Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kansalliseen ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Ilmastopolitiikan suunnittelussa on oletettu, että maankäyttösektorin nettonielujen taso on -21 Mt CO2-ekv. vuonna 2035. Maankäyttösektori muuttui vuonna 2021 ensimmäisen kerran hiilinielusta nettopäästölähteeksi. Vuonna 2022 maankäyttösektori oli aiempaa isompi päästölähde (4,5 Mt CO2-ekv.), jolloin päästö oli 1 Mt suurempi kuin vuonna 2021.
Vuonna 2023 maankäyttösektori palasi pikaennakkotietojen mukaan pieneksi nettonieluksi, jonka suuruus ennakkotiedon mukaan oli -1,3 Mt CO2- ekv. Hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaan ripeitä toimia, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii turvemaiden käytön muuttamista nykyisestä, mutta hallitus on toistaiseksi jättänyt käyttämättä potentiaalin turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ilmastopaneelin mukaan kosteikkoviljely on kustannustehokkain ilmastotoimi maataloudessa. Sen tuen peruminen hallituksen toimesta oli vakava takaisku maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamiselle.
Tämä aloite kuuluu Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.
Edellä olevan perusteella ehdotan,