(1) Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle MFF-välitarkistusehdotusta koskevan E-selvityksen (E 17/2023 vp) ja eri lainsäädäntöehdotuksia koskevat U-kirjelmät (U 36/2023 vp Ukrainan tukivälineestä, U 41/2023 vp STEP-kehysvälineestä ja U 38/2023 vp rahoituskehysasetuksen muuttamisesta). Suuren valiokunnan lausunto koskee tätä kokonaisuutta.
(2) Komission MFF-välitarkistusehdotuksen taustalla on unionin viime vuosina kohtaamat haasteet ja kriisit, erityisesti koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi. Lisäksi komissio tuo välitarkistusta koskevassa tiedonannossaan esille, että haasteita lisää jyrkästi noussut inflaatio ja nousseet korot. Myös geopoliittinen epävakaus, kriisit ja luonnonkatastrofit vaikuttavat EU:n lähialueilla ja laajemmin kolmansissa maissa. Komission mukaan kuluvan rahoituskehyksen joustot ja marginaalit ovat lähes kokonaan hyödynnetty tai jo varattu uusiin tarpeisiin. Komission mukaan kehyksessä ei myöskään ole enää mahdollisuuksia varojen laajamittaiselle uudelleenkohdennukselle.
(3) MFF-välitarkistusehdotuksessa esitetään yhteensä noin 100 mrd. euron lisärahoitusta rahoituskehyskauden loppuvuosille 2024—2027. Komission esitys edellyttäisi nykyisen rahoituskehyksen avaamista, sillä välitarkistuksessa esitetään rahoituskehyksen enimmäismäärän kasvattamista ja uusien erityisvälineiden perustamista.
(4) Komission ehdottamat lisäykset kasvattaisivat Suomen EU-maksuja arviolta yhteensä 1,1 mrd. eurolla ajanjaksolla 2024—2027 (vuositasolla noin 275 milj. eurolla) sisältäen Ukraina-välineen 17 mrd. euron avustusmuotoisen tuen sekä arvioidun 19 mrd. euron EURI-varauksen (elpymisvälineen korkokulut).
(5) Suomen maksuosuus Ukrainalle kohdennettavasta 17 mrd. euron avustusmuotoisesta tuesta olisi arviolta 284 milj. euroa, kun taas Suomen ensisijainen vastuu Ukrainan 33 mrd. euron lainamuotoisesta rahoitustuesta olisi noin 550 milj. euroa.
(6) Suuri valiokunta ymmärtää edellä mainitut komission esityksessä mainitut MFF-välitarkistusehdotuksen taustalla olevat syyt ja paineet lisärahoitukselle. Toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti, Ukrainaa on tuettava kaikin tarvittavin tavoin niin kauan kuin on tarpeen, EU:n strategista kilpailukykyä on vahvistettava ja korkojen nousu aiheuttaa haasteita. EU:n on huolehdittava oikeudellisista velvollisuuksistaan ja vastattava edessä oleviin haasteisiin uudessa geopoliittisessa tilanteessa.
(7) Suuri valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotus sisältää uudelleenkohdentamisen sijaan huomattavaa lisärahoitusta muutoinkin kuin Ukrainan tukemisen osalta ja katsoo siksi, että komission ehdotus ei ole sellaisenaan Suomen tavoitteiden mukainen. Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston ja valtiovarainvaliokunnan tavoin tärkeänä, että komission esittämän rahoituksen mitoituksen ja kohdentamisen tarpeellisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta rahoituskehyksen sisäisten politiikka-alojen kohdalla vielä arvioidaan. Lisätarpeet tulisi kattaa ensisijaisesti uudelleenkohdennuksin (VaVL 1/2023 vp).
Ukrainan tukiväline
(8) Komissio ehdottaa uutta Ukrainan tukivälinettä, jolla tuettaisiin vuosina 2024—2027 Ukrainan lyhyen aikavälin rahoitustarpeita, keskipitkän aikavälin jälleenrakennusta ja maan modernisaatiota EU-jäsenyysneuvottelujen näkökulmasta. Väline koostuisi lainoista sekä avustuksista ja olisi yhteensä enintään 50 mrd. euroa.
(9) Suuri valiokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan tavoin välttämättömänä, että EU jatkaa vankkumatonta tukeaan Ukrainalle. EU:n poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea tulee jatkaa ja lisätä (UaVL 2/2023 vp). Suuri valiokunta on valtioneuvoston tavoin avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja suhtautuu myönteisesti uuden rahoituskehyksen ulkopuolisen väliaikaisen erityisvälineen perustamiseen.
(10) Ukraina-tukiväline olisi yhteensä 50 miljardia euroa. Komissio ehdotuksessa ei ole tarkkaa rahoituksen jakoa avustusten ja lainojen välillä. Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston kantaa siitä, että rahoituskehysasetuksessa tulisi asettaa vuotuinen enimmäismäärä Ukrainalle maksettaville avustuksille. Suuri valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä kirjausta siitä, että tämä ei saa vaarantaa Ukrainan tuen jatkuvuutta (VaVL 1/2023 vp).
(11) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä EU-varojen käytön tehokasta valvontaa ja EU:n taloudellisten etujen valvontaa Ukraina-tukivälineen osalta. Suuri valiokunta korostaa ulkoasiainvaliokunnan tavoin korruptionvastaisten toimien ja Ukrainan hallinnon läpinäkyvyyden merkitystä.
(12) Suuri valiokunta viittaa ulkoasiainvaliokunnan näkemykseen siitä, että neuvoston tulee varmistaa ripeä päätöksenteko Ukraina-tukivälineen osalta, eikä sen tule viivästyä oikeusvaltioehdollisuusasetuksen soveltamiseen ja elpymisvälineestä saatavien varoihin liittyvien EU:n sisäisten kiistakysymysten vuoksi ehdollisuudesta tulee tältä osin pitää jatkossakin kiinni (UaVL 2/2023 vp).
(13) Ukrainan tukivälineen lisäksi suuri valiokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan tavoin Euroopan rauhanrahaston rahoituskapasiteetin kasvattamista Ukrainan tukemiseksi perusteltuna.
EURI-varaus
(14) Suuri valiokunta ei pidä valtioneuvoston tavoin tarkoituksenmukaisena uuden EURI-välineen perustamista EU:n kehyksien ulkopuolelle elpymisvälineen lainanotosta aiheutuvien korkokulujen kattamiseksi (VaVL 1/2023 vp). Kohonneet kustannukset tulisi ensisijaisesti kattaa kehysten puitteissa. Suuri valiokunta suhtautuu kriittisesti myös siihen, että uudelle erityisvälineelle ei tulisi nimenomaisesti asetettua enimmäismäärää tai vuotuista kattoa.
(15) Suuri valiokunta pitää valtiovarainvaliokunnan tavoin hyväksyttävänä valtioneuvoston kantaa siitä, että toissijaisena vaihtoehtona Suomi olisi valmis tarkastelemaan kehysten enimmäismäärien rajattua korottamista ainoastaan elpymisvälineen nousseiden korkomenojen kattamiseksi, mikäli uudelleenkohdennukset eivät olisi riittävällä tavalla mahdollisia. Kuten valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, Euroopan unionin on hoidettava elpymisvälineeseen liittyvät velvoitteensa kaikissa olosuhteissa. Suuri valiokunta korostaa kuitenkin, että tällöin olisi erittäin tärkeää huolehtia välineen tarkkarajaisuudesta (VaVL 1/2023 vp).
STEP-kehysväline
(16) Komissio esittää Euroopan strategisten teknologioiden STEP-kehysvälinettä, joka merkitsisi 10 miljardin lisärahoitusta. Välineen tavoitteena olisi koordinoida toimia ja rahoitusta strategisiin investointeihin. Toimet toteutettaisiin olemassa olevien EU-ohjelmien ja -rahastojen sekä EU:n päästökauppaan liittyvän innovaatiorahaston kautta.
(17) Suuri valiokunta kannattaa tavoitetta EU:n strategisten teknologioiden ja strategisen kilpailukyvyn edistämisestä. Suuri valiokunta katsoo kuitenkin, että tavoitteita voidaan edistää olemassa olevia keinoja ja ohjelmia tehokkaasti käyttäen.Suuri valiokunta kiinnittää talousvaliokunnan tavoin kriittistä huomiota siihen, että ehdotuksen johdanto-osassa todetaan STEP-välineen olevan askel kohti suvereniteettirahastoa, jonka tarvetta komissio arvioi vuonna 2025.
(18) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta ei kannata nykytilanteessa uusia EU-tason rahoitusvälineitä eikä lisärahoitusta. Rahoitukselliset lisätarpeet strategisiin investointeihin tulisi ensisijaisesti kattaa uudelleenkohdennuksin.
(19) Suuri valiokunta suhtautuu talousvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan tavoin erityisen kriittisesti siihen, että EU-jäsenmaksuilla katettava viiden miljardin euron lisärahoitusosuus Innovaatiorahastoon kohdennettaisiin BKT-pohjaisesti. Tukien BKT-perusteisen jakamisen voidaan arvioida vääristävän markkinoita ja sitä kautta heikentävän tuottavuutta ja kasvua EU-alueella. Mahdollisen lisätuen tulisi perustua avoimeen ja laatuperusteiseen hankekilpailuun. Suuri valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin myös ongelmallisena sitä, että EU-enimmäisrahoitusosuus nostettaisiin 100 prosenttiin. Laadun turvaamiseksi olisi perusteltua edellyttää hankkeilta myös kansallisen vastinrahoituksen osuutta.
(20) Suuri valiokunta pitää ehdotuksen hyväksyttävyyden kannalta keskeisenä sitä, että ehdotuksen mukaan mahdolliset STEP-kehitysvälinettä koskevat muutokset koheesiopolitiikan kansallisiin ja alueellisiin ohjelmiin jäisivät jäsenvaltioiden omaan harkintaan (TaVL 14/2023 vp).
(21) Suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tapaan mahdollisen STEP-välineen teknologianeutraalisuutta. Tarkkoja listauksia tukikelpoisista teknologioista on syytä välttää. Samoin valiokunta yhtyy näkemykseen siitä, että nykyisiin valtiontukisääntöihin ei tulisi tehdä uusia lisäjoustoja osana STEP-välineestä tehtäviä ratkaisuja. Komission esitys ei suoraan tällaisia ehdotuksia sisälläkään, mutta komissio on käynnistänyt 20.7.2023 jäsenvaltioiden konsultaation mahdollisuudesta suosia valtiontukisääntöjen joustoilla STEP-tavoitteita tukevia hankkeita.
Muut kysymykset
(22) Komissio ehdottaa yhteensä 15 miljardin euron lisäyksiä muuttoliikkeen hallintaan ja muihin ulkoisiin haasteisiin. Sisäisiin toimiin esitetään 2 mrd. euron ja ulkoisiin toimiin 10,5 mrd. euron lisäystä. Lisäksi komissio ehdottaa 2,5 mrd. euron lisäystä humanitaariseen apuun ja siviilikriisinhallintaan, joka toteutettaisiin lisäämällä rahoituskehyksen ulkopuolisen solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen enimmäismääriä.
(23) Suuri valiokunta suhtautuu ehdotukseen valtiovarainvaliokunnan tavoin avoimesti ja korostaa muuttoliikkeen hallinnan ja EU:n vahvojen ulkorajojen merkitystä. Lisätarpeet tulisi kuitenkin kattaa valtioneuvoston kannan mukaisesti ensisijaisesti uudelleenkohdennuksin (VaVL 1/2023 vp).
(24) Komissio ehdottaa EU:n hallintomenoihin 1,9 miljardin euron lisäystä johtuen energia- ja inflaatiokustannuksista ja lisääntyneistä tehtävistä. Suuri valiokunta katsoo, että hallintomenoihin liittyvät lisätarpeet tulisi hoitaa uudelleenkohdennuksin. Valiokunta pitää tärkeänä järjestelmien yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä ja muutoinkin rahoituksen tuloksellisuuden parantamista (VaVL 1/2023 vp).
(25) Komissio ehdottaa rahoituskehysten ulkopuolisen joustovälineen kasvattamista 3 miljardilla eurolla. Suuri valiokunta suhtautuu tähän valtiovarainvaliokunnan tavoin varauksellisesti, mutta tunnistaa tarpeen riittävälle rahoituskehysten sisäiselle joustonvaralle käytettäväksi mahdollisiin ennakoimattomiin menoihin.
Lopuksi
(26) Suuri valiokunta katsoo valtiovarainvaliokunnan tavoin, että rahoitustarpeita on priorisoitava ja rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet on selvitettävä mahdollisimman pitkälle. Jatkoneuvotteluissa on noudatettava tiukkaa budjettikuria ja huolehdittava siitä, että Suomen nettomaksuasema on kohtuullinen ja oikeudenmukainen. Samalla on varmistettava kaikki tarvittava tuki Ukrainalle.
(27) Suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että MFF-välitarkistusehdotuksen keskeisistä elementeistä on tarkoitus sopia Eurooppa-neuvostossa yksimielisesti yhtenä pakettina. Tärkeää on, että valtioneuvosto määrittelee kirjelmissään todetulla tavalla lopullisen kantansa MFF-välitarkistusehdotukseen Suomen kokonaisedun lähtökohdista.