Tässä lausunnossa keskitytään suuren valiokunnan tehtäväkentän mukaisesti tarkastelemaan selontekoa varsinkin siltä osin kuin se koskee Euroopan unionia ja erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista ja huomioimista EU:n alueella ja EU:n sisäisissä poliitikoissa.
Euroopan unionin yhteiset arvot ovat kaiken EU:n toiminnan perusta. EU-sopimuksen 2 artiklan mukaan näitä ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Yhteisten arvojen merkitys on tullut selvästi esiin Ukrainan sodan yhteydessä. Arvot ovat yhdistäneet Euroopan, ja arvojen puolustaminen on saanut EU:n toimimaan poikkeuksellisen nopeasti.
Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoitetta edistää perus- ja ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista kokonaisvaltaisesti Euroopan unionissa. Suomen tulee jatkaa aktiivista vaikuttamista sen puolesta, että EU:n yhteisistä arvoista pidetään kiinni EU:n alueella ja EU:n toiminnassa.
Suuri valiokunta pitää hyvänä, että oikeusvaltioperiaatteen edistäminen EU:ssa on nostettu selonteossa keskeiseen rooliin ja sitä on käsitelty kiinteästi perus- ja ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvänä kysymyksenä. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen voidaan nähdä edellytyksenä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle ja demokratian vahvistamiselle. Oikeus hyvään hallintoon on myös EU:n peruskirjaan kirjattu perusoikeus.
Oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi on EU:ssa kehitetty uusia välineitä ja menettelyitä viime vuosina: Komissio on alkanut laatia vuosikertomusta oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta EU-maissa. Neuvosto käy sen pohjalta sekä horisontaalisesti että maakohtaisesti keskusteluilta oikeusvaltion tilasta. On myös hyväksytty uusi ehdollisuusmekanismi suojelemaan unionin budjettia vakavilta oikeusvaltiorikkomuksilta. Suomi on ollut oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvissä kysymyksissä aktiivinen, ja suuri valiokunta pitää tärkeänä, että aktiivista työtä jatketaan.
Suuri valiokunta korostaa kaikkien olemassa olevien välineiden tehokasta käyttöä oikeusval-tioperiaatteen edistämiseksi. Kuten selonteossa todetaan, EU-tuomioistuinmenettely on viime vuosina osoittautunut tehokkaaksi keinoksi poliittisten keinojen rinnalla. EU-tuomioistuin on tuomioissaan ottanut kantaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen jäsenvaltioissa, ja samalla on saatu yleisemminkin oikeusvaltioperiaatteen sitovaa luonnetta täsmentävää oikeuskäytäntöä. Suuri valiokunta pitää hyvänä, että Suomi on viime aikoina puolustanut oikeusvaltioperiaatteen tehokasta noudattamista myös väliintulijana EU-tuomioistuimessa ja aikoo selonteon mukaan jatkaa aktiivista osallistumista tuomioistuinasioiden käsittelyyn.
Oikeusvaltioperiaate on keskeinen kysymys myös unionin laajentumis- ja naapuruuspolitiikassa. Suuri valiokunta tukee selonteon linjausta siitä, että samalla kun Suomi pitää kiinni EU:n laajentumista koskevista sitoumuksista, se pitää kiinni siitä, että EU:n perustaviin arvoihin liittyvät edellytykset tulee täyttää haettaessa EU:n jäsenvaltioksi. Oikeusvaltioperiaatteen osalta suuri valiokunta korostaa riippumattoman oikeuslaitoksen, sananvapauden, mediavapauden ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien rinnalla korruption torjunnan merkitystä. Korruptio on sekä ihmisoikeus- että oikeusvaltiokysymys.
Suuri valiokunta tukee tavoitetta tehostaa EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanoa sekä EU-tasolla että kansallisesti. Valiokunta pitää myös hyvänä, että selonteossa on nostettu esiin EU:n perusoikeusviraston toimintaedellytysten ja roolin vahvistaminen EU-tason perusoikeusprosesseissa. Suuri valiokunta pitää myös tärkeänä, että Suomi jatkaa vahvaa tukeaan EU:n liittymiselle Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Kuten selonteossa todetaan, se vahvistaisi myös EU:n sitoutumista oikeusvaltiokehitykseen.
Suuri valiokunta pitää hyvänä, että yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi Suomen toiminnan painopiste. Valiokunta tukee valtioneuvoston tavoitetta varmistaa, että EU ottaisi johdonmukaisesti kaikessa toiminnassaan huomioon naisten ja tyttöjen sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämisen. Valiokunta pitää hyvänä Suomen aktiivista yhteistyötä muiden samanmielisten maiden kanssa näissä kysymyksissä. Kuten selonteossa todetaan, ns. anti-gender-liikehdintää on myös EU:n alueella.
Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston pyrkimystä edistää unionin liittymistä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtyyn Istanbulin sopimukseen. Suuri valiokunta korostaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) työtä tulisi hyödyntää unionissa täysimittaisesti ja sen riittävä resursointi tulisi varmistaa.
Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia. Valiokunta nostaa tässä esiin erityisesti oikeuden turvapaikkaan ja suojan palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa. Nämä oikeudet on kirjattu sekä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin että EU:n perusoikeuskirjaan. Suuri valiokunta tukee selonteon linjausta siitä, että EU:n turvapaikkapolitiikassa on erityisen tärkeää taata sekä oikeudenmukainen menettely että riittävä oikeus muutoksenhakuun oikeusturvan toteutumiseksi kaikissa tilanteissa. Valiokunta painottaa valtioneuvoston tavoin tarvetta huolehtia haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeista ja siitä, että lasten oikeudet ja lapsen edun ensisijaisuus toteutuu.
Edellä mainittujen periaatteiden tulisi ohjata työtä sekä EU-lainsäädännöstä neuvoteltaessa että käytännön toiminnassa unionin alueella. Suuri valiokunta nostaa esimerkkinä esiin Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) roolin siinä, että ihmis- ja perusoikeuksien noudattaminen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa toteutuu käytännön tasolla. Frontexilla on tähän omia arviointimekanismeja. Suomen tulee omalta osaltaan tukea sitä, että Frotexilla on ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta- ja arviointityöhön riittävät resurssit.
Suuri valiokunta korostaa ihmiskaupan torjumisen tärkeyttä. Ihmiskauppa on rikos, joka loukkaa yksilön keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Ihmiskauppa on merkittävä ongelma Euroopassakin. Sen uhreiksi joutuu erityisesti naisia ja lapsia. Valiokunta katsoo, että EU:ssa tulisi kiinnittää huomiota sekä lainsäädännöllisiin keinoihin että käytännön toimintaan ihmiskaupan torjumiseksi. Suuri valiokunta katsoo, että Suomen tulee Ukrainan sotaa pakoon lähtevien osalta toimia myös EU-tasolla aktiivisesti ihmiskaupan torjumiseksi. Tässä työssä tulee kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten yksin matkustaviin lapsiin. Suuri valiokunta pitää myönteisenä päätöstä soveltaa EU:n tilapäisen suojelun direktiiviä Ukrainan sotaa pakenevien suojelun varmistamiseksi. Suojelua tulee tarjota kaikille Ukrainasta sotaa pakeneville taustasta riippumatta.
Suuri valiokunta pitää tärkeänä ihmisoikeuspuolustajien toimintaedellytysten turvaamista. Kuten selonteossa todetaan, ihmisoikeuspuolustajien toiminta vaikuttaa myönteisesti perus- ja ihmisoikeuskehitykseen ja kansalaisyhteiskunnan merkitys oikeuksien täytäntöönpanon valvonnassa ja edistämisessä on kasvanut. Valiokunta pitää hyvänä, että Suomen tavoitteena on EU:n ulkopuolella toimivien ihmisoikeuspuolustajien tukemisen lisäksi myös EU:n alueella toimivien ihmisoikeuspuolustajien suojelu ja tukeminen. EU:n jäsenvaltioissa tapahtuva ihmisoikeusjärjestöjen sekä toimittajien työn häirintä ja väkivalta tulee tuomita, kuten selonteossa todetaan.
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta suuri valiokunta yhtyy selonteossa todettuun tavoitteeseen EU:n globaalista johtoroolista ihmisoikeuskysymyksissä. Tälle on kysyntää erityisesti tilanteessa, jossa ihmisoikeuksia haastetaan kansainvälisellä tasolla entistä enemmän. Valiokunta tukee sitä, että Suomi korostaa erityisesti naisten sekä haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, oikeuksien huomioon ottamista. Valiokunta pitää myös hyvänä, että valtioneuvosto kiinnittää huomiota myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa aktiivista yhteistyötä muiden samanmielisten kanssa, kun EU:n jäsenvaltiot neuvottelevat niistä kannoista, joita EU tuo esiin kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti YK:n ihmisoikeuselimissä ja Etyjissä.
Selonteossa todetaan, että Suomen tavoitteena unionissa on oikeusvaltiokulttuurin perustan vahvistaminen. Tämä edellyttää avoimen vuoropuhelun käymistä EU-tasolla, mutta myös kansallisesti ja alueellisesti. Tämän vuoksi on tärkeää myös Suomessa käydä keskustelua oikeusvaltion tilasta ja sen kehittämisestä, kuten myös perus- ja ihmisoikeuksien edelleen edistämisestä Suomessa. Kansallisten kehittämistarpeiden avoin käsittely tuo uskottavuutta asioiden esille nostamiseen myös EU-tasolla ja kansainvälisesti. Ihmisoikeuspoliittinen selonteko on osa tätä tärkeää työtä.