TALOUSARVIOALOITE 1030/2001
vp
TAA 1030/2001
vp - Leena Rauhala /kd ym.
Tarkistettu versio 2.1
Määrärahan osoittaminen erityisopettajien kouluttamiseen
Eduskunnalle
Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen perusopetuslain
mukaan oppilailla on oikeus oppimista tukevien palvelujen saantiin.
Perusopetuslaki sisältää säännöksiä oppilaiden
edellytykset ja olosuhteet huomioon ottavista erityisistä opetusjärjestelyistä,
joiden avulla pyritään poistamaan oppimisen esteitä ja
tukemaan oppilaan yksilöllistää kehitystä.
Tavallisimmin tätä niin sanottua osa-aikaista
erityisopetusta annetaan puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriöisille
oppilaille. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös
oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa.
Osa-aikaisesta erityisopetuksesta huolehtivat opettajat, joilla
on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
annetun asetuksen 8 §:n 1 momentissa
tarkoitettu erityisopettajan kelpoisuus.
Nyt näiden oppimista tukevien palvelujen saaminen
uhkaa tulevaisuudessa vaikeutua erityisopettajapulan vuoksi. Opetushallituksen
laskelmien mukaan Suomen hiukan yli 4 500 erityisopettajan
virasta 28 prosenttia on epäpätevissä käsissä.
Heikoimmassa asemassa ovat sosiaalisesti sopeutumattomat oppilaat,
sillä heidän opettajistaan vain puolet on päteviä.
Nykyisin yli 90 000 oppilasta saa erityisopetusta peruskoulussa.
Tilanne näyttäisi tulevaisuudessa yhä vain
pahenevan, sillä lasten oppimishäiriöt
lisääntyvät yhä. Lisäksi
erityisopettajapula tulee vielä pahemmaksi, kun suurten
ikäluokkien opettajavoimat lähtevät lähivuosina
eläkkeelle. Näiden lukujen ja tulevaisuuden tilannetta
pahentavien tietojen valossa on ihme, ettei alan koulutusmääriä ole
lisätty, vaikka pula on ollut tiedossa jo pitkään.
Suurimmaksi tulevaisuuden ongelmaksi nousevat erityisesti syrjäseutujen
koulut, joihin jo nyt on ollut suuria vaikeuksia saada päteviä erityisopettajia.
Tulevaisuuden pahenevassa opettajapulassa voi tilanne olla sellainen,
että sinne ei saada ollenkaan palkatuksi erityisopettajia,
kun heitä ei enää tahdo löytyä edes
etelän kasvukeskuksiin.
Siksi erityisopettajien koulutusta pitää ehdottomasti
lisätä, vaikka sekään ei ehdi
paikata nopeasti pahenevaa vajetta. Nyt yliopistoissa ollaan laajentamassa
opettajankoulutusta vuosina 2001—2003, ja sen eräänä painopistealueena
on erityisopettajakoulutus. Valmiita ammattilaisia saadaan näin
töihin vasta 4—5 vuoden kuluttua. Tarvitaan lisäksi
nykyistä nopeampaa poikkeuskoulutusta, jota järjestetään
nyt esimerkiksi Turussa, mutta siellä koulutettavien määrät
pitäisi kaksin-kolminkertaistaa, että pulaa pystyttäisiin edes
jotenkin helpottamaan. Tätä tietä valmistuu nykyisellään
vuodessa vain reilut parikymmentä erityisopettajaa, eikä se
riitä alkuunkaan lähivuosien pikaiseen tarpeeseen.
Kunnat ovat nyt helisemässä yrittäessään
löytää päteviä erityisopettajia.
Ongelmat ovat kestäneet jo vuosia, mutta tulevina vuosina
tilanne on vielä selkeästi pahenemassa. Erityisopetus
vielä onneksi vetäisi opiskelijoita, jos vain
koulutuspaikkoja saataisiin lisää. Vuonna 1999
erityisopettajan koulutukseen oli lähes 1 900
pyrkijää, joista vain alle 250 pääsi
aloittamaan opintonsa. Jos aloituspaikkamääriä saataisiin
muutamaksi vuodeksi lisättyä poikkeuskoulutuksella
esimerkiksi 150—250 oppilaalla, pahinta erityisopettajapulaa
voitaisiin siten helpottaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme
kunnioittaen,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2002 talousarvioon
momentille 29.10.21 lisäyksenä 5 000 000
euroa erityisopettajien kouluttamiseen.
Helsingissä 18 päivänä syyskuuta
2001
- Leena Rauhala /kd
- Leea Hiltunen /kd