokortin näyttämistä, jolloin toteutuneet kustannukset voidaan periä Kansaneläkelaitokselta eivätkä ne jää valtion ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksusta koostuvasta rahoitusosuudesta rahoitettaviksi.  

Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan rahoitukseen mahdollisesti aiheutuva alijäämä on huomioitu hallituksen esityksen mukaisessa rahoitusmallissa siten, että lopullista korvausta määritettäessä rahoitusosuuksien täsmäyttämisessä nimenomaisesti vähennetään vain YTHS:n Kansaneläkelaitokselta hakemat ja saamat korvaukset EU-tutkinto-opiskelijoiden terveydenhuollosta aiheutuneista todellisista kustannuksista eikä rahoitusvajetta muodostu. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että EU-tutkinto-opiskelijoiden maksuvapautuksesta aiheutuvan rahoitusmuutoksen vaikutuksia YTHS:n rahoitukseen seurataan. 

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon rahoitussäännösten täsmentäminen

EU-tutkinto-opiskelijoiden maksuvapautuksesta aiheutuvien rahoitusmuutosten lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opiskeluterveydenhuoltolain rahoitusta koskevia säännöksiä myös muilta osin. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon rahoitus koostuu valtion ja Kansaneläkelaitoksen välisestä rahoitusprosessista sekä Kansaneläkelaitoksen ja YTHS:n välisestä rahoitusprosessista. Sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan nykyistä käytäntöä siten, että valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle talousarviovuoden aikana valtionrahoitusosuuden ennakkoa ja talousarviovuoden jälkeen vahvistetaan lopulliset rahoitusosuudet. Rahoituksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi opiskelijaterveydenhuoltolain 2 ja 3 luvun sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan valtion kehys- ja talousarvion laatimisprosessissa yleisesti käytettyjä käsitteitä, menettelyjä ja määräaikoja.  

Esityksen mukaan valtion talousarviossa määritellään jatkossa YTHS:n toimintaan kohdennettava enimmäisrahoitus, jonka voi ylittää vain lisätalousarviomenettelyllä. Enimmäisrahoituksen määrä on edelleen laskennallinen ja perustuu opiskelijakohtaisesta hyväksytystä kustannuksesta kerrottuna opiskelijamäärällä. Lopullinen korvaus ei ole esityksen mukaan enää laskennallinen, vaan enintään talousarviossa myönnetyn enimmäismäärän tai toiminnasta aiheutuneiden kustannusten suuruinen.  

Myös voimassa olevan opiskeluterveydenhuoltolain 14 §:n säännöskohtaisten perustelujen mukaan hyväksyttävät kokonaiskustannukset määritellään valtiontalouden kehyksiä ja valtion talousarviota valmisteltaessa, mutta Kansaneläkelaitos on lain 22 §:n 1 ja 4 momentin mukaan korvannut YTHS:lle opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset perustuen opiskelijakohtaiseen hyväksyttävään kustannukseen ja arvioon opiskelijamäärästä. Korvauksen määrä tarkistetaan lopullisen opiskelijamäärän mukaisesti, mikä on kevät- ja syyslukukausien opiskelijamäärien keskiarvo. 

Esityksen perustelujen mukaan muutos selkeyttää YTHS:n saaman korvauksen määräytymisperusteita ja helpottaa toiminnan suunnittelua, kun käytettävissä oleva määräraha on tiedossa ennen toimintavuoden alkua. Myös toimintavuoden aikana tarvittaessa myönnettävän lisämäärärahan myöntämisperusteita ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että lisämäärärahan myöntämisen perusteena olevan syyn ei tarvitse olla sekä äkillinen että ennakoimaton, vaan riittää, että se on joko äkillinen tai muutoin ennakoimaton.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty huoli esitetyn rahoitusmallin vaikutuksista YTHS:n rahoitukseen, koska opiskelijamäärän arvioinnissa on haasteita ja enimmäisrahoituksessa käytetty opiskelijamäärä voi myöhemmin osoittautua alimitoitetuksi, mikä johtaa YTHS:n perusrahoituksen alijäämään. Lisäksi YTHS ei ole pitänyt perusteltuna opiskelijakohtaisen kustannuksen laskemista 319,90 euroon vuoden 2024 talousarviossa.  

Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan nykyinen opiskelijamäärään sidottu laskennallinen korvaus on ollut ongelmallinen, koska toimintavuoden aikana ei ole ollut selvyyttä lopullisesta rahoituksen tasosta ja opiskelijamäärän sidottu korvaus saattaa ylittää käytettävissä olleen vuotuisen enimmäismäärän jälkikäteen. Valiokunta korostaa, että ehdotetussa mallissa opiskelijamäärä on arvioitava todenmukaisesti, jotta enimmäisrahoitus perustuu todelliseen opiskelijakohtaiseen kustannukseen. Lisäksi valiokunta myös toteaa, että myös ehdotetussa mallissa opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannus on ylitettävissä, mutta vain eduskunnan päättämänä lisätalousarviomenettelyn kautta.  

Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan ministeriön näkökulmasta YTHS:n perusrahoitus ei ole alijäämäinen. Vuosien 2021 ja 2022 talousarvioissa YTHS:n toimintaan kohdennettiin valtion rahoitusta 65,8 milj. euroa, joka laskennallisesti merkitsee, valtion osuuden ollessa 77 prosenttia ja opiskelijoiden 23 prosenttia, 85,5 milj. euron kokonaisrahoitusta. YTHS:n tilinpäätöksen mukaan menot olivat 77,8 milj. euroa vuonna 2021 ja 81 milj. euroa vuonna 2022. Lisäksi vuonna 2021 YTHS käytti valtionavustuksia 1,2 milj. euroa ja 4 milj. euroa vuonna 2022. Yhteensä käytetty rahoitus oli siten vuonna 2021 vajaa 80 milj. euroa ja vuonna 2022 noin 85 milj. euroa. Vuonna 2023 kokonaisrahoitus on 86,4 milj. euroa ja 89 milj. euroa vuonna 2024. 

Selvityksen mukaan vuosina 2021 ja 2022 talousarvion mukainen opiskelijakohtainen kustannus oli arvioitu 310,90 euroksi. Toteutunut opiskelijakohtainen kustannus oli kuitenkin kyseisinä vuosina 287,80 euroa ja 286,20 euroa. Vuodelle 2023 opiskelijakohtainen kustannus on arvioitu 320,16 euroksi ja 319,90 euroksi vuodelle 2024. Opiskelijakohtaisen kustannuksen pieni alenema johtuu ministeriön selvityksen mukaan opiskelijamäärän todenmukaisemmasta arvioinnista ja EU-tutkinto-opiskelijoiden laskennallisesta poistamisesta.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että korkeakouluopiskelijat ovat korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon vuoden 2021 alusta voimaan tulleen uudistuksen jälkeen kokeneet pääsyn YTHS:n palveluihin haastavana ja painottaa rahoituksen riittävyyden merkitystä. Valiokunta edellyttää, että YTHS:n perusrahoituksen riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin rahoituksen muuttamiseksi, jos rahoitusmalli vaarantaa korkeakouluopiskelijoiden riittävien terveyspalvelujen saatavuuden. (Valiokunnan lausumaehdotus 1) 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty myös huomiota siihen, ettei lakiehdotus sisällä siirtymäsäännöstä, mikä tulisi vaikuttamaan YTHS:n vuoden 2023 lopulliseen korvaukseen. Valiokunnan ministeriöltä saaman selvityksen mukaan esitetyllä muutoksella ei ole vaikutusta vuoden 2023 talousarvioon ja YTHS:n saamaan korvauksen vuodelta 2023. Jos opiskelijamäärä poikkeaa talousarviossa määritellystä, kokonaiskorvauksen määrää on mahdollista lisätalousarviolla korottaa.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esille myös YTHS:n saamien lahjoitusvarojen huomioon ottaminen kokonaisrahoituksessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että lahjoitusvarojen huomioon ottamista YTHS:n kokonaisrahoituksesta selvitetään. Tämä edellyttää, että lahjoitusvarojen käyttö erotellaan YTHS:n lakisääteisestä toiminnasta. Lisäksi tulee selvittää, mitä palveluita lahjoitusvaroin olisi tarkoitus tuottaa. (Valiokunnan lausumaehdotus 2) 

Terveydenhoitomaksun eräpäivä

Terveydenhoitomaksun eräpäiviä ehdotetaan esityksessä myöhennettäväksi niin, että Kansaneläkelaitos voi jatkossa lähettää korkeakouluun läsnä oleviksi ilmoittautuneille opiskelijoille henkilökohtaisen tiedon maksuvelvollisuudesta ennen eräpäivää.  

Valiokunta pitää opiskelijoiden oikeusturvan ja terveydenhoitomaksun keräämisen turvaamisen kannalta tärkeänä, että opiskelijat saavat riittävän ajoissa tiedon maksuvelvollisuudestaan ja maksamiseen liittyvästä menettelystä. Ehdotetun muutoksen johdosta Kansaneläkelaitos pystyy paremmin kohdentamaan tiedottamistaan, mikä vähentää myös viivästymismaksuista opiskelijoille aiheutuvia lisäkustannuksia sekä maksujen päätymistä ulosottoon. 

Opiskeluterveydenhuoltoa koskevan sääntelyn jatkokehittäminen

Hallituksen esityksessä on tunnistettu myös opiskelijaterveydenhuoltolain laajempia muutostarpeita, joita ei ole sisällytetty nyt käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen. Valiokunta pitää lainsäädännön jatkokehittämistä tärkeänä sen varmistamiseksi, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat terveydenhuoltolain mukaiset ja että palvelujen kustannuksia voitaisiin jatkossa seurata ja arvioida nykyistä paremmin.