Ehdotus
Direktiivin muutosehdotuksella on tarkoituksena saattaa osaksi
EU-lainsäädäntöä meriliikenteen
polttoaineiden rikkipitoisuusvaatimukset, jotka IMO hyväksyi
vuonna 2008. Muutokset koskevat kansainvälisillä merialueilla,
maiden aluevesillä ja talousvyöhykkeillä sekä ns.
päästöjen valvonta-alueilla aluksissa
käytettäviä polttoaineita. Rikkipitoisuusvaatimukset
tiukkenevat asteittain.
Meriliikenteessä käytettävän
polttoaineen rikkipitoisuus laskisi kaikilla EU:n merialueilla nykyisestä 4,50
painoprosentista vuoden 2012 alusta 3,50 painoprosenttiin ja vuoden
2020 tai 2025 alusta enintään 0,50 painoprosenttiin.
Rikkipäästöjen valvonta-alueille
kuuluvilla jäsenvaltion aluevesillä ja talousvyöhykkeillä aluksissa
käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuus saa
olla vuoden 2014 loppuun saakka enintään 1,00
painoprosenttia, jonka jälkeen se vuoden 2015 alusta laskee
enintään 0,10 painoprosenttiin.
Euroopan unionissa sijaitseviin satamiin tai niistä kulkevissa
matkustaja-aluksissa käytettävien polttoaineiden
rikkipitoisuus tiukennettaisiin nykyisestä 1,5 painoprosentista
vuoden 2020 alusta enintään 0,10 painoprosenttiin.
Matkustaja-aluksia koskevia erityisvaatimuksia ei ole hyväksytty
IMO:ssa, vaan niillä muutettaisiin unionin omaa lainsäädäntöä.
Lisäksi jäsenvaltioiden olisi ehdotuksen mukaan
hyväksyttävä päästöjen
teknisten vähentämismenetelmien, kuten rikkipesurien,
käyttö vaihtoehtona vähärikkisten
polttoaineiden käytölle. Nykyisessä direktiivissä tämä velvoite
on lievemmässä muodossa, jolloin jäsenmaat
voivat harkita, hyväksyvätkö ne päästöjen
vähentämismenetelmien käytön.
Ehdotuksen mukaan komissiolle siirrettäisiin valtaa
hyväksyä säädöksiä meriliikenteen
polttoaineiden 0,50 prosentin rikkipitoisuusvaatimuksen voimaantulosta,
merialueiden nimeämisestä rikkipäästöjen
valvonta-alueiksi sen mukaisesti kuin IMO niistä olisi
päättänyt, liitteiden I päästöjen
vähentämismenetelmien enimmäispäästöarvoja
koskevista muutoksista tai täydennyksistä, liitteen
II päästövähennysmenetelmien
käytön kriteerien muuttamisesta tai täydentämisestä,
päästöjen seurannan yksityiskohtaisista
vaatimuksista, polttoainenäytteiden ottoa ja analyysimenetelmiä koskevista
seikoista sekä tietojen toimittamista koskevasta määrämuodosta.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto toteaa, että ehdotuksella pannaan toimeen
IMO:ssa hyväksytyt muutokset määräajassa
eikä direktiivillä ole mahdollista muuttaa täytäntöönpanoa.
IMO:ssa sovitut määräykset ovat olleet
tiedossa jo jonkin aikaan.
Valtioneuvosto toteaa, että vaikutukset elinkeinoelämään
ovat moninaiset. Uudet rikkipitoisuusmääräykset
nostavat merenkulun kuljetuskustannuksia, jotka muodostavat lisärasitteen kaukana
päämarkkina-alueilta sijaitsevalle ja globaalissa
kilpailussa toimivalle Suomen vientiteollisuudelle. Valtioneuvosto
pyrkiikin löytämään ratkaisuja
siihen, ettei täytäntöönpanosta ja
sen aikataulusta aiheudu kohtuuttomia kustannuksia suomalaisille
yrityksille tai valtiontaloudelle ja että vientiteollisuuden
kilpailukyky pystyttäisiin turvaamaan. Valtioneuvosto pitää tärkeänä,
että päätöksen toimeenpanon
aikataulu mahdollistaisi uusien teknologioiden laajamittaisen hyödyntämisen
ja kalliin polttoaineen tuoman merkittävän kustannusnousun
välttämisen. Koska uuden teknologian käyttöönotto
edellyttää riittävästi aikaa,
valtioneuvosto selvittää epävirallisesti
jäsenmaiden, komission ja Euroopan parlamentin piirissä pikaisesti
mahdollisuuksia siihen, että direktiivin soveltamiseen saataisiin
jäsenvaltio- tai aluskohtaisesti mahdollisuus määräaikaiseen
lykkäykseen tietyin kriteerein.
Valtioneuvosto on täsmentänyt jatkokirjelmässä 1.
YM 18.11.2011 neuvottelutavoitteitaan ja -kantojaan, jota koskien
suuri valiokunta antoi vaitiolomääräyksen
23.11.2011 valtioneuvoston kirjelmässä eritellyin
osin.