TALOUSARVIOALOITE 1182/2002 vp

TAA 1182/2002 vp - Leena Rauhala /kd 

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämiseen

Eduskunnalle

Lapset ja nuoret jonottavat psykiatrista hoitoa edelleen liian kauan. Viime vuoden alussa voimaan tulleen mielenterveysasetuksen mukaan lasten ja nuorten pitäisi päästä hoitoon kolmessa kuukaudessa, mutta esimerkiksi yliopistosairaaloissa hoitoa joutuu odottamaan useimmiten puoli vuotta. Varsinaista hoitoa edeltävään psykiatriseen tutkimukseen alaikäisen tulee päästä kolmessa viikossa. Tämä toteutuu paremmin useimmissa yliopistosairaaloissa, vaikka siinäkin on puutteita joissakin sairaaloissa.

Tampereen, Turun ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa lastenpsykiatrista osastohoitoa joutuu jonottamaan keskimäärin noin puoli vuotta. Perheosastolle pääsee Tampereella kolmessa kuukaudessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssä odotusaika on 4—6 kuukautta alueesta riippuen. Jonotusaika pitkäaikaiseen hoitoon on pisin Kuopiossa, jossa lapsi odottaa hoitoa 12—16 kuukautta. Lyhytaikaiseen hoitoon jono on siellä puoli vuotta. Ongelmana ovat lisäksi osastohoidon äärimmilleen ajetut resurssit, kun potilaita on miltei jatkuvasti ylipaikoilla.

Kaikki nämä jonotusajat ovat aivan liian pitkiä, varsinkin psykiatrista hoitoa tarvitsevan lapsen ja hänen perheensä kannalta. Tarpeet ovat usein akuutteja, ja ongelmia aletaan hoitaa usein vasta kun ne ovat kärjistyneet.

Hoidon jonoja on kasvattanut osaltaan se, että lasten ja nuorten psyykkiset pulmat ovat yleistyneet Suomessa selvästi. Joka neljäs suomalainen lapsi ja nuori kärsii jonkinasteisista mielenterveyden häiriöistä. Pahimpia väliinputoajia ovat ne psykoottiset tai vaikeasti häiriöiset lapset, jotka joutuvat odottamaan kohtuuttoman kauan laitospaikkaa. He ovat riskialttein ryhmä syrjäytymiskehitykseen.

Toisaalta mielenterveyden ongelmien korjaamisen lisäksi tulisi panostaa myös ennalta ehkäisevään hoitoon. Ennalta ehkäisevän hoidon edut ovat lasten mielenterveyden alueella kiistattomat. Inhimillisten syiden lisäksi ennaltaehkäisy on kannattavaa myös taloudellisesti. Esimerkiksi koulupsykologin asiakkuus maksaa 2 400 markkaa vuodessa, kun taas lastenpsykiatrisen sairaalapaikan vuosihinta on 800 000 markkaa.

Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2003 talousarvioon momentille  33.32.30 lisäyksenä 9 500 000 euroa lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämiseen.