Ulkoasiainministeriö muutti vuoden 2017 talousarvioesityksessään ulkopolitiikan piirissä toimivien kansalaisjärjestöjen tuen hakuperusteita siten, että budjettikirjassa ei enää lue tuettavien järjestöjen nimiä. Tämä tarkoittaa, että järjestöjen rahoitus on jätetty hallituksen harkintaan, mikä osaltaan kaventaa eduskunnan budjettivaltaa. Uusi järjestelmä on järjestöjen toiminnan kannalta epävarma ja hankaloittaa suunnitelmallisuutta. Järjestöjen keskuudessa on myös epäilyjä, että tuet voivat heikentyä merkittävästi. Selvitysosan tekstissä on myös muotoilu: järjestöjen työn tulee tukea hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Tästä voi saada myös kuvan, että hallitus määrittää aiempaa tarkemmin järjestöjen toiminnan sisältöä ja jopa sitoo taloudellisen tuen oman linjansa noudattamiseen.  

Kansalaisjärjestökenttämme tekee tärkeää työtä, ja siellä on valtava määrä asiantuntemusta, jota valtionhallinnolta ei löydy. Myöskin ulkoasianministeriön tuoreen arvion mukaan järjestöjen toiminta on tuloksellista ja tehokasta. Suomalaista ulkopoliittista osaamista ja verkostoja arvostetaan maailmalla laajasti. Tämä koskee myös järjestöjemme tekemää työtä. Niinpä Suomen ei kannata heikentää järjestöjemme asemaa, vaan pikemmin vahvistaa ja tukea niiden työtä.  

Budjetissa pitäisikin todeta mahdollisimman selkeästi järjestöjen asema, ja esimerkiksi maininnat niin YK- kuin EU-tiedotuksista sekä ETYJ- ja kriisinhallinnan tiedotuksesta ja koulutustoiminnasta tulisi sisällyttää budjettiin.