TALOUSARVIOALOITE 118/2005 vp

TAA 118/2005 vp - Heidi Hautala /vihr ym.

Tarkistettu versio 2.1

Määrärahan osoittaminen kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen

Eduskunnalle

Suomen kehityspolitiikan keskeisin päämäärä on köyhyyden vähentäminen. Vuosituhattavoitteissa on sitouduttu myös selviin määrällisiin tavoitteisiin, viisi vuotta sitten valtiot sitoutuivat puolittamaan alle yhdellä dollarilla elävien ja nälkää näkevien ihmisten määrän. Valitettavasti tavoitteessa ei ole edetty toivotulla tavalla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen nälkään on kuollut 45 miljoonaa ihmistä, ja määrä kasvaa edelleen. Yksi lapsi kuolee nälkään joka viides sekunti, mutta se ei onnistu enää vaikuttamaan dramaattiselta. Jos nykyinen kehitys jatkuu, vuoteen 2015 mennessä yli 150 miljoonaa ihmistä on kuollut nälkään vuosituhattavoitteiden julistamisen jälkeen.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että tämä vuosi on vuosituhattavoitteiden kannalta merkityksellinen. Jos emme pääse oikealle raiteelle tavoitteiden saavuttamisessa tänä vuonna, emme luulta-vasti pääse sille enää ikinä. Valitettavasti keskustelussa vain harvoin nostetaan esiin sitä, että epä-onnistuminen on paitsi inhimillisesti katsoen kamalaa myös talouden kannalta todella kielteistä.

Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojen tason 0,7 %:iin BKTL:sta vuoteen 2010 mennessä. Vuosituhattavoitteiden saavut-taminen vaatii valtioilta yhteistyötä. Suuri osa vastuusta on asetettu kehitysmaille itselleen. Teollistuneiden maiden vastuu kehityksestä on ennen muuta vastuuta kehitysrahoituksen turvaamisesta, ja tästä Suomi on nyt lipeämässä. Myös Suomen kehitysyhteistyötä tutkinut OECD:n kehitysapukomitea DAC suosittelee selkeän suunnitelman vahvistamista sille, miten Suomi aikoo saavuttaa 0,7 %:n tason kehitysyhteistyömäärärahoissa.

Suomalaiset ovat suhtautuneet kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseen myönteisesti. Heinäkuussa 2005 julkaistun mielipidemittauksen mukaan ainoastaan 22 % suomalaisista pitää Suomen kehitysavun määrää riittävänä. Enemmistö suomalaisista kannattaa avun nostamista vähintään 0,5 %:iin BKTL:sta. Joka kolmas suomalainen nostaisi avun 0,7 %:n tasolle BKTL:sta.

Kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 %:iin BKTL:sta vuoteen 2010 mennessä vaatii pitkäjänteistä työtä ja kehitysyhteistyömäärärahojen tasaista kasvattamista. Hallituksen esittämä 670,8 miljoonan euron taso vuodelle 2006 tarkoittaa 0,42 % BKTL:sta. Jos nykytasosta edettäisiin tasaisin prosenttikorotuksin kohti tavoitetta, kehitysyhteistyömäärärahojen pitäisi olla 0,45 % BKTL:stä vuonna 2006. Tämäkin on hitaampi tahti kuin valtioneuvos Harri Holkerin työryhmän esittämä aikataulu tavoitteen saavuttamiselle, jossa kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi esitettiin 0,46 % BKTL:sta vuodelle 2005 ja 0,51 % BKTL:stä vuodelle 2006.

Jotta Suomi kantaisi vastuunsa vuosituhattavoitteiden toteuttamisesta ja kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 %:n taso BKTL:stä voitaisiin saavuttaa vuonna 2010, esitämme varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 80 miljoonan euron lisäystä, mikä nostaisi Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaistason 0,47 %:iin BKTL:stä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2006 talousarvioon momentille  24.30.66 lisäyksenä 80 000 000 euroa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen.