TALOUSARVIOALOITE 1106/2001 vp

TAA 1106/2001 vp - Sari Sarkomaa /kok ym.

Tarkistettu versio 2.1

Määrärahan osoittaminen pilaantuneiden maiden ja vesistöjen kunnostamiseen Uudellamaalla

Eduskunnalle

Uudellamaalla on laaditun kunnostustarveselvityksen mukaan yli 100 järveä, jotka vaativat kunnostustoimenpiteitä. Uusmaalaiset järvet ovat yleensä matalia, kooltaan suhteellisen pieniä ja niihin on kohdistunut voimakas maatalouden aiheuttama hajakuormitus, mistä johtuen ne ovat voimakkaasti rehevöityneitä. Järvien rehevöityminen näkyy ennen kaikkea kesäaikaisina sinileväkukintoina ja umpeenkasvamisena, mikä vaikeuttaa niiden virkistyskäyttöä.

Huoli omasta ympäristöstä on synnyttänyt asukkaiden keskuudessa lukuisia järvien kunnostushankkeita Uudellamaalla. Järven elpyminen edellyttää kuitenkin alkuvaiheessa tehokkaita toimenpiteitä, joissa yhteiskunnan tuki ja opastus ovat tarpeen. Kunnostushankkeet toteutetaankin yhteistyössä ympäristökeskuksen, kuntien, vesiensuojeluyhdistysten, kylätoimikuntien, kalastuskuntien ja kalastusalueiden kanssa. Parantuneen virkistyskäyttöarvon lisäksi kunnostuksilla voidaan parantaa kuntien ja kylien elinvoimaisuutta ja niillä on myönteisiä vaikutuksia mm. matkailuun ja työllisyyteen. Lisäksi Uudenmaan vesistöjen kunnostaminen tukee Itämeren suojeluohjelman toteuttamista.

Lisäksi Uudellamaalla on kymmeniä pikaista kunnostusta kaipaavia pilaantuneita maa-alueita, jotka useasti sijaitsevat tärkeillä pohjavesialueilla ja vaarantavat näin ollen yhdyskuntien vedenhankintaa. Pilaantumistapaukset ovat usein sellaisia, että aiheuttajaa ei voida enää saada vastuuseen, vaan maaperän kunnostaminen edellyttää yhteiskunnan toimenpiteitä.

Valtion talousarviossa vuodelle 2002 on esitetty 2 miljoonaa euroa vesistöjen kunnostamis- ym. töihin sekä 2,2 miljoonaa euroa saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen. Uudenmaan ympäristökeskuksella on ollut käytössään vuosittain noin 170 000 euroa saastuneiden maa-alueiden kunnostamisen ja 160 000 euroa vesistöjen kunnostustöihin, kun tarve molemmissa ympäristötöissä olisi moninkertainen. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamatta jättäminen on ongelmien siirtämistä tulevaisuuteen, minkä seuraamukset pohjaveden pilaantumisena saattavat olla kustannuksiltaan moninkertaiset kunnostamiseen verrattuna.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että eduskunta lisää valtion vuoden 2002 talousarvioon momentin  35.10.77 perusteluihin maininnan, että pilaantuneiden maiden kunnostamiseen ehdotetusta 2 250 000 euron määrärahasta varataan 830 000 euroa Uudellemaalle ja vesistöjen ym. kunnostamiseen ehdotetusta 2 050 000 euron määrärahasta varataan 320 000 euroa Uudellemaalle.

Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2001

  • Sari Sarkomaa /kok
  • Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
  • Christina Gestrin /r
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Tuula Haatainen /sd
  • Kimmo Kiljunen /sd
  • Ilkka Taipale /sd
  • Paula Kokkonen /kok
  • Markku Markkula /kok
  • Risto Kuisma /rem
  • Klaus Hellberg /sd
  • Matti Vanhanen /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Pirjo-Riitta Antvuori /kok
  • Margareta Pietikäinen /r
  • Juhani Sjöblom /kok
  • Lasse Virén /kok
  • Kari Uotila /vas
  • Tanja Karpela /kesk
  • Riitta Prusti /sd
  • Hanna Markkula-Kivisilta /kok
  • Merikukka Forsius /vihr
  • Raija Vahasalo /kok
  • Tarja Kautto /sd