Suuri valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan ja katsoo, että komission ehdotukset ovat hyväksyttävissä. Valtioneuvoston kannan mukaisesti suuri valiokunta katsoo, että ehdotukset tulee muotoilla riittävän joustavasti sen varmistamiseksi, että ne eivät muodosta estettä jäsenvaltioiden allekirjoitus- ja ratifiointitoimille esimerkiksi tarpeettoman ehdottomien varauma- tai selitysvelvoitteiden myötä. 

Erikoisvaliokuntien lausunnoissa esitettyihin näkemyksiin viitaten suuri valiokunta katsoo, että on perusteltua tukea lisäpöytäkirjan nopeaa voimaantuloa ja vahvistaa Budapestin sopimuksen asemaa tärkeimpänä monenvälisenä kehyksenä tietoverkkorikollisuuden torjunnassa.  

Lopuksi suuri valiokunta toteaa, että perustuslain 96 §:n mukaan suuren valiokunnan keskeisenä tehtävänä on osallistua sellaisten EU-säädösten valmisteluun, joihin Suomi neuvottelujen päätteeksi sitoutuu (SuVM 1/2021 vp). Suuren valiokunnan päätöksen mukainen eduskunnan kanta on valtioneuvostoa poliittisesti velvoittava toimintaohje ja "ohjeellinen lähtökohta" (EKHE 318/1994 vp) sen neuvotellessa EU-tasolla. Mahdolliset kansallisen täytäntöönpanovaiheen palveluntarjoajia koskevat ratkaisut eivät kuulu suuren valiokunnan toimivaltaan, eivätkä ne ole perustuslain 96 §:ssä säädellyn menettelyn kohteena.