TALOUSARVIOALOITE 1129/2005 vp

TAA 1129/2005 vp - Jutta Urpilainen /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen suomalaisten YK-järjestöjen tukemiseen

Eduskunnalle

Yhdistyneet kansakunnat ja sen jäsenmaat ovat kasvavien haasteiden edessä. YK:n viime viikolla päättynyt huippukokous vahvisti jäsenmaiden sitoutumista köyhyyden vähentämiseen ja antoi yleiskokoukselle mandaatin valmistella merkittäviä rakenteellisia uudistushankkeita. Vuosituhattavoitteiden toteutuminen vuoteen 2015 mennessä ja YK:n rakenteiden uudistaminen tulevat vaatimaan kansainväliseltä yhteisöltä entistä suurempia ponnistuksia lähivuosina.

Kansainvälisen järjestelmän toiminnan edellytyksenä on jäsenmaiden hallitusten sitoutumisen lisäksi niiden kansalaisten sitoutuminen yhteisiin arvoihin ja tuki asetetuille tavoitteille. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kansalaisten aktiivista osallistumista.

Kansainvälisen Tee köyhyydestä historiaa -kampanjan myötä miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa ovat järjestäneet tapahtumia ja vedonneet päättäjiin köyhyyden vähentämiseksi. Todennäköisesti G 8 -kokouksessa ja YK:n huippukokouksessa saavutetut tulokset olivat osin kansalaisten aktiivisen painostuksen tulosta.

Kotimaisten YK-järjestöjen yhtenä perustehtävänä on YK:n ja sen ala- ja erityisjärjestöjen tunnetuksi tekeminen ja niiden toiminnan tukeminen. Vuosituhannen kehitystavoitteista tiedottaminen ja erityisesti niiden toteutumisen seuranta ovat keskeisellä sijalla kaikkien YK-järjestöjen työssä.

Kansainvälisyyskasvatuksen merkitys globalisoituvassa maailmassa on lisääntynyt kuluneina vuosina. Viimeksi mm. Euroopan neuvoston teettämässä arvioinnissa painotettiin kansallisen rahoituksen kasvattamista kansainvälisyyskasvatustyöhön.

Kehityksen eteenpäin viejinä ovat aktiiviset ja osallistuvat kansalaiset niin Suomessa kuin muuallakin. Laajan sekä kotimaisen että kansainvälisen kosketuspintansa ansioista suomalaisilla YK-järjestöillä on tässä välitystehtävässä paljon annettavaa.

Kehitysyhteistyömäärärahojen kasvaessa myös Suomen YK:lle ja sen alajärjestöille suuntaamat maksuosuudet kasvavat. Pidämme erittäin myönteisenä, että osa tästä kasvusta heijastuu myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvuna. Samaan aikaan on tärkeää, että myös YK:n työtä kotimaassa tukevien järjestöjen toimintaedellytyksiä parannetaan.

Muissa Pohjoismaissa YK-järjestöjen saama tuki on Suomeen verrattuna moninkertainen. Meillä YK-järjestöjen valtionapu on pysynyt pitkään lähes ennallaan toiminnasta aiheutuvien kustannusten kuitenkin samaan aikaan noustessa.

Suomen YK-liitto täytti juuri 50 vuotta, ja Suomen Pakolaisapu täyttää tänä vuonna 40 vuotta, Suomen UNIFEM täyttää ensi vuonna 25 vuotta ja Suomen Unicef vuonna 2007 40 vuotta. Suomen YK-jäsenyyden 50-vuotisjuhlavuonna on tärkeä korostaa suomalaisten YK-järjestöjen tekemän työn merkitystä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2006 talousarvioon momentille  24.99.50 lisäyksenä 100 000 euroa eräiden valtionapujen korottamiseen ja lisää momentin perusteluihin maininnan, että määräraha jaetaan neljän YK-järjestön kesken.